Miksi kiusaajien annetaan kiusata?
Miten voi olla mahdollista, ettei vanhemmat, sossut ja muut tukipiirit saa vajaita kakaroita kuriin?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Kiusaava lapsi on pahoinvoiva ja oireilee ja osoittaa toiminnallaan sen. Onko tällainen lapsi joka näyttää tunteitaan omilla vajavaisilla taidoillaan jotenkin luuseri? Mitä ajatuksia ihmisillä on vanhemmuudesta ja sen vastuuta lasta kohtaan, jos kiusaavaa lasta syyllistetään oireilustaan? Siihen pitää puuttua, antaa lapselle huomiota ja sellainen ihmissuhde jossa hän voi olla perustarpeet huomioitu lapsi ja saada sen mitä hänelle lapsena kuuluu ilman että hänen täytyy sitä kiusaamalla kerjätä maailmalta.
Kiusaajan tekoja ei voi oikeuttaa eikä ohittaa sanomalla, että no ku sillä on niin paha olo. Kiusaaja on aina vastuussa teoistaan oloista huolimatta. Totta kai myös kiusaajan ongelmiin pitää puuttua, mutta kiusaajan toimintaa ei voi ohittaa senkään perusteella.
Yhteisö hyväksyy kiusaamisen. Jos typerä yksinkertainen mulkku lähtee kyseiseen hommaan niin pari muuta lähtee mielellään mukaan ja loput menee mukana ettei joudu itse kiusatuksi. Vähempi paha on varmaan parempi. Se on ryhmäilmiö.
Isken puukolla mulkkua vatsaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaava lapsi on pahoinvoiva ja oireilee ja osoittaa toiminnallaan sen. Onko tällainen lapsi joka näyttää tunteitaan omilla vajavaisilla taidoillaan jotenkin luuseri? Mitä ajatuksia ihmisillä on vanhemmuudesta ja sen vastuuta lasta kohtaan, jos kiusaavaa lasta syyllistetään oireilustaan? Siihen pitää puuttua, antaa lapselle huomiota ja sellainen ihmissuhde jossa hän voi olla perustarpeet huomioitu lapsi ja saada sen mitä hänelle lapsena kuuluu ilman että hänen täytyy sitä kiusaamalla kerjätä maailmalta.
Kiusaajan tekoja ei voi oikeuttaa eikä ohittaa sanomalla, että no ku sillä on niin paha olo. Kiusaaja on aina vastuussa teoistaan oloista huolimatta. Totta kai myös kiusaajan ongelmiin pitää puuttua, mutta kiusaajan toimintaa ei voi ohittaa senkään perusteella.
Tämä on selvää. Kuten sanoin, siihen pitää heti puuttua. Mutta siinä on kysymys vanhempien/aikuisten vastuusta. Lapsi ilmentää jotain ongelmaa kiusaamalla. Miten lasta voi vaatia osata ratkaista tilannetta rakentavammin kun sitä ei hänelle ole opetettu? mun mielestä on paljon hyviä keinoja oikasta huonoa käytöstä ja keskustelu asiasta rangaistuksen jälkeen on oleellisinta. Siihen tarvitaan vanhemmuutta. Tai edes hyvä yritys. Edes yritys.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät vanhemmat osaavat opettaa lapsellensa terveen itsetunnon. Silloin ei hötky jokaisesta "kiusaamisesta" tai pilkkasanansta vaan osaa jättää paskapuheet omana arvoonsa ja hymähtää ylenkatseellisesti kiusaamisyrityksille. Vellihousut alkavat heti porata, ja se aloittaa saman tien kierteen.
Päteekö tämä kaikkeen muuhunkin? Pitääkö raiskausyrityksillekin vain hymähtää ylenkatseisesti?
Olen nk. hyvästä perheestä.
Minulla ja veljelläni oli aina kaikkea.
Kirjoitimme molemmat hyvin yo-kirjoituksissa.
Olin koulukiusaaja.
Minua ei pysäytetty, joten sain jatkaa.
