Onko uskontotiedettä tai teologiaa vaikea päästä opiskelemaan?

Uskontotieteessä on humanistisella puolella aika pieni kiintiö eli on aika vaikeaa. Uskontotiedettä voi opiskella myös teologisessa, jonne on helppo päästä. Joudut tällöin tosin opiskelemaan paljon muutakin, mikä ei välttämättä nappaa. Suurimmat työnantajat ovat seurakunnat ja oppilaitokset. Muut sitten työllistyvät poikkeaviin tehtäviin. Kaikki papit eivät ole uskovaisia. Itse tosin arvostan sitä, että pappi uskoo siihen, mistä saarnaa.

Oletko siis kiinnostunut uskontotieteestä vai teologiasta? Lähdetään siitä.

Entä onko pakko uskoa johonkin yliluonnolliseen?

Vierailija kirjoitti:

Entä onko pakko uskoa johonkin yliluonnolliseen?

Ei ole. Voit olla täysin uskonnoton ateisti ja silti olla vuosikurssisi paras oppilas. Teologisessa tutkitaan uskontoa ihmistieteiden keinoin. Se ei ole uskonnon harjoittamista.

Kirkot vois itse opettaa pappejaan ja poppamiehiää iltapäiväkerhoissa. Uskonnon paikka ei ole yliopistossa, eikä siihen pitäisi tuhlata tippaakaan yhteiskunnan rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä onko pakko uskoa johonkin yliluonnolliseen?

Ei ole. Voit olla täysin uskonnoton ateisti ja silti olla vuosikurssisi paras oppilas. Teologisessa tutkitaan uskontoa ihmistieteiden keinoin. Se ei ole uskonnon harjoittamista.

Mutta ei siitä kyllä palkkaa maksa kukaan.

Teologia on näennäisesti neutraalia, mutta ev.lut.kirkolla ja ortodoksikirkolla on Suomessa erityinen suojelusasema ja arvovalta. Ilman tuota asemaa ei olisi mitenkään perusteltua järjestää pääaineopetuksena pelkkää lähes yksinomaan kristinuskoa tai jopa yhtä kapeaa kristinuskon suuntausta tutkivaa laitosta, kun maailmassa on niin paljon muitakin uskontoja ja esim.islamiakin on monta sorttia.

Teologiaa opiskelemalla tiedot muista uskonnoista jäävät suhteellisen kapeiksi, mikä on tietysti kirkon töihin haluavalle sivuseikka.

Olen jonkin verran käynyt kirkon alan kursseja yliopisto- ja AMK-puolella ja huomannut, että opettajat saattavat myös helposti olla näkevinään kristinuskon kritiikkiä kohdissa, joissa sitä ei tietääkseni ole ollut ja tämä voi heijastella sitä, että osa opettajista on jonkinlaisia tosiuskovaisia, mutta hyvin on silti selvitty.

En silti halua mitenkään pelotella asialla; opiskelussa varmaan pärjää silti tai ainakin minä pärjäsin ja osa asioista voi olla kiinnostavia. Uskontotieteestä en tiedä, mutta nykyään teologiaa opiskelee monenlaisia ihmisiä ja teknisesti teologia tai siitä seuraavat työt lukeutuvat ns.auttamisprofessioihin ja voi johtaa erikoistumiseen mm.sairaalatyöhön, perhetyöhön tai muuhun työhön, missä lohduttava ja tukeva vuorovaikutus ihmisten kanssa on tärkeässä osassa; teologia- tai paremminkin pappipuolella käsitellään elämän kipukohtia ja suruja (tietysti myös iloja häiden ja kihlajaisten kautta) sen uskonnollisen ja hengellisen näkökulman kautta, johon on saatu se erikoisosaaminen. Psykologia, psykiatria tai ammattiterapeuttia ei sillä osaamisella korvata, vaan työ enemmän täydentää sitä mystisempää ulottuvuutta ihmisten elämässä; niiden kohdalla, joita nuo asiat kiinnostaa.

Osa sitten tympääntyy siihen ja siirtyy toimistohommiin tai muuhun vähemmän näkyvään rooliin.

Vierailija kirjoitti:

Kirkot vois itse opettaa pappejaan ja poppamiehiää iltapäiväkerhoissa. Uskonnon paikka ei ole yliopistossa, eikä siihen pitäisi tuhlata tippaakaan yhteiskunnan rahaa.

Nyt sotket ja ymmärrät kenties tahallasi väärin. Uskonnon  Jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen ja siihen liittyviin pyhyyden kokemuksiin, joka on usein (ei aina) rakentunut erilaisiksi yksilöllisiksi tavoiksi ja palvontamenoiksi  ja uskonnon tieteellisen tutkimisen.  - Uskonto tai paremmin uskonnot ovat olleet vuosituhansia verraten merkittävässä osassa ihmiskunnan historiaa, joten itse ainakin olen valmis siihen, että julkisista varoista rahoitetaan tieteellistä ja riippumatonta uskontojen tutkimusta. Vain osastai teologiaa ja uskontoja opiskelevista tulee koskaan ansaitsemaan leipäänsä uskonnon harjoittamisella, kuten toimimaan pappina seurakunnassa tai muussa uskonnollisessa "yhteisössä" . 

