Kolmaskymmenes Viikko
Kommentit (23)
Mä komppaan edellistä kommentoijaa. Sain vinkin ja niinpä vietin täälä oikein mukavan tovin ja luin kaikki tekstisi.
Kovasti pisti kirjoitustyyli naurattamaan ja koirakin tuli pari kertaa katsomaan että mikähän sillä nytten on ku kihertää sielä yksin :D
Mäkin seuraan kyllä tätä.
Tsemppiä!
Sanna & uusi fani: Tervetuloa joukkoon yllättävän suureen :) Kommentteja on aina kiva saada vaikken kaikkiin enää onnistu vastaamankaan, ja hirmu kivaa kuulla että useimmat ainakin jossain määrin tykkää.
Löysin blogisi naamakirjasta. Mainos kummitteli tarpeeksi monta kertaa oikealla näkökentässäni ja vihdoin, vihdoin (onneksi!) tajusin kurkistaa. Ja TUJUM, se oli siinä. Koukussa. Työkavereiden ilmeet ovat olleet kysyviä, kun sermini takaa kuuluu vähän väliä tirskahdus tai paremminkin repeäminen. Maailman paras blogi! Lokakuussa keskenmenon saaneena koen raskauden nyt kauttasi ja toivon että joku päivä myös minua (ja miestäni) onnistaa. Tsemppiä sinulle suurenevan itsesi kanssa ja Isännälle (joka on varmasti maailman paras rakas sinulle ja Minille) kärsivällisyyttä hormoonien kanssa!
Terv. Raskaushormooneista eroonpäässyt mutta niitä kovasti toivova
Kiasa: Kiitos tsemppaamisesta :) Ja olen vakuuttunut että jos se kerran onnistui niin tuskin menee kauaa kun pääset taas nauttimaan aamupahoinvoinnista.
Ihmettelin itse miten viime viikkoina on kovasti tuntunut siltä, ettei henki tahdo riittää. Töissä istuessa hengästyttää jo näppäinten painelu eikä ilma kulje... siis näppäinten painelemisesta ja istumisesta...
Aivan ihana blogi!
Minäkin päädyin tänne Facebookin kautta ja pakko myöntää, että olen koukussa :)
Itse olen vauvakuumeinen, mutta mies ei (vielä), joten en tiedä helpottaako vai pehntaako blogisi lukeminen "tilaani" :)
tervetuloa kerhoon! itse oon viikolla 33 ja voin kertoa että tila ei kun pahenee. Toukolla (alien) on ahdasta (ilmeisesti mulla on ollut timmit vatsalihakset) ja välillä se touhottaa mahassa niin että koko maha liikkuu ja tuntuu siltä että se elää omaa elämää. Se ei tunnu mukavalta. Mahaan sattuu sisältä päin. Miksi vauva kirjoissa ei kerrota tästä mitään? Pakko mennä huomenna ostamaan a-linjainen talvitakki että saa mahan pakkaselta piiloon. Ainut takki mikä menee enää kiinni on kevyttoppatakki, kiva mennä asiakkaiden kanssa ravintolaan illallisille. jep jep. onneksi viimeiset viikot töissä ennen mammista nostattavat matalaa verenpainetta. ei muuta kuin tsemppiä ja keep on writing:-)
p.s. estimated time of arrival for baby 24122009 siitä nimi
Oho, joidenkin facebookissa siis mainostetaan tätä blogia! Mulle tulee vaan kondomimainoksia. Valitettavasti vähän myöhässä näköjään. :)
Facebookin kautta tänne eksyin ja koukkuun jäin, mies kyseli mitä touhuan kun repeilin koneella. Olet loistava kirjoittaja. Luin koko blogin pojan päiväunien aikana. Tuomas siis nyt 6,5kk. Mulla itseasiassa olo helpotti loppua kohden, selkäsäryt loppui kun kotiin jäin ja jaksoin ihan eritavalla toimia. Muutostakin selvittiin vaikka viikkoja oli 32+ ja esim. viikko ennen synnytystä 10km lenkki, tosin omaan rauhalliseen tahtiin kävellen ja pojan synnyttyä 19.4 klo 5.08 niin klo 18 kieppeillä kävin taas kävelyllä. ja oli säryt ja liitoskivut niin pahat että olin jopa työkyvytön tammikuussa eli noiden viikkojen 20 kieppeillä. Eli toivoa on että olo jopa helpottais ennen minin syntymää...
