Miksi ette anna lastenne lomailla rauhassa?

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset on jo lukiossa (Huippusellaisissa) mutta kun mietin kesänviettoa alakoululaisina niin kyllä he aina parilla leirillä oli, yleensä liikuntaa toinen ja taidetta toinen, aina yksi kunnollinen etelänmatka (ap, kirjoitit muuten väärin), joku kotimaanreissu, joka vuosi Lintsillä...

Nyt ovatkin omatoimisesti löytäneet kesätöitä, koulussa on liki kympin todistukset, paljon kaikenlaista kunnianhimoa joka suuntaan.

Lapsesi opiskelevat siis ulkomailla? Suomessahan ei ole yhtään huippulukiota.

Se nyt on varmaa, että ainakaan kukaan järkevä ope ei kirjoita tällaista aloitusta. Ihan sama, mitä mieltä on oppilaidensa kesälomista, mutta kohteiden perusteella joku voisi tunnistaa oman perheensä tästä. En sitten tiedä, mitä ei-järkevät opet kirjoittelee palstalle. 

Lapsena oman perheen kesälomat meni tyylillä "äiti mulla ei oo mitään tekemistä" ja se tekeminen oli sitten lukemista ja piirtämistä omissa oloissa niin suurissa määrin, että lopulta sitä hinkui jo takaisin kouluun, että olisi jotain tekemistä. Ei tehty ulkomaanmatkoja, ei oltu leireillä. Kesäaikana käytiin yhdessä uimassa ja moikkaamassa isovanhempia. Silloin ja näin jälkikäteenkin olisin toivonut, että jotain vähän aktiivisempaa olisi keksitty. Ja kun ne kaverit oli siellä leireillä ja matkoilla... Ei ollut aina edes seuraa. Oman perheen seura oli. Edelleenkin puuttuu perheen kesken kaikki laadukas tekeminen, kunhan ollaan vaan. Silloin vasta tuntuukin elämä suorittamiselta. Jos on hankkinut lapsia, olisi ihan suotavaa haluta tehdäkin niiden kanssa jotakin. Eikä aina kaikkien kohdalla kyse ole rahanpuutteesta, vaan priorisoinnista ja viitseliäisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin opettajana ja näin eilen erään oppilaani. Kysyin miten kesä on mennyt ja kertoi olleensa leirillä, matkustaneensa Tampereelle hotelliin ja Särkänniemeen, lähtevänsä tällä viikolla Etelänmatkalle, sen jälkeen Helsinki Cup, uusi matka, sen jälkeen kiertävät Linnanmäen, Puuhamaat, Serenat, SuperParkit sadepäivänä jne ja loppukesästä taas leirille.

Missä vaiheessa tuo lapsi oikeasti lomailee ja rentoutuu? Koulumaailmassa kyllä syksyllä huomaa, ketkä lapsista ovat oikeasti saanneet nauttia lomasta ja levosta. Nämä aikataulutettujen lomien lapset väsyvät ensimmäisenä syksyllä.

Tottakai saa käydä eri kohteissa, mutta miksi tuollainen virikeähky? Usein kun lapsilta kysyy, mikä oli kivointa kesällä, saan vastaukseksi: ”tehtiin lettuja yhdessä” ”rakennettiin kotona maja ja leikittiin siellä” yms.

Kouluvuosi on pitkä ja rankka, miksi siis lomankin pitää olla suorittamista?

Nyt varmasti opettaja unohdit, että meillä muilla ei ole 3 kuukauden kesälomaa. Kyllä siinä saa järjestellä, että saa lapsen päivät järjesteltyä. Voisitko sinä Ope keksiä muutakin kuin skumpanjuontia lomallesi, kun olen nyt jo useamman viikon tuijotellut, kun opettaja ystäväni istuvat terasseilla vetämässä kaljaa ja kuoharia?

Mitkä 3kk lomaa? Monet tekevät töitä juhannukseen asti mm. siivoavat luokkaa ja järjestelevät seuraavan syksyn kirjoja valmiiksi jne. suunnittelutyötä. Sen lisäksi opettajat palaavat töihin jo elokuussa, ennen kuin oppilaat tulevat kouluun, sillä silloin on yleensä koko opettajakunnan suunnittelu/aloituspäiviä.

