Sisaren uusperhe
Tarvitseeko minun edes yrittää ymmärtää sisareni aikuisien lapsipuolien aivoituksia, vai kannattaako vain sivuuttaa olan kohautuksella? Ajatusmaailma menee niin eri sfääreissä enkä kestä ulkokultaista käytöstä kun tiedän että pinnan alla on likaa.
Kommentit (6)
Mistäköhän ulkokultaisuudesta täsmälleen on kysymys?
Tuskin sun täytyy heidän kanssaan kovin läheiseksi tulla, kai jokaisella on vähintään kaukaisia sukulaisia joiden kanssa ajatusmaailmat menee ristiin.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko minun edes yrittää ymmärtää sisareni aikuisien lapsipuolien aivoituksia, vai kannattaako vain sivuuttaa olan kohautuksella? Ajatusmaailma menee niin eri sfääreissä enkä kestä ulkokultaista käytöstä kun tiedän että pinnan alla on likaa.
Määkimisestäsi ei saa mitään selkoa! :D :D :D Eivät nekään halua suhun tutustua
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän ulkokultaisuudesta täsmälleen on kysymys?
Tuskin sun täytyy heidän kanssaan kovin läheiseksi tulla, kai jokaisella on vähintään kaukaisia sukulaisia joiden kanssa ajatusmaailmat menee ristiin.
Olemme kohtalaisen paljon tekemisissä. Olen ikäväkseni joutunut lukemattomia kertoja tilanteisiin joissa olen joutunut todistamaan laittomuuksia. Ja aina sama kaava toistuu. Tästä ei saa puhua! Tuntuu että koko suku kiillottaa samaa julkisivua. Puhumattakaan muusta harmaasta. Olen alkanut pelätä sisareni terveyden puolesta mutta päättänyt julkisesti vain hymyillä. Mielessäni pohdin että onko paras näin vain ummistaa silmät ja olla niinkuin en mistään tietäisi, vaiko pyrkiä ymmärtämään tätä käyttäytymismallia ja sopeutua. On niin vaikea selittää mitä tarkoitan! Pahinta kuitenkin on että siltä suunnalta kyllä löytyy sitten loanheittäjiä muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän ulkokultaisuudesta täsmälleen on kysymys?
Tuskin sun täytyy heidän kanssaan kovin läheiseksi tulla, kai jokaisella on vähintään kaukaisia sukulaisia joiden kanssa ajatusmaailmat menee ristiin.Olemme kohtalaisen paljon tekemisissä. Olen ikäväkseni joutunut lukemattomia kertoja tilanteisiin joissa olen joutunut todistamaan laittomuuksia. Ja aina sama kaava toistuu. Tästä ei saa puhua! Tuntuu että koko suku kiillottaa samaa julkisivua. Puhumattakaan muusta harmaasta. Olen alkanut pelätä sisareni terveyden puolesta mutta päättänyt julkisesti vain hymyillä. Mielessäni pohdin että onko paras näin vain ummistaa silmät ja olla niinkuin en mistään tietäisi, vaiko pyrkiä ymmärtämään tätä käyttäytymismallia ja sopeutua. On niin vaikea selittää mitä tarkoitan! Pahinta kuitenkin on että siltä suunnalta kyllä löytyy sitten loanheittäjiä muita kohtaan.
Onko nämä laittomuudet lähinnä idioottimaista typeryyttä josta ei ole mitään oikeaa hyötyä kenellekkään? Vai onko näissä isompi hyöty tavoitteena (esim. suuret rahasummat) ja porukalla osaaminen hoitaa asia onnistuneesti? Jos ensimmäinen, niin pysy kaukana. Porukka on vaan vähäjärkistä. Jos jälkimmäinen, niin voit pyrkiä osingoille. Tai jos et halua, niin sitten pysy vaan sen verran etäällä, että et ainakaan joudu todistajaksi mihinkään.
Laittomuudet ovat jo sellainen juttu, jos ummistat silmäsi rikollisuudelle voit joutua kanssarikolliseksi. En tiedä voiko virkavallalle ilmoittaa sellaisista anonyymisti.
Sellaista se on. Vieraat ihmiset, vieraat ajatukset.