Osaan kyllä käyttäytyä, käyttää kalaveistä ja tiedän, mikä lasi ensi pöydässä käteen otetaan.
Kuka puuttuu koulu- tai työpaikkakiusaamiseen oikeasti?
Ei kukaan.
Kukaan ei USKALLA!
Vierailija kirjoitti:
Olen nk. hyvästä perheestä.
Minulla ja veljelläni oli aina kaikkea.
Kirjoitimme molemmat hyvin yo-kirjoituksissa.
Olin koulukiusaaja.
Minua ei pysäytetty, joten sain jatkaa.
Osaan kyllä käyttäytyä, käyttää kalaveistä ja tiedän, mikä lasi ensi pöydässä käteen otetaan.
Oletko miettinyt miksi kiusasit? Miten sulla meni itselläsi? Mitä sait siitä kiusaamisesta jne? Itse kiusasin kausiluontoisesti parasta ystävääni, jos noin voi edes sanoa toisen tytön. Usein sen jälkeen kun olimme kiusanneet eli tehneet hänelle selväksi, ettemme pitäneet hänestä menin yksin pyytämään häntä ulos ja pyysin leikkimään kanssani. Itsellä tilanne oli aika sekava kotona mikä on ollut varmasti suuri syy kiusaamiseeni. Kateus hänelle. ja oma osattomuus verrattuna häneen. hänen kauneutensa ja herkkyytensä ja kaunis sydämensä. olin hyvin kade siitä, että hän uskalsi olla oma itsensä ja säteili tavalla jonka ymmärsin hyvin ainutlaatuiseksi hänessä. Tajusin, että hänessä oli myös jotain tuttua, mikä alleviivasi taas omia vajeitani.
Kaikki jotka antavat kiusata itseään ansaitsevat kiusaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka puuttuu koulu- tai työpaikkakiusaamiseen oikeasti?
Ei kukaan.
Kukaan ei USKALLA!
Esimiehen tulee puuttua, Työsuojeluvaltuutetun. Jos kiusaaja on oma esimies tilanne on vaikeampi. Silloin pitäisi uskaltaa mennä hänen esimiehensä puheille ja kertoa tilanteesta. Ja hakea apua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luuserilapset antaa kiusata itseään?
Eiköhän ne kiusaajat ole niitä luuserilapsia.
kerrotko kuka lapsi on luuserilapsi?
Yleensä sellaisen perheen lapsi jossa vanhemmat ovat kouluttamattomia juntteja, eivätkä välitä mitä lapsensa tekee tai sanoo. Ovat yleensä myös itse ensimmäisena ajattelemassa muista pahaa. Kateus ja junttius yhdistettynä on aina sanut paljon pahaa aikaan.
Oletko itse ns. hyvästä perheestä?
Minä olen erittäin hyvästä ja kiltistä perheestä. Minua kiusattiin myös yläasteella. Jos tänä päivänä kohtaisin noita kiusaajiani, niin saisin elinkautisen tappo-poltosta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jotka antavat kiusata itseään ansaitsevat kiusaamisen.
Tuo asenne pitää todellakin yllä systemaattista ja rakenteellista kiusaamista. Jos toista työkseen kiusaa, ei siitä ole vastuussa kukaan muu paitsi kiusaaja itse.
^Siis aikuisten tai täysi-ikäisten ihmisten kohdalla. Lasten kohdalla vastuu on paljon laajempaa. Toki myös aikuisten kohdalla hiljaiset hyväksyjät mahdollistavat kiusaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luuserilapset antaa kiusata itseään?
Eiköhän ne kiusaajat ole niitä luuserilapsia.
kerrotko kuka lapsi on luuserilapsi?
Yleensä sellaisen perheen lapsi jossa vanhemmat ovat kouluttamattomia juntteja, eivätkä välitä mitä lapsensa tekee tai sanoo. Ovat yleensä myös itse ensimmäisena ajattelemassa muista pahaa. Kateus ja junttius yhdistettynä on aina sanut paljon pahaa aikaan.
Oletko itse ns. hyvästä perheestä?
