Mikä on pelottavin kauhuleffa?

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Vierailija kirjoitti:

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Mieltä traumatisoiva se ainaskin on.

Kakkonen siitä vaikuttaisi olevan pahin.

Usva (The Fog) vuodelta 2005 tuli nyt katsottua ja ristiriitaiset tuntemukset tästä jäi.

Tarinasta oltiin rakennettu uskottavampi kuin

80-luvun versiosta, sillä tähän oltiin paikattu alkuperäisen epäkohdat, mutta paikoittain tässä leffassa oli toisenlaisia epäonnistuneita kohtauksia niin, että alkoi jopa naurattaa. Näissä leffoissa on paljon yhtenäisyyksiä toisiinsa, vaikka ollaan rakennettu ihan erilailla nämä tarinat ja hengetkin on aivan erilaisia.

Tämä leffa osasi olla aavemaisempi kuin alkuperäinen ja tehosteet olivat tosi hyviä (tehosteiden ansiosta tästä oltiin saatu aavemaisempi), mutta tästä leffasta puuttui se tunnelmallisuus mikä siinä alkuperäisessä oli. Kovasti tästä leffasta tuli mieleen Aavelaiva elokuva vuodelta 2002.

Näyttely työ ei ollut kaikin puolin vakuuttavaa ja elokuva sai vähän väliä tuntemaan, että onko tämä kauhu-komedia. Kokonaisuutena tämä leffa oli mielestäni aika samaa luokkaa, kuin alkuperäinen, kun katsotaan kuinka hyvä leffa on. Molemmat leffat aiheutti itselleni pienoiset pettymykset, mutta pahaa makua eivät kumpikaan itselleni jättäneet. Sanoisin, että molemmat leffat olivat ihan hyviä eri perustein.

Vielä näihin Usva elokuviin, että älkää sekoittako näitä Mist - Usva elokuvaan (2007).

Mist on Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva ja The Fog on Carpenterin tekemää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Mieltä traumatisoiva se ainaskin on.

Kakkonen siitä vaikuttaisi olevan pahin.

Pelottavan elokuvan pitäisi olla myös pelottava, eikä perustua ainoastaan johonkin vastenmielisyyteen.

Human Centipede -leffat ovat joko vastenmielisiä tai naurettavia, riippuen katsojasta. Pelottavia ne eivät ole. South Park teki näistäkin kuuluisampia kuin olisi aihetta ja sekin ymmärsi käsitellä aihetta humoristisesti. Oma suosikkini aiheesta on vanhasta arcade-pelistä Centipede tehty Human Centipede -versio, jonka pelaaminen menee sekin huumorin puolelle, kun alkuperäisen ötökkäketju on korvattu ihmishahmoilla. https://www.geekweek.com/2010/05/human-centipede-the-game.html

Human Centipede 2 näistä on sarjan ainoa vakavampi yritys tehdä kauhuelokuva, muut on vähän ns. kieli pyllyssä -asenteella tehtyjä. Kolmonen jäänee sarjan viimeiseksi, kun tohtoria näytellyt Dieter Laser kuoli.

Ostin kirpparilta 1&2:n tupla-dvd:n 1,50 eurolla. Paskempiakin kauppoja on tullut tehtyä :D

Vierailija kirjoitti:

Usva (The Fog) vuodelta 2005 tuli nyt katsottua ja ristiriitaiset tuntemukset tästä jäi.

Tarinasta oltiin rakennettu uskottavampi kuin

80-luvun versiosta, sillä tähän oltiin paikattu alkuperäisen epäkohdat, mutta paikoittain tässä leffassa oli toisenlaisia epäonnistuneita kohtauksia niin, että alkoi jopa naurattaa. Näissä leffoissa on paljon yhtenäisyyksiä toisiinsa, vaikka ollaan rakennettu ihan erilailla nämä tarinat ja hengetkin on aivan erilaisia.

Tämä leffa osasi olla aavemaisempi kuin alkuperäinen ja tehosteet olivat tosi hyviä (tehosteiden ansiosta tästä oltiin saatu aavemaisempi), mutta tästä leffasta puuttui se tunnelmallisuus mikä siinä alkuperäisessä oli. Kovasti tästä leffasta tuli mieleen Aavelaiva elokuva vuodelta 2002.

Näyttely työ ei ollut kaikin puolin vakuuttavaa ja elokuva sai vähän väliä tuntemaan, että onko tämä kauhu-komedia. Kokonaisuutena tämä leffa oli mielestäni aika samaa luokkaa, kuin alkuperäinen, kun katsotaan kuinka hyvä leffa on. Molemmat leffat aiheutti itselleni pienoiset pettymykset, mutta pahaa makua eivät kumpikaan itselleni jättäneet. Sanoisin, että molemmat leffat olivat ihan hyviä eri perustein.