En itsekään aikuisena jaksaisi. Lomailuuni kuuluu nukkuminen, mökkeily ja Shoppailu. Käyn myös ehkä jossain museossa ja kylpylässä.

Ei tuo aloittajan ongelma niin paha ole, enemmän käy sääliksi ne lapset joista vanhemmat haluavat uusia Selänteitä, Litmasia ja Nykäsiä. Kaiket päivät ja viikonloput treeniä ja pelireissuja, kotipihaan rakennetaan maalit ja melkein hyppyrimäet että lapset voivat treenata virallisten treenien ulkopuolellakin.

Näitä valitettavasti näkee aina silloin tällöin, vanhemmat sitten somessa hehkuttavat kuinka pikku Jani-Petteri teki maalin/ennätyksen/oli ikäluokkansa paras.

Tavalliset leikit näiltä tuntuvat olevan pannassa, turhaa ajanhukkaa leikkiä ikätovereiden kanssa, nappulat jalkaan ja palloa potkimaan...

Sääliksi käy kun lapset eivät vanhempien kunnianhimon vuoksi saa olla lapsia :(

Meillä aikuisilla on kesällä kolme viikkoa lomaa ja lapsilla 13. Minusta on ihan järkevää, että menevät muutamalle leirille ja sitten on yhteiset reissut vielä. Monta viikkoa lojuvat silti kotona pleikan ääressä, mutta kyllä kesällä kannattaa tehdä muutakin: uida, syödä jätskiä, käydä rannalla... just noita asioita niillä leireilläkin tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Se nyt on varmaa, että ainakaan kukaan järkevä ope ei kirjoita tällaista aloitusta. Ihan sama, mitä mieltä on oppilaidensa kesälomista, mutta kohteiden perusteella joku voisi tunnistaa oman perheensä tästä. En sitten tiedä, mitä ei-järkevät opet kirjoittelee palstalle. 

Lapsena oman perheen kesälomat meni tyylillä "äiti mulla ei oo mitään tekemistä" ja se tekeminen oli sitten lukemista ja piirtämistä omissa oloissa niin suurissa määrin, että lopulta sitä hinkui jo takaisin kouluun, että olisi jotain tekemistä. Ei tehty ulkomaanmatkoja, ei oltu leireillä. Kesäaikana käytiin yhdessä uimassa ja moikkaamassa isovanhempia. Silloin ja näin jälkikäteenkin olisin toivonut, että jotain vähän aktiivisempaa olisi keksitty. Ja kun ne kaverit oli siellä leireillä ja matkoilla... Ei ollut aina edes seuraa. Oman perheen seura oli. Edelleenkin puuttuu perheen kesken kaikki laadukas tekeminen, kunhan ollaan vaan. Silloin vasta tuntuukin elämä suorittamiselta. Jos on hankkinut lapsia, olisi ihan suotavaa haluta tehdäkin niiden kanssa jotakin. Eikä aina kaikkien kohdalla kyse ole rahanpuutteesta, vaan priorisoinnista ja viitseliäisyydestä.

Ja tähän jatka vielä, että usein vanhemmat ajattelevat lapsensa tarvitsevan sitä, mitä he itse tarvitsevat. Kyllä, lapset tarvitsevat myös lepoa ja vapaata leikkiä raskaan kouluvuoden jälkeen, mutta lapset eivät ole työelämästä rasittuneita keski-ikäisiä, jotka tarvitsevat aivojen nollausta löhöilyllä. Jos vanhemmat käsittelevät omien lastensa tarpeita omien tarpeidensa kautta, he tulevat aliarvioineeksi lasta. Jos vanhemmat ajattelevat, että "lapsen tulee saada olla lapsi ja vapaa" he usein ajattelevat näin, koska kokevat, että aikuisuudessa siihen ei ole enää mahdollisuutta. Silloin pitäisi aikuisen, eli tässä tapauksessa vanhemman, miettiä oman henkilökohtaisen elämänsä parannuksia. Lapsi ei osaa arvostaa sitä, että "ei ole mitään tekemistä". Sellaisetkin hetket ovat tarpeellisia, sillä ei elämä voi olla koko ajan täynnä aktiviteetteja ja lapsen tulee tietenkin oppia myös se, MUTTA on vanhemman velvollisuus tarjota lapselleen tilanteita ja virikkeitä, joiden kautta lapsi voi oivaltaa uusia asioita, oppia. Kyllä siinäkin kehittyy kekseliäisyys ja jopa paljon paremmin kuin jättämällä lapsi keksimään yksin kaikki mahdollisuudet. Mielestäni ei voi luottaa liikaa lapsen sisäiseen luovuuteen. Luovuutta täytyy ruokkia, sille pitää antaa tilaa mutta myös raaka-aineita.

