Miksi vegaanius on aina absolutismia?

Olen vegaani siksi, että en halua tukea eläinten julmaa kohtelua ja hyväksikäyttöä. Pitäisikö minun kuitenkin sulkea silmäni tuotantoeläinten kärsimykselle ihan vaikka vain kerran kuussa, että kavereilla on kivaa? Ei kiitos. Jätän mielummin tämän ravintolareissun väliin.

Kokemuksella voin myös ikäväkseni kertoa, että jo se yksi fetasalaatti monen vuoden jälkeen vetää pakin aivan sekaisin. Siinäpä vasta ratkiriemukas tyttöjen ilta, kun yksi sulkeutuu vessaan lopuksi iltaa.

Miksi ette mene ihan vaan sen muun porukan kanssa kokeilemaan sitä ravintolaa? Miksi minun vuokseni täytyy kokonaan olla menemättä? Antaa palaa vaan.

Kun on ollut tarpeeksi kauan maidotta voi kehittää intoleranssin. Itse en siis voi syödä maitotuotteita ilman vatsavaivoja vaikka vuosia sitten käytin maitoa ongelmitta lähes päivittäin. Nykyisin yhä useammasta ravintolasta löytyy vegaaninen vaihtoehto, joten valinnanvaraa ravintoloissa alkaa olla jo paljon. Eli ei se enää tuota suurta vaivaa valita sopiva ruokapaikka. Sitä paitsi sen fetasaalaatin todnäk saa myös ilman fetaa... Miksi toisen ruokavalio aiheuttaa sinussa noin vahvaa tunnereaktiota? Mitä merkitystä niillä syillä olla vegaani edes on? Jos joku tavoittelee sillä erityisyyttä tms niin mitä se sua haittaa? Miksi jaksat ärsyyntyä siitä, luulis että energiaansa ja aikaansa haluais käyttää johonkin fiksumpaankin 😂

Olen ruokavalioltani vegaani, koska se paransi kaikki sairauteni ja vaivani, joita viitenkymppiin asti ehtineelle oli jo ehtynyt kertyä. Paino tippui, verenpaine laski normaaliksi, turvotus katosi, vatsa alkoi toimia, peräpukamat ei enää vaivaa, vaihdevuodet näyttää peruuntuneen, läskimaha on muisto vain, nukun paljon paremmin, olen energinen ja voin kaikinpuolin loistavasti. 

Ja voitteko sekaanit kuvitella sellaista tilannetta, että makuaisti jotenkin herkistyy ja tietysti tottuu uusille mauille, ei tee mieli syödä eläinruokia. Esim. fetajuusto on alkanut haista ja maistua todella ällöttävälle. Kaupassa pitää kiertää liha- ja kalatiski kaukaa, koska se löyhkä vaan on ihan järkyttävä. Ja näky myös. Eräänä päivänä mun teki mieli juustovoileipää. Niinpä tein juustovoileivän. En saattanut syödä sitä, koska juusto maistui omituiselta, olin varma, että se on pilaantunutta. Maistatin sitä perheemme sekaaneilla ja he totesivat, että ei mitään vikaa, hyvää on.

Vaikka lähdin vegaaniksi terveyskokeilun nimissä, hyvin pian tajusin, miten hirveää eläinten kidutusta koko eläintuotanto on. En halua tukea sitä, en edes yhtä kertaa. Ja miksi tilaisin jonkun fetasalaatin, kun en sitä fetaa siinä saattaisi syödä? Ja tulisin siitä lisäksi vatsakipuiseksi. Ja sitten tietysti vielä ympäristösyyt. Minulla on näin keski-ikäisenä silmät auenneet eläintuotannon kamaluudelle ja vääryydelle, enkä mitenkään voi ymmärtää, että kukaan haluaa sitä tukea tai olla mukana siinä.

Ja onhan se nyt ihan sairas ajatuskin, että juomme toisen eläinlajin äidinmaitoa. Tai miettikää kananmunia mitä ne on. Kanan kuukautisethan ne. Kuka voi syödä älykkään ja fiksun sian lihaksia? Tai minkään toisen eläinlajin lihaksia, verta tai sisäelimiä. Kertakaikkiaan kuvottavaa ja sairasta. Miksi ette juo koiranne maitoa? Ihan sama asia. Ehkä teurastatte oman koiranne ja kissanne ja laitatte perheelle päivällisen? Ei eroa mitenkään vaikka siasta tai naudasta. 

Vältän parhaani mukaan eläinperäisten tuotteiden käyttöä muutenkin.

Niin. Jos joku on alkoholin suhteen absolutisti, niin haittaako se muita kovastikin? Pitääkö sen absolutistin seuran vuoksi juoda pari olutta, että muilla on kiva olla? Tai pitääkö tupakoimattoman seuran vuoksi vetästä parit nortit, jos muut kessuttelee? Teenjuojan pitää ehdottomasti juoda kahvia, jos muutkin juo. Mikä tässä vegaaniudessa niin närästää monia? Onko se se, että tietää sisimmässään, että vegaanit on oikeassa? 

Vierailija kirjoitti:

Vegaaniruokavalio pierettää! Sitä ei kyllä kauaa jaksa.

Ei mua ainakaan pieretä. Mitä olet syönyt, kun olet kokeillut vegaaniutta?