Minulle 2005 -versio meni kasaan tarpeettomat uusintafilmatisoinnit, mutta Carpenter on itse sanonut, että kunhan palkkashekki rapsahtaa tilille, niin kaikki filminsä saa tehdä uusiksi, joten mitäpä sitä hänelle vastaan sanomaan. Enemmän on kuitenkin musiikista ollut kiinnostunut viime vuosina ja siellä puolella ei ole valittamista. The Ward oli paikoitellen tuskaista katsottavaa ja näyttelemistä, jos se jää viimeiseksi leffaksi, niin parempi on tehdäkin vain musaa esim. Halloween -leffateemaa loputtomiin varioimalla.

Cube on mun all time lempileffoja kautta genrejen. Jatko-osat on katsottavia, muttei iske. Tykkään omaperäisistä ja älykkäistä leffoista, joissa veri ja suolenpätkät ei ole perusta jännitykselle/kauhulle.

Muutama muu suosikki: Sinister, The Others, The Conjuring, japanilainen Ring, Backcountry, Paranormal Activity 1, Blair Witch Project, Pet Sematary

Louvren kummitus, sarja tuli töllöstä kun olin alakouluikäinen.

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usva (The Fog) vuodelta 2005 tuli nyt katsottua ja ristiriitaiset tuntemukset tästä jäi.

Tarinasta oltiin rakennettu uskottavampi kuin

80-luvun versiosta, sillä tähän oltiin paikattu alkuperäisen epäkohdat, mutta paikoittain tässä leffassa oli toisenlaisia epäonnistuneita kohtauksia niin, että alkoi jopa naurattaa. Näissä leffoissa on paljon yhtenäisyyksiä toisiinsa, vaikka ollaan rakennettu ihan erilailla nämä tarinat ja hengetkin on aivan erilaisia.

Tämä leffa osasi olla aavemaisempi kuin alkuperäinen ja tehosteet olivat tosi hyviä (tehosteiden ansiosta tästä oltiin saatu aavemaisempi), mutta tästä leffasta puuttui se tunnelmallisuus mikä siinä alkuperäisessä oli. Kovasti tästä leffasta tuli mieleen Aavelaiva elokuva vuodelta 2002.

Näyttely työ ei ollut kaikin puolin vakuuttavaa ja elokuva sai vähän väliä tuntemaan, että onko tämä kauhu-komedia. Kokonaisuutena tämä leffa oli mielestäni aika samaa luokkaa, kuin alkuperäinen, kun katsotaan kuinka hyvä leffa on. Molemmat leffat aiheutti itselleni pienoiset pettymykset, mutta pahaa makua eivät kumpikaan itselleni jättäneet. Sanoisin, että molemmat leffat olivat ihan hyviä eri perustein.

Minulle 2005 -versio meni kasaan tarpeettomat uusintafilmatisoinnit, mutta Carpenter on itse sanonut, että kunhan palkkashekki rapsahtaa tilille, niin kaikki filminsä saa tehdä uusiksi, joten mitäpä sitä hänelle vastaan sanomaan. Enemmän on kuitenkin musiikista ollut kiinnostunut viime vuosina ja siellä puolella ei ole valittamista. The Ward oli paikoitellen tuskaista katsottavaa ja näyttelemistä, jos se jää viimeiseksi leffaksi, niin parempi on tehdäkin vain musaa esim. Halloween -leffateemaa loputtomiin varioimalla.

Eihän tuo Usva (2005) itselleni ollut huippu leffa, mutta katsottava kummiskin. Yleensä, kun tehdään uusinta filmatisointeja niin ne on useasti täysin mauttomia. Tuossa 2005 vuoden Usvassa oli sentään yritystä tehdä näyttävää elokuvaa ja osittain siinä onnistuikin, vaikka koko paketti ei kokonaan pysynytkään kasassa.

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Mieltä traumatisoiva se ainaskin on.

Kakkonen siitä vaikuttaisi olevan pahin.

Pelottavan elokuvan pitäisi olla myös pelottava, eikä perustua ainoastaan johonkin vastenmielisyyteen.

Human Centipede -leffat ovat joko vastenmielisiä tai naurettavia, riippuen katsojasta. Pelottavia ne eivät ole. South Park teki näistäkin kuuluisampia kuin olisi aihetta ja sekin ymmärsi käsitellä aihetta humoristisesti. Oma suosikkini aiheesta on vanhasta arcade-pelistä Centipede tehty Human Centipede -versio, jonka pelaaminen menee sekin huumorin puolelle, kun alkuperäisen ötökkäketju on korvattu ihmishahmoilla. https://www.geekweek.com/2010/05/human-centipede-the-game.html

Human Centipede 2 näistä on sarjan ainoa vakavampi yritys tehdä kauhuelokuva, muut on vähän ns. kieli pyllyssä -asenteella tehtyjä. Kolmonen jäänee sarjan viimeiseksi, kun tohtoria näytellyt Dieter Laser kuoli.