Eivätkä kaikki lomamatkat tarkoita sitä, että mennään turistibussilla kohteesta toiseen. Matka voi olla tutkimusmatka ihmisyyteen, kulttuureihin ja luontoon. Jos aloittaja on oikeasti ope, sinun pitäisi tietää, millaisia tavoitteita opetussuunnitelmassa on. Lapsi on tutkija. Mutta asioita voi oppia myös väärin, on aivan inhimillistä tehdä vääriä tulkintoja. Siksi lapsi tarvitsee aikuista. SIKSI arvostan vanhempia, jotka tarjoavat lapsilleen elämyksiä eivätkä jätä lasta yksinään keksimään kaikkea. Liika vapaus voi myös passivoittaa. Lapsi ei ole pieni aikuinen, vaan lapsi.

Esitin tässä nyt oikeastaan toisen ääripään kuvailemallesi lomailevalle oppilaalle. Ota tämä siis keskustelun viemisenä eteenpäin, ei suorana vastauksena pelkästään sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset on jo lukiossa (Huippusellaisissa) mutta kun mietin kesänviettoa alakoululaisina niin kyllä he aina parilla leirillä oli, yleensä liikuntaa toinen ja taidetta toinen, aina yksi kunnollinen etelänmatka (ap, kirjoitit muuten väärin), joku kotimaanreissu, joka vuosi Lintsillä...

Nyt ovatkin omatoimisesti löytäneet kesätöitä, koulussa on liki kympin todistukset, paljon kaikenlaista kunnianhimoa joka suuntaan.

Miten niin "muuten väärin" ? Muuten? Mitä tarkoittaa (Huippusellaisissa). Miksi kirjoitat sulkujen sisään isolla alkukirjaimella sanan, joka ei ole erisnimi ja joka ei ole edes oikea sana? Pilkkua voisit opetella käyttämään, kun pilkunviilaajaksi ryhdyt. Teepäs nyt harjoitus, laita sepustukseesi pilkut kohdilleen, tarkistetaan sitten yhdessä.

😠

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo aloittajan ongelma niin paha ole, enemmän käy sääliksi ne lapset joista vanhemmat haluavat uusia Selänteitä, Litmasia ja Nykäsiä. Kaiket päivät ja viikonloput treeniä ja pelireissuja, kotipihaan rakennetaan maalit ja melkein hyppyrimäet että lapset voivat treenata virallisten treenien ulkopuolellakin.

Näitä valitettavasti näkee aina silloin tällöin, vanhemmat sitten somessa hehkuttavat kuinka pikku Jani-Petteri teki maalin/ennätyksen/oli ikäluokkansa paras.

Tavalliset leikit näiltä tuntuvat olevan pannassa, turhaa ajanhukkaa leikkiä ikätovereiden kanssa, nappulat jalkaan ja palloa potkimaan...

Sääliksi käy kun lapset eivät vanhempien kunnianhimon vuoksi saa olla lapsia :(

Tuon asenteen vuoksi suomalaiset ei menesty kilpaurheilussa, kun lapsia vain höösätään. Muualla lupaavia lapsia valmennetaan pienestä asti. Kyllä siinä kerkeää leikkiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi ja puoli kuukautta yöt koneella, päivät nukkuu. Eiköhän siinä ole rentoutumista kylliksi.

Näin meilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ollaan ulkomaan lomalla 2 kk ja hotellilla/asunnolla käydään lähinnä vain nukkumassa. Aamusta iltaan kierretään nähtävyyksiä, käydään uimassa, pyöräilemässä tms. Meille ei sovi mikään rentoutumisloma, haluamme nähdä ja kokea koko ajan kaikenlaista.