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Teologia on näennäisesti neutraalia, mutta ev.lut.kirkolla ja ortodoksikirkolla on Suomessa erityinen suojelusasema ja arvovalta. Ilman tuota asemaa ei olisi mitenkään perusteltua järjestää pääaineopetuksena pelkkää lähes yksinomaan kristinuskoa tai jopa yhtä kapeaa kristinuskon suuntausta tutkivaa laitosta, kun maailmassa on niin paljon muitakin uskontoja ja esim.islamiakin on monta sorttia.

Teologiaa opiskelemalla tiedot muista uskonnoista jäävät suhteellisen kapeiksi, mikä on tietysti kirkon töihin haluavalle sivuseikka.

Olen jonkin verran käynyt kirkon alan kursseja yliopisto- ja AMK-puolella ja huomannut, että opettajat saattavat myös helposti olla näkevinään kristinuskon kritiikkiä kohdissa, joissa sitä ei tietääkseni ole ollut ja tämä voi heijastella sitä, että osa opettajista on jonkinlaisia tosiuskovaisia, mutta hyvin on silti selvitty.

En silti halua mitenkään pelotella asialla; opiskelussa varmaan pärjää silti tai ainakin minä pärjäsin ja osa asioista voi olla kiinnostavia. Uskontotieteestä en tiedä, mutta nykyään teologiaa opiskelee monenlaisia ihmisiä ja teknisesti teologia tai siitä seuraavat työt lukeutuvat ns.auttamisprofessioihin ja voi johtaa erikoistumiseen mm.sairaalatyöhön, perhetyöhön tai muuhun työhön, missä lohduttava ja tukeva vuorovaikutus ihmisten kanssa on tärkeässä osassa; teologia- tai paremminkin pappipuolella käsitellään elämän kipukohtia ja suruja (tietysti myös iloja häiden ja kihlajaisten kautta) sen uskonnollisen ja hengellisen näkökulman kautta, johon on saatu se erikoisosaaminen. Psykologia, psykiatria tai ammattiterapeuttia ei sillä osaamisella korvata, vaan työ enemmän täydentää sitä mystisempää ulottuvuutta ihmisten elämässä; niiden kohdalla, joita nuo asiat kiinnostaa.

Osa sitten tympääntyy siihen ja siirtyy toimistohommiin tai muuhun vähemmän näkyvään rooliin.

Evlut kirkolla on erityisasema kun iso osa kuuluu kirkkoon. Se on demokratiaa.

Lisäksi on on perusteltua tutkia juuri kristinuskoa: se on maailman suurin uskonto, Raamattu on myydyin kirja ja kristinusko vaikuttanut todella paljon läntisen maailman kehitykseen. Yliopistot on katolisen kirkon lahja maailmalle, katolinen kirkko tuki luultavasti enemmän kuin muut yhteensä.

Pohjoismaissa ja Suomessa kristinusko on ollut enemmistöä ja elämmekin jälkikristillisessä yhteiskunnassa. Kristinusko on vaikuttanut paljon kulttuuriin.

Teologian opiskeluista sanotaan, että ne ovat hyvin yleissivistäviä. Opiskellaan klassisia kieliä ja historiaa.

Tunnen useita uskontotieteilijöitä, ja ovat erikoistuneet kukin aika eri asioihin, ja saaneet ihan hyvin mielenkiintoisia työtehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Teologia on näennäisesti neutraalia, mutta ev.lut.kirkolla ja ortodoksikirkolla on Suomessa erityinen suojelusasema ja arvovalta. Ilman tuota asemaa ei olisi mitenkään perusteltua järjestää pääaineopetuksena pelkkää lähes yksinomaan kristinuskoa tai jopa yhtä kapeaa kristinuskon suuntausta tutkivaa laitosta, kun maailmassa on niin paljon muitakin uskontoja ja esim.islamiakin on monta sorttia.

Teologiaa opiskelemalla tiedot muista uskonnoista jäävät suhteellisen kapeiksi, mikä on tietysti kirkon töihin haluavalle sivuseikka.

Olen jonkin verran käynyt kirkon alan kursseja yliopisto- ja AMK-puolella ja huomannut, että opettajat saattavat myös helposti olla näkevinään kristinuskon kritiikkiä kohdissa, joissa sitä ei tietääkseni ole ollut ja tämä voi heijastella sitä, että osa opettajista on jonkinlaisia tosiuskovaisia, mutta hyvin on silti selvitty.