Facebook-mainoksen kautta minäkin päädyin blogiisi ja luin yhdeltä istumalta koko rykäyksen. Hersyvän hauskaa tekstiä. :-D
Vauvaa ei meillä ole vielä tilauksessa, mutta raskautettuihin naisiin olen päässyt tutustumaan opiskelujen puolesta. Nyt ehkä ymmärrän heitä hieman paremmin...
Jatkan lukemista ihan takuulla ja odotan päivityksiä innolla!
Fb:n kautta minäkin tänne tulin ja OMG mikä blogi! Onneksi on vielä 10 viikkoa aikaa (tai no toivotaan että 12 :P) lukea tätä hauskuutta. Koeta kestää! T. Nimim. 2 tälläista takana
Kun ihmiset sanovat, että sinusta ei huomaa, että olet raskaana, kun maha on kuin Simpsonien Barneyllä ja vettä löytyy enemmän kun vesipatjasta, että näytät normaalisti yhtä läskiltä?? En ottanut kyllä kohteliaisuutena kun olin 5 kk raskaana ja yksi työkollega ei muka ollut tajunnut, ett olen raskaana. Maha siis oli jo hyvin näkyvä ja olen normaalipainoinen. En ottanut kohteliaisuutena, jos joku olettaa, että minulla on valtava kaljamaha ;)
Uskot, että olet todella turvonnut, kun sukat jättävät sentin syvän painauman. Seuraava aste on se, että tilavat lenkkarit jättävät painaumia.
Ransu on ottaa kontaktia lähinnä perseellään. Jallalla töniminen on kai näinä loppuaikoina kai vulgaaria...
Aivan mahtava blogi! Facebookin kautta minäkin tänne eksyin ja käynyt jo jonkin aikaa lukemassa mutta nytten vasta ekaa kertaa jätän kommenttia =) Tänne kun tulee niin ilahtuu kovin joka kerta kun huomaa että taas on tullut uutta tekstiä! Tässä olisi ainesta ihan kirjaksi asti!
Mäkin eksyin tänne facebookin vinkin kautta ja jäin koukkuun. Vedet silmissä olen tällä naureskellut ihanalle kirjoitustyylillesi. Oma toukka on vasta haaveissa, mutta hyvähän se on tietää mitä odottaa!! :D
Facen kautta minäkin tänne tieni löysin ja luin samalta istumalta koko blogin! :D Nauroin välillä vedet silmissä niin että mieskin tuli oikein kysymään että mitä sä oikeen teet... Aion kyllä seurata loppuun asti!
Facen kautta minakin tanne loysin. Aivan mahtavaa luettavaa! Niin hauskasti sarkasmia kayttaen osaat kirjoittaa. Itse olen rv 26 ja todella pystyn samaistumaan tekstiisi. Eika haittaa vaikka jatkaisit kirjoittamista vauvan syntyman jalkeenkin. Lukijoita varmasti riittaa! Ehkapa ihan kirjaksi asti voisi olla naista jutuista...
Aivan hulvaton blogi - please jatka kirjoittamista :-)
Aivan mahtava blogi! Jäin heti koukkuun, lapset katsoo ihmeissään että mikä äidille nyt tuli kun nauraa räkätän vedet silmissä.... Lisää odottaen :)
Voi luoja!!! Siis tää blogi on aivan mahtava.... kyyneleet silmissä olen hihittänyt täällä..ja vielä yritä tehdä sen äänettömästi kun sain nuo naperot vihdoin nukkumaan. Nuorimmaisella on ikää 6 kuukautta ja elävästi tulee raskaus aika mieleen... (höh joko siitä o 6 kuukautta..??)
Toivottavasti tulee lisää luettavaa pian
Voi elämä!
Sain yhdeltä kaverilta vinkin blogistasi, ja luin sen sitten kertaistumalta kokonaan. Kirjoitustyylisi on aivan mahtava, meinasin pudota penkiltä pari kertaa ja armaat apinamme (eikun rakkaat lapset) kattovat mua ku mielipuolista kun kikatin niin kovin :)
Se huono puoli tässä lukemaan jumahtamisessa oli, että lapset oli sillä välin levittäneet olohuoneeseen 98% kaikista lastenhuoneen leluista *huokaus*
Palaan uudelleen, siitä voit olla varma!