Mitä lapset sanovat? Onko heiltä kysytty? Vai onko heillä lupaa ajatella, välitä toisin? Äiti taitaa päättää koko perheen puolesta. Ja jos joku perheenjäsenistä on eri mieltä, saa hän tuntea sen ilmeinä, eleinä, äidin paheksuvana asenteena. Tunnet itsesi huonoksi ja laiskaksi, jos et jää äidin ajatusmaailmaa ja jatkuvaa suorittamista. Mutta äiti ei ehdi miettiä asiaa, kun hän rientää paikasta toiseen.

Sorry, mutta muistui niiiiin elävästi oma lapsuus mieleen. Emme vieläkään pääse asiasta yhteisymmärrykseen, kun itselläni on äidin mukaan laiska perhe, kun emme juokse koko lomaamme läpi.

Meillä on aikaa paistaa lettuja ulkona, telttailla takapihalla, retkeillä lähimetsässä jne. eli tehdä sitä kaikkea, mitä en koskaan lapsena saanut tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ollaan ulkomaan lomalla 2 kk ja hotellilla/asunnolla käydään lähinnä vain nukkumassa. Aamusta iltaan kierretään nähtävyyksiä, käydään uimassa, pyöräilemässä tms. Meille ei sovi mikään rentoutumisloma, haluamme nähdä ja kokea koko ajan kaikenlaista.

Mitä lapset sanovat? Onko heiltä kysytty? Vai onko heillä lupaa ajatella, välitä toisin? Äiti taitaa päättää koko perheen puolesta. Ja jos joku perheenjäsenistä on eri mieltä, saa hän tuntea sen ilmeinä, eleinä, äidin paheksuvana asenteena. Tunnet itsesi huonoksi ja laiskaksi, jos et jää äidin ajatusmaailmaa ja jatkuvaa suorittamista. Mutta äiti ei ehdi miettiä asiaa, kun hän rientää paikasta toiseen.

Sorry, mutta muistui niiiiin elävästi oma lapsuus mieleen. Emme vieläkään pääse asiasta yhteisymmärrykseen, kun itselläni on äidin mukaan laiska perhe, kun emme juokse koko lomaamme läpi.

Meillä on aikaa paistaa lettuja ulkona, telttailla takapihalla, retkeillä lähimetsässä jne. eli tehdä sitä kaikkea, mitä en koskaan lapsena saanut tehdä.

PO valita toisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ollaan ulkomaan lomalla 2 kk ja hotellilla/asunnolla käydään lähinnä vain nukkumassa. Aamusta iltaan kierretään nähtävyyksiä, käydään uimassa, pyöräilemässä tms. Meille ei sovi mikään rentoutumisloma, haluamme nähdä ja kokea koko ajan kaikenlaista.

Mitä lapset sanovat? Onko heiltä kysytty? Vai onko heillä lupaa ajatella, välitä toisin? Äiti taitaa päättää koko perheen puolesta. Ja jos joku perheenjäsenistä on eri mieltä, saa hän tuntea sen ilmeinä, eleinä, äidin paheksuvana asenteena. Tunnet itsesi huonoksi ja laiskaksi, jos et jää äidin ajatusmaailmaa ja jatkuvaa suorittamista. Mutta äiti ei ehdi miettiä asiaa, kun hän rientää paikasta toiseen.

Sorry, mutta muistui niiiiin elävästi oma lapsuus mieleen. Emme vieläkään pääse asiasta yhteisymmärrykseen, kun itselläni on äidin mukaan laiska perhe, kun emme juokse koko lomaamme läpi.

Meillä on aikaa paistaa lettuja ulkona, telttailla takapihalla, retkeillä lähimetsässä jne. eli tehdä sitä kaikkea, mitä en koskaan lapsena saanut tehdä.

Oletko sinä koskaan kysynyt lapsiltasi haluaako ne elää omaa lapsuuttaan oman makunsa mukaan vaiko paikkailla sinun traumojasi sinun mielesi mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ollaan ulkomaan lomalla 2 kk ja hotellilla/asunnolla käydään lähinnä vain nukkumassa. Aamusta iltaan kierretään nähtävyyksiä, käydään uimassa, pyöräilemässä tms. Meille ei sovi mikään rentoutumisloma, haluamme nähdä ja kokea koko ajan kaikenlaista.