En silti halua mitenkään pelotella asialla; opiskelussa varmaan pärjää silti tai ainakin minä pärjäsin ja osa asioista voi olla kiinnostavia. Uskontotieteestä en tiedä, mutta nykyään teologiaa opiskelee monenlaisia ihmisiä ja teknisesti teologia tai siitä seuraavat työt lukeutuvat ns.auttamisprofessioihin ja voi johtaa erikoistumiseen mm.sairaalatyöhön, perhetyöhön tai muuhun työhön, missä lohduttava ja tukeva vuorovaikutus ihmisten kanssa on tärkeässä osassa; teologia- tai paremminkin pappipuolella käsitellään elämän kipukohtia ja suruja (tietysti myös iloja häiden ja kihlajaisten kautta) sen uskonnollisen ja hengellisen näkökulman kautta, johon on saatu se erikoisosaaminen. Psykologia, psykiatria tai ammattiterapeuttia ei sillä osaamisella korvata, vaan työ enemmän täydentää sitä mystisempää ulottuvuutta ihmisten elämässä; niiden kohdalla, joita nuo asiat kiinnostaa.

Osa sitten tympääntyy siihen ja siirtyy toimistohommiin tai muuhun vähemmän näkyvään rooliin.

Evlut kirkolla on erityisasema kun iso osa kuuluu kirkkoon. Se on demokratiaa.

Lisäksi on on perusteltua tutkia juuri kristinuskoa: se on maailman suurin uskonto, Raamattu on myydyin kirja ja kristinusko vaikuttanut todella paljon läntisen maailman kehitykseen. Yliopistot on katolisen kirkon lahja maailmalle, katolinen kirkko tuki luultavasti enemmän kuin muut yhteensä.

Pohjoismaissa ja Suomessa kristinusko on ollut enemmistöä ja elämmekin jälkikristillisessä yhteiskunnassa. Kristinusko on vaikuttanut paljon kulttuuriin.

Teologian opiskeluista sanotaan, että ne ovat hyvin yleissivistäviä. Opiskellaan klassisia kieliä ja historiaa.

Teologia on itsevarmasti markkinoinut itsensä toimittajakouluksi, kohtaamiskouluksi ja milloin miksikin. Hammaslääkäriksi sieltä ei sentään valmistu. Minun on vaikea nähdä, millä tavalla mikä tahansa muukin humanistinen koulutus ei olisi yleissivistävä; sama uskaliaisuus tai suoranainen röyhkeys omien opintojen laadun suhteen vain puuttuu. 

Yliopisto on keksitty keskiajalla, jolloin uskonnonvapautta ei ole ollut eikä erotusta kirkon ja valtion välillä. Tässä mielessä on minusta harhaanjohtavaa sanoa, että kyseessä on katolisen kirkon lahja maailmalle. Tuohon aikaan ihmiset uskoivat erilaisiin henkiin ja he käyttivät paljon voimavaroja oman uskontonsa puolustamiseen, kun eivät tienneet oikein mistään muusta ja pelkäsivät kuviteltuja olentoja. Vasta 1800-luvulla länsimaissa on ruvettu saamaan tietoa muista isoista uskonnoista ja psykologia on ruvennut lainaamaan asiaa mm. kreikkalaisesta filosofiasta ja buddhalaisuudesta. 

On kyllä perusteltua tutkia kristinuskoa ja teologian nimi pitäisikin muuttaa nimikkeen "kristologia" tms. alle, koska se tutkii kristinuskoa eikä kuviteltuja jumalia. Silloin kun ihmiset elivät savupirteissä likaisissa ryysyissä ja ristiretket olivat jo hävittäneet pakanauskonnot väkivalloin oli perusteltua puhua jumalatutkimuksesta ja rajoittaa sekin jumalatutkimus kristinuskoon, koska elettiin pakollisen kristinuskon aikaa, jossa perusryysyläinen tiesi oman kylänsä asiat ja papistolla oli kuristusote ihmisten hengellisestä elämästä. 

Vielä nykyäänkin kirkon jäsenyys perustuu lähinnä kasteeseen eivätkä kaikki sen jälkeen kehtaa erota kirkosta. Kaste ei ev.lut.kirkossa perustu vapaaehtoisuuteen kuten helluntaisuudessa tai muissa täällä vähemmän tunnetuissa suuntauksissa, vaan tehdään lapselle. 

Teologia pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi väärien mielikuvien välttämiseksi ja se voisi olla uskontotieteen erikoistumisala. Vaihtoehtoisesti kristinuskon tutkimus voisi olla historian laitoksella, koska kyse on suureksi osaksi historiallisten henkilöiden ja tapahtumien tutkimuksesta. Ymmärrettävästi kaikki eivät halua tätä tehdä, koska siinä saatettaisiin kadottaa mystisyyden verho, mikä näihin opintoihin liittyy ja myös se mielikuva siitä, että alaa opiskelemalla oppii kaikkien uskontojen jumaluuksista, mikä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on hyvin eurosentrinen ja spesifi jumaluuksien tutkimus siltä osin kuin jumaluuskäsityksiä tutkitaan.