Uudella työkaverilla viivanimi eikä ole tarjonnut mitään lyhennettyä versiota käyttöön, miten toimia?
Eikä tarvi kommentoida että no käytä sitä koko nimeä sitten. En aio koska joudun kutsumaan häntä nimeltä noin tuhat kertaa päivässä. Kyseessä kiireinen työ, ja olen huomannut että kukaan muukaan ei jaksa käyttää hänen koko nimeään kuin vain harvoin. Ja osa asiakkaista kutsuu häntä mieluummin nimellä "Hanna 2" kuin hänen oikealla nimellään. Mun nimi on siis "Hanna" ja tehdään samaa työtä. Hänen nimensä on tyyliin Annaleena-Maija. Miten toimisit tässä tilanteessa?
Kommentit (8)
nimien ekat kirjaimet tietty. Annaleena-Maija olisi Aaäm. Tai jos ei oo kova kiire niin Aaämmä.
kimi69 kirjoitti:
nimien ekat kirjaimet tietty. Annaleena-Maija olisi Aaäm. Tai jos ei oo kova kiire niin Aaämmä.
Tää on oikeesti hyvä neuvo, kiitos!
Mun kaveri yritti kanssani tuota omaa lyhennelmää, mutta minä en yksinkertaisesti kuule sitä ja väitän, että en ymmärtänyt, että tarkoitat minua. Kun hän ei lopettanut kutsumasta minua Ammaksi (Anna-Mari), niin ryhdyin kutsumaan häntä nimellä Hjördis tai Jörni. Kun työkaveri tuosta loukkaantui ja muistutti, että on Laura, niin vastasin, että minäkin olen Anna-Mari. Sinä olet minulle Jörni niin pitkään kuin minä olen sinulle Amma.
Kaverithan ne lempinimet yleensä keksii ja työkaveritkin ovat yhdenlaisia kavereita. Kiireisenä hetkenä kutsu häntä "Anskuksi" ja katso mitä siitä seuraa.
Miten toimisin? Kysyisin työkaverilta, että kun tuo sinun nimesi on niin pitkä, niin olisko sulla mitään lempinimeä tai voisinko vaikka kutsua sinua Anskuksi?
Mikä voi olla niin pitkä nimi, ettei sitä ehdi edes kiireessä sanoa? Annaleena-Maijan sanomiseen nyt ei montaa sadasosasekuntia enempää mene kuin Hannankaan.
Jos hän haluaa kutsuttavan Petriina-Jouhivuoheksi se on sitten niin. Parempi kutsua koko nimellä ja tulla kuulluksi kuin, että heittelet satunnaisia lemppareita ja kukaan ei tiedä kenestä puhut. Vähiten itse kohde. Kuten esimerkki yllä.
"toinen hanna"