Mitä lapset sanovat? Onko heiltä kysytty? Vai onko heillä lupaa ajatella, välitä toisin? Äiti taitaa päättää koko perheen puolesta. Ja jos joku perheenjäsenistä on eri mieltä, saa hän tuntea sen ilmeinä, eleinä, äidin paheksuvana asenteena. Tunnet itsesi huonoksi ja laiskaksi, jos et jää äidin ajatusmaailmaa ja jatkuvaa suorittamista. Mutta äiti ei ehdi miettiä asiaa, kun hän rientää paikasta toiseen.

Sorry, mutta muistui niiiiin elävästi oma lapsuus mieleen. Emme vieläkään pääse asiasta yhteisymmärrykseen, kun itselläni on äidin mukaan laiska perhe, kun emme juokse koko lomaamme läpi.

Meillä on aikaa paistaa lettuja ulkona, telttailla takapihalla, retkeillä lähimetsässä jne. eli tehdä sitä kaikkea, mitä en koskaan lapsena saanut tehdä.

PO valita toisin, jaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä niin liikuttavaa. Me tehdään joka vuosi mm parin, kolmen viikon matka jonnekin lämpöön. Ihan siksi että Suomessa kelit voi olla surkeat. Vuokrataan talo jostain pikkukylästä ja löllötellään siellä. Pannaan aivot ihan narikkaan, lueskellaan, käydään kävelyillä, tavataan paikallisia, katsellaan nähtävyyksiä jos siltä tuntuu, kokkaillaan, pelaillaan.

Tää sitten muuttuu ”suorittamiseksi” vain siksi että se on toisessa maassa?

Se muuttuu ehkä sitten suorittamiseks, jos matkan lisäks lapsi on muutaman viikon eri kesäleireillä, käytte lomareissussa särkänniemessä, linnanmäellä ja powerparkissa, sitten tietenkin kesälomareissu mummolaan ja serkuille, sekä pikkuristeily tukholmaan ja toinen tallinnaan.

Onko tuossa sun mielestä siis jotain liikaa? Työssäkäyvällä alaluokkalaiset on pakostakin muutaman viikon leireillä. Vaihtoehto on olla yksin kotona.

Pikkuristeilyjä Tukholmaan me tehdään suunnilleen kerran kuussa. Lapset tykkää kuin hullut puurosta. Kesällä pääsee terminaalista laivalla suoraan Gröna Lundiin.

Särkänniemessä emme ole koskaan käyneet koska delfiinit. Powerpark liian kaukana. Linnanmäki on entinen kesätyöpaikkani. Siellä voimme käydä neljäkin kertaa kesäkauden aikana, eri kokoonpanoilla, seuraavan päivän halpa lippu hyödyntäen.

Sukulointia en käsitä suorittamiseksi.

Koska delfiinit mitä?

Lauseestasi puuttuu verbi. Opettele suomea jos niiltä Tukholman reissuiltasi ehdit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä, kun ap. Lapsille tekee hyvää myös vaan olla ja tylsistyä. Tylsistyminen on rentouttavaa, ruokkii mielikuvitusta ja on tauko hektisestä ja virikkeisestä elämästä.

Toki lapsille kannattaa tarjota elämyksiä, mutta ehkäpä se lapsi, joka pääsee kerran kesässä lintsille, osaa arvostaa sitä reissua enemmän kuin se, joka ravaa lintsin lisäksi särkänniemen, powerparkin, tykkiniemen ja muut huvimestat.

Ja mikä arvo tällä ”arvostamisella” siis on?

Kai te tajuatte, että esim ne etelänmatkat on juurikin sitä rentoutumista.

Lapsiperheen etelänmatkat rentoutumista :,D öö kenelle?? Naapureille ehkä kun ovat poissa.

Öö. Miten se normiarki sitten muka lapsiperheelle on rentoutumista? Siellä tehdään tismalleen samat asiat kuin etelänmatkalla. Paitsi että hotelissa ei tarvitse kokata ja on lämmintä.

Meillä lapset on matkustelleet yksivuotiaina jo esim Nykkiin.

Mikä siinä ei olisi rentoa?

