Taas pitäisi lähteä ihmisen luo joka jaksaa puhua itsestään tuntikausia

Onko pakko lähteä?

Ou jees, mulla on kollegana tuollainen. RASITTAVA. Eikä pääse edes pakoon kun kulkee perässä ja leuat vaan jauhaa... minä minun minä minä minä minun.... AARGH.

Älä mene.

^ Ihan kuin minua kiinnostaisi minä päivänä hän on saunassa käynyt. 

Sama ongelma. Minullakin työkaveri kyseessä. Hän kai vaan haluaa jakaa koko elämänsä kanssani...

Älä mene.

Silloin kun minä siellä olin töissä...

Siinä yhdessä paikassa tehtiin tämä...

Kun minun lapseni syntyi...

Toisen lapseni rippijuhlissa...

Kun minä eilen kävin sata kilometriä pitkällä lenkillä...

Minullakin aina tässä hommassa tämä paikka...

Minun mielestäni...

Kävin viime viikolla ***** ja näin siellä...

Tykkään käydä saunassa perjantaisin koska....

Muistan kun vaihdoin työpaikkaa tuolta sinne...

Meidän koirat....

Koko ajan äänessä. Se yksi ja sama ihminen. Mä mietin, että räjähtääköhän se jos on hetken hiljaa. Välillä tuntuu siltä, ettei vedä edes henkeä välissä.

Asennoidun tyyliin "laiska töitään luettelee 

Sanokaa noille länkyttäjille, että ei kiinnosta ja siirtykää pois.

Kyllä minusta on kiva tietää, mitä työkaveri on tehnyt :D

Aina ei vaan jaksa kuunnella miten hyvin sulla menee. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta on kiva tietää, mitä työkaveri on tehnyt :D

No joo, kuvitella hänet alasti saunassa. 

Se on monologi, ei keskustelua, siksi sitä ei jaksa.

Anna valokuva itsestäsi ja sano, että juttelee sille.

Minullakin pari tällaista tapausta tuttavapiirissä, toinen on kaveri ja toinen serkku. Välillä oikeasti naurattaa, miten huonot keskustelutaidot voi ihmisellä ollakaan, kun puhuu ja puhuu itsestään ja kun vastauksessa yritän kertoa jonkin samankaltaisen oman kokemukseni, se ohitetaan täysin ja tyyppi jatkaa omasta asiastaan. Ikinä ei kysy kuulumisia vaan aloittaa watsappinsakin kymmenen kilometrin pituisella vuodatuksella ilman tervehdystä.

Uskomatonta. Ei jaksa kovin kauan tällainen ”vuorovaikutus” kiinnostaa. Ja miksi pitäisikään - kuinka voi olettaa, että minun pitäisi olla kiinnostunjt hänen jutuistaan, kun ei hän itse ole niin yhtään kiinnostunut minun jutuistani? Pelkkää hyväksikäyttöä tällainen ihmissuhde, hommaisi terapeutin jos haluaa pitää monologia keskenään.

Ymmärrän, luokkakaverini ruukasi aloittaa heti paikalle saavuttuaan puhumaan itsestään monologina alkaen monelta heräsi, ja miten (ilman mitää hauskaa tarinaa) ja minä sitä ja minä tätä

Jättäisin sinuna menemättä, kaikkiin ei tarvitse tuhlata aikaa, keskustelussa kuuluu tapahtua kohtaamista eikä sitä että toinen selostaa itsestään ja toinen ihailee tai on ihailevinaan

Kerran näytin anopille kädellä blaa blaa blaa elettä, ei tykännyt. 

tuttua juttua joskus ei voi muuta kun yrittää muuttaa suhteen dynamiikkaa sanomalla  tyypille ,että voinko minäkin puhua välillä?ootko huomannut että puhut vain itsestäsi ?et kysy mitään minun asioistasni? voi suuttua mutta toisaalta monologin puhujalla ei ole kohta ystäviä

Voi hellanlettas, etkö osaa olla menettämättä kun et muuta tee kuin valitat vierailusta?

Ala puhua päälle ihan muita juttuja.