Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En olisi koskaan voinut uskoa millaisesta tilanteesta löydän itseni!
16.06.2018 |
Olen vähitellen heräämässä todellisuuteen. Tilanne on vähitellen liukunut siihen, että teen kaikki kotityöt kotona ja mies elää kuin hotellissa. Tällä viikolla hän on aamulla vienyt lapset päiväkotiin iltavuoropäivinään. Päivän aikana hän ei ole siivonnut eikä tehnyt ruokaa, vaan nuo hommat minulla oli aina edessä kun tulin kotiin. Itse olen tehnyt pelkkää aamuvuoroa. Kun miehellä on aamuvuoro, hän vain lähtee. Meillä alkaa työaika samaan aikaan, joten mies voisi aivan hyvin viedä lapsen, mutta hän vain luistelee ajoissa töihin ja minä joudun tekemään joka kerta ylimääräisen lenkin päiväkodille. Vien lapsen aamulla ja haen iltapäivällä. Mies on usein jo kotona, mutta hän ei voi hakea lasta, koska hänellä on vielä työaikaa jäljellä. Oikeasti tuolla ei ole mitään merkitystä, koska hänellä ei ole mitään työtehtäviä enää tuossa vaiheessa. Parhaimmillaan mies on ollut jo pari tuntia kotona, kun tulemme kotiin. Tuon ajan hän on käyttänyt lepäilyyn, mikä on ihan hyväksyttävää, mutta usein hän jatkaa makaamista iltaan asti minun tehdessä ruokaa yms.
Eilen illalla mies oli myöhään kaverillaan grillaamassa. Nousimme lasten kanssa jo monta tuntia sitten. Mies nukkuu edelleenkin. Minun piti lähteä menoihinin tänään, mutta mies aloitti eilen nälvimisen, "kun aina sun pitää juosta tuolla". Oikeasti miehellä on paljon enemmän menoja. Monet menoni olen järjestänyt niin, että otan lapset mukaan. Mies ei voi koskaan ottaa lapsia mukaan mihinkään.
Olen pelkkä paskarätti tässä "suhteessa"! En haluaisi rikkoa perhettä ja pakottaa lapsia vaihtamaan koulua/päiväkotia. Minulla on epäsäännölliset pienet tulot, joten en saisi lainaa enkä voi täältä ostaa asuntoa. Vuokra-asuntoja ei ole. Kaduttaa, että suostuin miehen mieliksi muuttamaan tänne. Olen väläytellyt eron mahdollisuutta, mutta mies ei muuta käyttäytymistään ja on antanut ymmärtää ettei ero tapahtuisi lainkaan sopuisasti. Itselläni ei taas ole varaa riidellä vuosikausia lasten elatuksesta ja omaisuuden jaosta.
Help?
Kommentit (12)
Työtehtävät paperille, vuorot molemmille ja paperi näkyvälle paikalle seinälle. Siitä kumpikin näkee, kumman vuoro hakea lapsi, käydä kaupassa, tehdä ruokaa jne. Tämän käytännön hyvä puoli on myös se, että tehtävät tulevat näkyviksi, hotellielämään tottunut osapuoli kun ei välttämättä edes tajua tekemisten määrää jos näyttää siltä että toisella on kaikki hanskassa ja asiat valmiiksi suunniteltuina joten niihin on turha mennä väliin sotkemaan.
Tämä auttoi meitä jonkin aikaa eteenpäin entisessä avoliitossa, jossa mies eli ensin vuosia kuin hotellissa ennen kuin minäkään havahduin että eihän se näin voi mennä. Ero tuli kuitenkin myöhemmin, yhtenä syynä tässäkin asiassa näkynyt miehen laiskuus ja itsekkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä ihmettä..
Keskustelkaa. Sano, että peli ei veteli näin. Meilläkin mies aikoinaan yritti luistaa kaikesta. Sanoin että alkaa osallistumaan samoin kun minäkin tai osallistuu sitten etäisän roolissa. Ryhdistäytyi kun huomasi, että oikeasti pohdin myös eron mahdollisuutta.