No kyllä on köyhät lomat jos teette täsmälleen samat asiat kuin kotona, turhaan pistätte rahaa mihinkään Lentolippuihin. On meidänkin lapset matkustaneet pienestä, mutta ei se nyt varsinaisesti mitään hermolomaa vanhemmille ole yrittää viihdyttää taaperoa vaikka nyt siellä lentokoneessa.

Miksi sitä taaperoa pitää viihdyttää?

Voi hyvä luoja. No vaikka ettei se huuda tai ravaa käytävää edestakaisin ruokakärryjen edessä, tai revi edessä istuvan rouvan nutturaa! Sinulla ei ole lapsia??

On kaksi lasta. Olen kasvattanut ne. Silloin ei ole tuollaista.

Tirsk! 1 vuotiaille sanoit että lue vaikka joku romaani aikasi kuluksi, hän ryhtyi tuumasta toimeen. Vaihtoipa muutaman ajatuksen kirjasta myös vieressään istuvan herrasmiehen kanssa. Siististi söi tietenkin omatoimisesti ja siirtyi vessajonoon kärsivällisesti odottamaan vuoroaan, hyvin kasvatettu kun on. Kyllä kyllä sitten poimitte niitä appelsiineja ja pyöräilitte etelä-ranskaan. Näin siinä kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä, kun ap. Lapsille tekee hyvää myös vaan olla ja tylsistyä. Tylsistyminen on rentouttavaa, ruokkii mielikuvitusta ja on tauko hektisestä ja virikkeisestä elämästä.

Toki lapsille kannattaa tarjota elämyksiä, mutta ehkäpä se lapsi, joka pääsee kerran kesässä lintsille, osaa arvostaa sitä reissua enemmän kuin se, joka ravaa lintsin lisäksi särkänniemen, powerparkin, tykkiniemen ja muut huvimestat.

Ja mikä arvo tällä ”arvostamisella” siis on?

Kai te tajuatte, että esim ne etelänmatkat on juurikin sitä rentoutumista.

Lapsiperheen etelänmatkat rentoutumista :,D öö kenelle?? Naapureille ehkä kun ovat poissa.

Öö. Miten se normiarki sitten muka lapsiperheelle on rentoutumista? Siellä tehdään tismalleen samat asiat kuin etelänmatkalla. Paitsi että hotelissa ei tarvitse kokata ja on lämmintä.

Meillä lapset on matkustelleet yksivuotiaina jo esim Nykkiin.

Mikä siinä ei olisi rentoa?

No kyllä on köyhät lomat jos teette täsmälleen samat asiat kuin kotona, turhaan pistätte rahaa mihinkään Lentolippuihin. On meidänkin lapset matkustaneet pienestä, mutta ei se nyt varsinaisesti mitään hermolomaa vanhemmille ole yrittää viihdyttää taaperoa vaikka nyt siellä lentokoneessa.

Miksi sitä taaperoa pitää viihdyttää?

Voi hyvä luoja. No vaikka ettei se huuda tai ravaa käytävää edestakaisin ruokakärryjen edessä, tai revi edessä istuvan rouvan nutturaa! Sinulla ei ole lapsia??

On kaksi lasta. Olen kasvattanut ne. Silloin ei ole tuollaista.

Ainiin av-mamman 1 vuotiaat jotka lukevat kaunokirjallisuutta hiljaa pitkän lennon, toki syövät myös omatoimisesti ja keskustelevat politiikasta, niinhän se olikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä, kun ap. Lapsille tekee hyvää myös vaan olla ja tylsistyä. Tylsistyminen on rentouttavaa, ruokkii mielikuvitusta ja on tauko hektisestä ja virikkeisestä elämästä.

Toki lapsille kannattaa tarjota elämyksiä, mutta ehkäpä se lapsi, joka pääsee kerran kesässä lintsille, osaa arvostaa sitä reissua enemmän kuin se, joka ravaa lintsin lisäksi särkänniemen, powerparkin, tykkiniemen ja muut huvimestat.

Ja mikä arvo tällä ”arvostamisella” siis on?

Kai te tajuatte, että esim ne etelänmatkat on juurikin sitä rentoutumista.

Lapsiperheen etelänmatkat rentoutumista :,D öö kenelle?? Naapureille ehkä kun ovat poissa.