Ostin kirpparilta 1&2:n tupla-dvd:n 1,50 eurolla. Paskempiakin kauppoja on tullut tehtyä :D

Se jolle kommentoit niin itselläni meni osittain yö-unet tuon leffan ansiosta. Pitkään jäi mieleeni vaivaamaan ko. leffa. Pelkoakin voidaaan mitata monilla eri mittareilla. Muista sekin, että ihmiset pelkäävät eri asioita ja hurjiakin eroja peloissakin voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Cube on mun all time lempileffoja kautta genrejen. Jatko-osat on katsottavia, muttei iske. Tykkään omaperäisistä ja älykkäistä leffoista, joissa veri ja suolenpätkät ei ole perusta jännitykselle/kauhulle.

Muutama muu suosikki: Sinister, The Others, The Conjuring, japanilainen Ring, Backcountry, Paranormal Activity 1, Blair Witch Project, Pet Sematary

Kaikki muut ovat jees, paitsi The Conjuring-tyyliset manaus-leffat eivät vaan kolahda. Backcountry erottuu muista tyypit eksyy pusikkoon leffoista nimenomaan sen yhden ainoan verta ja suolenpätkiä -otoksen takia. Pet Sematarysta pitää tietysti tarkentaa, että se originaali Mary Lambertin leffa, ei sen jatko-osa, vaikka Clancy Brown onkin siinä leffassa erinomaisen creepy, eikä missään tapauksessa pari vuotta sitten ulos tullut remake.

Found footage -leffoista täytyisi varmaan tehdä lyhyt kooste hieman myöhemmin. Niiden suurin ongelma on kuitenkin justiinsa se nollabudjetilla tehty "reality", kun sen saman juonen voisi tehdä myös näyteltynä ja vähemmällä kameranheiluttelulla, kun kuitenkaan yksikään ei ole totta. Tykkäsin Adam Wingardin Blair Witch -leffasta siitä sarjasta eniten - ennemmin kuin räkä valuu nenästä -originaalista.

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Mieltä traumatisoiva se ainaskin on.

Kakkonen siitä vaikuttaisi olevan pahin.

Pelottavan elokuvan pitäisi olla myös pelottava, eikä perustua ainoastaan johonkin vastenmielisyyteen.

Human Centipede -leffat ovat joko vastenmielisiä tai naurettavia, riippuen katsojasta. Pelottavia ne eivät ole. South Park teki näistäkin kuuluisampia kuin olisi aihetta ja sekin ymmärsi käsitellä aihetta humoristisesti. Oma suosikkini aiheesta on vanhasta arcade-pelistä Centipede tehty Human Centipede -versio, jonka pelaaminen menee sekin huumorin puolelle, kun alkuperäisen ötökkäketju on korvattu ihmishahmoilla. https://www.geekweek.com/2010/05/human-centipede-the-game.html

Human Centipede 2 näistä on sarjan ainoa vakavampi yritys tehdä kauhuelokuva, muut on vähän ns. kieli pyllyssä -asenteella tehtyjä. Kolmonen jäänee sarjan viimeiseksi, kun tohtoria näytellyt Dieter Laser kuoli.

Ostin kirpparilta 1&2:n tupla-dvd:n 1,50 eurolla. Paskempiakin kauppoja on tullut tehtyä :D

Se jolle kommentoit niin itselläni meni osittain yö-unet tuon leffan ansiosta. Pitkään jäi mieleeni vaivaamaan ko. leffa. Pelkoakin voidaaan mitata monilla eri mittareilla. Muista sekin, että ihmiset pelkäävät eri asioita ja hurjiakin eroja peloissakin voi olla.

Sulle pitää sitten suositella Kevin Smithin elokuvaa Tusk, jos vastentahtoisesti tehdyt operaatiot ovat sulle kauheita. Itse en siitä niin vakuuttunut, mutta se on vähemmän komediallinen kuin Human Centipede. Samoin Pedro Almodovarin The Skin I Live In kolahtaa varmasti.

Viimeisellä rannalla.

Siinä mennään joukolla helvettiin.

Vaimoni on noita.