Minkälainen puheyhteys teillä on? En lukenut ihan tarkkaan aloitustasi (liian pitkä), mutta jotenkin tuntuu, että teet vain nöyrästi kaiken etkä vaadi mieheltä mitään. Puhukaa, puhukaa, puhukaa ... Miehesi ei osaa lukea ajatuksiasi, kuten et sinäkään hänen ajatuksiaan.
Ihan ensimmäiseksi sinun pitää miettiä tarkkaan, millä tavalla voit pienentää omaa työkuormaasi. Jos teillä päin on kauppakassipalvelu, niin se käyttöön. Jos ei ole, niin ostat ruokatarvikkeet vain itsellesi ja lapsille. Jos et ehdi tai halua kokata, käy ostamassa itsellesi ja lapsille ruuat kaupan tiskiltä muutaman kerran viikossa. Karsi kotona tavaraa reilulla kädellä. Miehelle oma pyykkikori, joten et pese vahingossa miehen vaatteita. Ikkunanpesut ja isommat siivoukset voit ulkoistaa, mies joko maksaa laskun tai tekee itse. Miehen pitää nyt valita, alkaako hän tehdä oman osuutensa vai hoitaako sen maksamalla ulkopuolisille.
Meilläkin tilanne luisui tuohon nuoremman äitiysloman jälkeen. En eronnut, mutta kyllä se monta vuotta otti päähän. Minun ratkaisu oli siedättäytyä sotkulle ja se onnistui liiankin hyvin. Elämä helpottui hurjan paljon, kun lapset muuttivat pois kotoa. On tuo mies vielä hengissä vaikken ruokaa hänelle enää laita.
Jos vain lähtisit ja lspset jäisi isälle. Melkoinen herätys olisi, kun joutuisi hoitaan asiat ja tekeen kaiken eikä voisi lepäillä. Voisi sopuisasti sitten ero hoituakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oli se ongelmasi?
En ymmärtänyt sitä soperruksestasi laisinkaan.
Kiva mies?
Mitä ees tuosta suhteesta saat?
Mies pilaa elämänne tai elämäsi ja uhkailee vaikealla erolla.
En katselisi päivääkään, kyllä ne asunnot ja muut järjestyy, älä käytä niitä tekosyynä tyytyä tuollaiseen mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttää siltä että mies jo uhkaili sua vaikealla erolla. Ei tässä puhuminen taida auttaa, kun mies tietää aivan hyvin tilanteen ja sun kannan. Todella kurja tilanne. Yksin saisit miehen tuloihin sidotut elatusmaksut lapsista sekä varmaankin asumistukea. Erossa toki ottaisit oman "palkkasi" mieheltä, kun lusikat menee jakoon. Ei kannata uskoa ukon uhkailuja. Uskoisin teidän pärjäävän taloudellisesti.
Laadukkaan uroksen kanssa olet päättänyt mennä sikiämään. Onnitteluni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipitkä tarina ja lopussa kysymys. 0/5
En ymmärrä provovihjailuja. Kun asiat luisuvat huomaamatta väärään suuntaan vuosien ajan, ei muutoksen rajuutta edes huomaa ennenkuin on myöhäistä. Olimme yhdessä vuosia ennen lapsia ja meillä oli yhteiset tavoitteet. Keskustelimme paljon, mutta ilmeisesti emme kuitenkaan ns samaa kieltä. En ole mielestäni perusluonteeltani mikään kynnysmatto. Varsinkin töissä osaan olla hyvin jämäkkä ja saada asiat etenemään. Sen sijaan perhe-elämässäni koen, että minut on alistettu pelkäksi siivoojaksi ja lastenhoitajaksi.
Joskus haluaisin vain lähteä yksin jonnekin viikoksi ja jättää lapset miehelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei mies oikein osaa enää edes olla lastensa kanssa, koska olemme niin eriytyneet. Hänestä huokuu ettei hän halua olla perheenä, mutta hän ei kuitenkaan halua erota. Olen muutaman kerran nostanut eron esiin, jolloin mies uhkaa vaikealla erolla. En tajua miksei hän halua erota, vaikka hänkään ei halua enää olla yhdessä.
ap
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa ihan normimieheltä. Valitettavasti.