Minä olen erittäin hyvästä ja kiltistä perheestä. Minua kiusattiin myös yläasteella. Jos tänä päivänä kohtaisin noita kiusaajiani, niin saisin elinkautisen tappo-poltosta.
Olen pahoillani koettelemuksistasi. Sinä voitat. Muista se aina. Kamppailussa johon jouduit tahtomattasi ja jossa ei ole oikeastaan voittajia eikä häviäjiä sinä tulet voittamaan.
Ihailen sinua.
Näissä viesteissä näkee ihmisten tyhmyyden. Ajatellaan että on paha kiusaaja ja reppana hyvä kiusattu. Todellisuudessa yleensä tilanteet on molemminpuoleisia jollain tavalla. Useimmiten näin. Ehkä 10% on todella yksisuuntaista kiusaamista.
En kannusta sinua mihinkään pahatekoon kiusattujasi kohtaan. Haluan kuulla sinua jakaa tuskasi ja auttaa sinua. jota on kiusattu. Niin voitamme yhdessä. Sitten jeesaamme kiusaajia,
Vierailija kirjoitti:
En kannusta sinua mihinkään pahatekoon kiusattujasi kohtaan. Haluan kuulla sinua jakaa tuskasi ja auttaa sinua. jota on kiusattu. Niin voitamme yhdessä. Sitten jeesaamme kiusaajia,
tarkoitin etten kannusta sinua pahantekoon kiusaajiasi kohtaan. 856
TAi anteeksi vielä tuo kun sanoin, että kiusatun pitäisi jotenkin jeesata kiusaajaansa. Se ei ole hänen tehtävänsä todellakaan. Mutta jonkinhan sekin on tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Näissä viesteissä näkee ihmisten tyhmyyden. Ajatellaan että on paha kiusaaja ja reppana hyvä kiusattu. Todellisuudessa yleensä tilanteet on molemminpuoleisia jollain tavalla. Useimmiten näin. Ehkä 10% on todella yksisuuntaista kiusaamista.
No jos kiusaaja on 190cm "urheilija" ja kiusattu 150cm luikku, niin siinä on sen lyhyemmän aika hankalaa "kiusata takaisin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nk. hyvästä perheestä.
Minulla ja veljelläni oli aina kaikkea.
Kirjoitimme molemmat hyvin yo-kirjoituksissa.
Olin koulukiusaaja.
Minua ei pysäytetty, joten sain jatkaa.
Osaan kyllä käyttäytyä, käyttää kalaveistä ja tiedän, mikä lasi ensi pöydässä käteen otetaan.
Oletko miettinyt miksi kiusasit? Miten sulla meni itselläsi? Mitä sait siitä kiusaamisesta jne? Itse kiusasin kausiluontoisesti parasta ystävääni, jos noin voi edes sanoa toisen tytön. Usein sen jälkeen kun olimme kiusanneet eli tehneet hänelle selväksi, ettemme pitäneet hänestä menin yksin pyytämään häntä ulos ja pyysin leikkimään kanssani. Itsellä tilanne oli aika sekava kotona mikä on ollut varmasti suuri syy kiusaamiseeni. Kateus hänelle. ja oma osattomuus verrattuna häneen. hänen kauneutensa ja herkkyytensä ja kaunis sydämensä. olin hyvin kade siitä, että hän uskalsi olla oma itsensä ja säteili tavalla jonka ymmärsin hyvin ainutlaatuiseksi hänessä. Tajusin, että hänessä oli myös jotain tuttua, mikä alleviivasi taas omia vajeitani.
Olen miettinyt, ja tein sen, koska halusin olla päältäpäsmäri, paras, alistaja, ja koska mä voin, kun kukaan ei puuttunut tilanteeseen.
Olen pyytänyt anteeksi.
En tiedä, olenko anteeksi saanut.
Kateus ja junttius on tunne arvottomuudesta ja sitä kautta osattomuudesta verrattuna "muihin". Sopii kai kysyä, mitkä rakenteet sitä ruokkivat ja ennen kaikkea Miksi?