Katsotaan miehen kanssa Junoa. Sanoin etten
ikinä suostuisi siihen että alaikäinen tyttäremme antaisi lapsensa adoptioon. Miten tämä Suomen lakien mukaan menisi? Voitaisiinko vanhempina estää ja saada lapsenlapsi itsellemme?
Kommentit (11)
Aika törkeää teiltä. Jos lapsesi ei haluaisi äidiksi niin hirveää kidutusta pakottaa pitämään lapsi (vaikka te hoitaisitte, niin lapsenne olisi silti äiti virallisesti ja sekin voisi olla liikaa).
Asiasta voisi käydä keskustelua laatensuojeluviranomaisten kanssa. Siis niin, että kertoisitte, että tuleva äiti ei halua vauvaa pitää ja isovanhemmat haluaisivat adoptoida hänet. Suomen laissa on joitakin reunaehtoja adoptiolle. Esim. Lapsen ja vanhemman ikäero ei voi olla yli 45 vuotta.
Eli voiko vanhemmat pitää lapsenlapsen ilman adoptiota kun ikäeroa olisi yli 45 vuotta? Olisi aika törkeää sijoittaa lapsi muualle jos isovanhemmat liian vanhoja mutta kuitenkin hyväkuntoisia. Ja mitenkähän se vaikuttaisi perheen väleihin? Alaikäinen kotona asuva tytär raskaana eikä suostu siihen että vauva jäisi asumaan sinne vaikka vanhemmat olisivat valmiita hoitamaan.
Ja onhan sekin väärin että jos vanhemmat kuolevat vaikka kolarissa niin lasten isovanhemmat eivät välttämättä saa lapsia.
Adoptioon ei missään nimessä tarvita biologisen äidin/isän vanhempien suostumusta, ainoastaan adoptoitavan lapsen äidin (ja isän jos isyys on vahvistettu) suostumuksella on väliä. Alaikäisen vanhempia kyllä kuullaan neuvonnan aikana, mutta se on vain muodollisuus ilman vaikutusvaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja onhan sekin väärin että jos vanhemmat kuolevat vaikka kolarissa niin lasten isovanhemmat eivät välttämättä saa lapsia.
Lasten etu kartoitetaan. Isovanhempien välillä on paljon eroja, ikä voi vaikuttaa (sekä isovanhempien että pikkulasten), lapset saattavat vaatia eritystä hoitoa, lasten muuttaminen eri puolelta Suomea voi olla huono asia.
Vanhemmat saattavat jättää toiveen, eläessään toki minne lapset heidän kuollessaan menisi kasvamaan.
Tässä maassa raskaana oleva päättää itse raskaudestaan. Joskus aikoinaan lääkäri ja vanhemmat saattoivat painostaa lastaan tahtomaansa valintaan. Mutta ei adoptoiminenkaan ole kenellekään helppo valinta.
Tämä on toki fiktiota pohtia asiaa, ei sen vakavempaa.
Voiko vanhempia enää "pakottaa" huolehtimaan alaikäisestään tuollaisen jälkeen? Jos tuntuu ettei enää pysty.
Tämä nyt ei liity juttuun mutta miten uusioperheissä menisi jos esim äiti kuolisi? Saisiko isäpuoli halutessaan pitää lapset?
Vanhemmat naimisissa, äidillä yksinhuoltajuus ja lasten biologinen isä ei kuvioissa ollut ikinä. Lapset olisivat kasvaneet isäpuolen kanssa joka olisi täysin isä lapsille. Perheessä myös lapsia uudesta suhteesta.
Entä jos teinityttö haluaa antaa vauvan adoptioon mutta vauvan isä ei suostu siihen?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos teinityttö haluaa antaa vauvan adoptioon mutta vauvan isä ei suostu siihen?
Jos isyys on vahvistettu, niin sitten lapsi kasvaa isänsä tai sijaisperheen tai muun sopivaksi katsotun henkilön luona.
Osaako joku jotain sanoa?