Adam Greenin Frozen (2010). Itse katsoin tämän ilman mitään ennakkotietoja ja se on oikeastaan paras tapa nähdä tämä, koska elokuvassa kaikessa minimalistisuudessaan kiristetään tunnelmaa pahemmin kuin pakkasella ja siitä tulee aika äärimmäinen pientä jännitystä elämäänsä hakeva ihminen vastaan luonto vastaan valitse kuolintapasi -leffa. Kaikki mitä leffassa tapahtuu voisi olla totta ja ne pahimmatkin vaihtoehdot muuttuvat vielä pahemmiksi. Välttäkää spoilereita ja nauttikaa kirjaimellisesti hyytävästä trilleristä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ari Asterin ohjaama Midsommar, joka oli viime kesänä ensi-illassa, on pahin näkemäni kauhuleffa. Samalla se on myös esteettisesti hienoin ja erikoisin kauhuleffa.

Midsommarissa on todella paljon lainauksia vanhemmasta Uhrijuhla-elokuvasta, joka on paljon pelottavampi. Minusta Midsommar on hieno elokuva, jossa kauhuelementit ovat lopultakin aika pienessä asemassa. Se on esteettisesti hyvin kaunis ja kestää useamman katselukerran, koska kerronta on täynnä pieniä vinjettejä. Yksi parhaimmista koskaan näkemistäni elokuvista.

Se on The Wicker Man (1973) eikä mikään Uhrijuhla. Ärsyttää kun noita nimiä pitää kääntää typerästi.

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Human centipede on ainakin 2000-luvun pelottavimpia ja moderni klassikko.

Mieltä traumatisoiva se ainaskin on.

Kakkonen siitä vaikuttaisi olevan pahin.

Pelottavan elokuvan pitäisi olla myös pelottava, eikä perustua ainoastaan johonkin vastenmielisyyteen.

Human Centipede -leffat ovat joko vastenmielisiä tai naurettavia, riippuen katsojasta. Pelottavia ne eivät ole. South Park teki näistäkin kuuluisampia kuin olisi aihetta ja sekin ymmärsi käsitellä aihetta humoristisesti. Oma suosikkini aiheesta on vanhasta arcade-pelistä Centipede tehty Human Centipede -versio, jonka pelaaminen menee sekin huumorin puolelle, kun alkuperäisen ötökkäketju on korvattu ihmishahmoilla. https://www.geekweek.com/2010/05/human-centipede-the-game.html

Human Centipede 2 näistä on sarjan ainoa vakavampi yritys tehdä kauhuelokuva, muut on vähän ns. kieli pyllyssä -asenteella tehtyjä. Kolmonen jäänee sarjan viimeiseksi, kun tohtoria näytellyt Dieter Laser kuoli.

Ostin kirpparilta 1&2:n tupla-dvd:n 1,50 eurolla. Paskempiakin kauppoja on tullut tehtyä :D

Se jolle kommentoit niin itselläni meni osittain yö-unet tuon leffan ansiosta. Pitkään jäi mieleeni vaivaamaan ko. leffa. Pelkoakin voidaaan mitata monilla eri mittareilla. Muista sekin, että ihmiset pelkäävät eri asioita ja hurjiakin eroja peloissakin voi olla.

Sulle pitää sitten suositella Kevin Smithin elokuvaa Tusk, jos vastentahtoisesti tehdyt operaatiot ovat sulle kauheita. Itse en siitä niin vakuuttunut, mutta se on vähemmän komediallinen kuin Human Centipede. Samoin Pedro Almodovarin The Skin I Live In kolahtaa varmasti.

Katsoin eilen suosittelemasi Tusk elokuvan ja järisyttävän kauhea leffa se oli. Mä olin pitkään luullut tuon leffan olevan suurimmaksi osaksi pelkkää komediaa, mutta katsottuani tuon, niin siinä oleva komedia loi vain entisestään vinksahtanutta tunnelmaa. Pidin siitä leffasta ahdistavuuden kannalta.

The Skin I Live In

-elokuvaa en ole nähnyt ja sekin nyt vähän houkuttaisi katsoa.

Vielä Tusk elokuvaan. Tusk elokuvassa oli mielestäni hieno loppu, kun se oli niin draaman täyteinen. Vieläpä hyvin kuvasi aitoa rakkautta. Koskettava lopetus siinä leffassa.

Elokuvat joissa ei ole niin onnellista loppua ainaskin minuun tekee vaikutuksen.

Vihollinen vuoteessani

Sokea kauhu! Näin sen nuorena ja pitkään sen jälkeen tsekkasin kotiin tullessa verhojen takuset ja kaapit, oli ihan pakko, muuten en rauhoittunut. Ei varmaan enää tuntuisi miltään, tiedä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Sokea kauhu! Näin sen nuorena ja pitkään sen jälkeen tsekkasin kotiin tullessa verhojen takuset ja kaapit, oli ihan pakko, muuten en rauhoittunut. Ei varmaan enää tuntuisi miltään, tiedä sitten.

Oletko nähnyt Yksin pimeässä -leffan? Jännäri, jossa myös sokea nuori nainen. Pääosassa Audrey Hepburn.