Öö. Miten se normiarki sitten muka lapsiperheelle on rentoutumista? Siellä tehdään tismalleen samat asiat kuin etelänmatkalla. Paitsi että hotelissa ei tarvitse kokata ja on lämmintä.

Meillä lapset on matkustelleet yksivuotiaina jo esim Nykkiin.

Mikä siinä ei olisi rentoa?

No kyllä on köyhät lomat jos teette täsmälleen samat asiat kuin kotona, turhaan pistätte rahaa mihinkään Lentolippuihin. On meidänkin lapset matkustaneet pienestä, mutta ei se nyt varsinaisesti mitään hermolomaa vanhemmille ole yrittää viihdyttää taaperoa vaikka nyt siellä lentokoneessa.

Miksi sitä taaperoa pitää viihdyttää?

Voi hyvä luoja. No vaikka ettei se huuda tai ravaa käytävää edestakaisin ruokakärryjen edessä, tai revi edessä istuvan rouvan nutturaa! Sinulla ei ole lapsia??

On kaksi lasta. Olen kasvattanut ne. Silloin ei ole tuollaista.

Tirsk! 1 vuotiaille sanoit että lue vaikka joku romaani aikasi kuluksi, hän ryhtyi tuumasta toimeen. Vaihtoipa muutaman ajatuksen kirjasta myös vieressään istuvan herrasmiehen kanssa. Siististi söi tietenkin omatoimisesti ja siirtyi vessajonoon kärsivällisesti odottamaan vuoroaan, hyvin kasvatettu kun on. Kyllä kyllä sitten poimitte niitä appelsiineja ja pyöräilitte etelä-ranskaan. Näin siinä kävi.

Kun buukkaa lennot fiksusti, se yksivuotias nukkuu sen lennon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä, kun ap. Lapsille tekee hyvää myös vaan olla ja tylsistyä. Tylsistyminen on rentouttavaa, ruokkii mielikuvitusta ja on tauko hektisestä ja virikkeisestä elämästä.

Toki lapsille kannattaa tarjota elämyksiä, mutta ehkäpä se lapsi, joka pääsee kerran kesässä lintsille, osaa arvostaa sitä reissua enemmän kuin se, joka ravaa lintsin lisäksi särkänniemen, powerparkin, tykkiniemen ja muut huvimestat.

Ja mikä arvo tällä ”arvostamisella” siis on?

Kai te tajuatte, että esim ne etelänmatkat on juurikin sitä rentoutumista.

Lapsiperheen etelänmatkat rentoutumista :,D öö kenelle?? Naapureille ehkä kun ovat poissa.

Öö. Miten se normiarki sitten muka lapsiperheelle on rentoutumista? Siellä tehdään tismalleen samat asiat kuin etelänmatkalla. Paitsi että hotelissa ei tarvitse kokata ja on lämmintä.

Meillä lapset on matkustelleet yksivuotiaina jo esim Nykkiin.

Mikä siinä ei olisi rentoa?

No kyllä on köyhät lomat jos teette täsmälleen samat asiat kuin kotona, turhaan pistätte rahaa mihinkään Lentolippuihin. On meidänkin lapset matkustaneet pienestä, mutta ei se nyt varsinaisesti mitään hermolomaa vanhemmille ole yrittää viihdyttää taaperoa vaikka nyt siellä lentokoneessa.

Miksi sitä taaperoa pitää viihdyttää?

Voi hyvä luoja. No vaikka ettei se huuda tai ravaa käytävää edestakaisin ruokakärryjen edessä, tai revi edessä istuvan rouvan nutturaa! Sinulla ei ole lapsia??

On kaksi lasta. Olen kasvattanut ne. Silloin ei ole tuollaista.

Tirsk! 1 vuotiaille sanoit että lue vaikka joku romaani aikasi kuluksi, hän ryhtyi tuumasta toimeen. Vaihtoipa muutaman ajatuksen kirjasta myös vieressään istuvan herrasmiehen kanssa. Siististi söi tietenkin omatoimisesti ja siirtyi vessajonoon kärsivällisesti odottamaan vuoroaan, hyvin kasvatettu kun on. Kyllä kyllä sitten poimitte niitä appelsiineja ja pyöräilitte etelä-ranskaan. Näin siinä kävi.

Yksivuotias ei ole taapero.