Onko erityisluokalta/-koulusta saatu todistus samanarvoinen tavallisesta koulusta saadun kanssa?
Voiko erityisopetuksessa opiskella myös normaalin opetussuunnitelman mukaisesti vai ovatko aineet aina mukautettuja? Voivatko koulunsa erityisopetuksessa käyneet hakea täysin samoihin jatko-opintopaikkoihin normaaliluokan käyneiden kanssa?
Kommentit (35)
Riippuu oppilaasta, osalla on opinnot normaalin opintosuunnitelman mukaisia, osalla mukautettuja. Normaalilla oppisuunnitelmalla jatketaan normaalisti jatko-opintoihin, mukautetulla voi hakea myös erityisammattioppilaitoksiin. Eli hyvin tapauskohtaista.
En tiedä yhtään erityisluokalta lukioon jatkanutta. Kaikki heistä eivät ole pystyneet opiskelemaan edes normaalissa ammattioppilaitoksessa, vaan heidän on pitänyt hakea erityisamiksiin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään erityisluokalta lukioon jatkanutta. Kaikki heistä eivät ole pystyneet opiskelemaan edes normaalissa ammattioppilaitoksessa, vaan heidän on pitänyt hakea erityisamiksiin.
Lukioon jatkaminen ei ole elämän tarkoitus, eikä kaikkien vanhempien haaveena. Itse toivon lapselleni onnellista elämää ja mielenkiintoista työtä, jossa hän voi tuoda esiin vahvuuksiaan. Olen kiitollinen suomalaisen koulun (maailman mittakaavassa harvinaiselle) tuelle, jota oppimisvaikeuksista kärsivä lapseni saa. Kunpa kaikki vanhemmat ymmärätäisivät tuon tuen hienouden ja hyödyn koko yhteiskunnalle, eivätkä leimaisi erityisopetusta ja -oppilaita.
Ainakin teoriassa pitäisi olla mahdollisuus opiskella myös normaalin oppimäärän ja opintosuunnitelman mukaisesti. Eri asia sitten, miten tuo käytännössä toteutuu (riippunee pitkälti koulusta ja luokasta).
On, JOS aineet eivät ole mukautettuja eli helpotettuja. Mukautettuja aineita voi tehostetun tai erityisen tuen oppilas opiskella myös tavallisessa luokassa. Jos näin on, oppilas ei ole samalla lähtöviivalla haettavissa seuraaviin oppiaitoksiin ala-ja yläkoulun jälkeen.
Tämä mukautettu opetus on mielestäni ansa, johon erityisten lasten vanhemmat astuvat liian helposti. Koululta ja opettajalta tulee suositus mukautetusta matematiikasta ja englannista usein jo kolmannella luokalla. Vaikka tekemällä enemmän työtä koulun eteen lapsi oppilas pärjäisi tavallisella opintosuunnitelmalla. Tähän tarvitaan opettajan, vanhempien ja oppilaan täydellinen sotoutuminen.
Erityisen lapsen äitinä en halua viedä lapseni tulevaisuuden valinnoilta pohjaa pois mukautetuilla oppiaineilla. Tavallinen kutonen on parempi jatko-opintojen kannalta kuin mukautettu 9.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään erityisluokalta lukioon jatkanutta. Kaikki heistä eivät ole pystyneet opiskelemaan edes normaalissa ammattioppilaitoksessa, vaan heidän on pitänyt hakea erityisamiksiin.
Itse en tiedä yhtään erityisluokalla opiskellutta ja yhteiskunnasta syrjäytynyttä nuorta. Sen sijaan normaaliluokassa ilman tukitoimia opiskelleita, avun tarpeessa olleita syrjäytyneitä nuoria tapaan vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään erityisluokalta lukioon jatkanutta. Kaikki heistä eivät ole pystyneet opiskelemaan edes normaalissa ammattioppilaitoksessa, vaan heidän on pitänyt hakea erityisamiksiin.
Lukioon jatkaminen ei ole elämän tarkoitus, eikä kaikkien vanhempien haaveena. Itse toivon lapselleni onnellista elämää ja mielenkiintoista työtä, jossa hän voi tuoda esiin vahvuuksiaan. Olen kiitollinen suomalaisen koulun (maailman mittakaavassa harvinaiselle) tuelle, jota oppimisvaikeuksista kärsivä lapseni saa. Kunpa kaikki vanhemmat ymmärätäisivät tuon tuen hienouden ja hyödyn koko yhteiskunnalle, eivätkä leimaisi erityisopetusta ja -oppilaita.
Tämä! Olen kiitollinen suomalaisen koulun (maailman mittakaavassa harvinaiselle) tuelle, jota oppimisvaikeuksista kärsivä lapseni saa... Tämä kommentti on samassa sarjassa kuin on lottovoitto syntyä Suomeen.
Olen asunnut yhdessä euroopan maassa, jossa on julkisin varoin toteutettu terveydenhuolto sekä usassa. Molemmissa maissa terapioita sai erityiselle lapselle paljon enemmän kuin Suomessa. Täällä Suomessa katsotaan, että kaksi terapiakertaa viikossa on lapselle jo todella hyvin. Ja vanhemmat velvoitetaan tekemään terapiaharjoituksia lapsensa kanssa. Se on vaikeaa jo ammattilaiselle, kuinka se onnistuisi vanhemmilta.
Molemmissa mainitsemissani maissa terapiaa sai 4-5 kertaa viikossa koulun yhteydessä. Tuki ja terapiat Suomessa perustuu siihen, että lapsesi kirjataan papereihin riittävän huonoksi saadakseen terapioita ja terapioiden avulla ei saa tulla liian hyväksi. Silloin terapiat voidaan lopettaa.
Suomessa koulun tarjoama tuki vakavista oppimisvaikeuksia omaavalle on mukautettu opetus ja pienluokka, jonka levottumuus ei paranna tilannetta yhtään. Lievemmät oppimisvaikeudet hoidetaan koko luokan yhteisellä koulunkäyntiavustajalla, jolla ei ole pedagokista koulutusta. Erityisopettaja on todella kiireinen ja oppimisvaikeudet jäävät käytöshäiriöisten oppilaiden jalkoihin eristuisopettajan resursseja jaettaessa.
Tilanne on Suomessa kaoottinen jo nyt. Ja tilastojen mukaan tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina.
Olen huomannut, että esim. ei-oppimisvaikeuksisille Asperger-lapsille suositellaan usein normaaliluokkaa erityisluokan sijaan. Miksi näin on, jos kerran todistukset ovat täysin samanarvoisia ja erityisluokalla on mahdollisuus opiskella myös normaalin opintosuunnitelman mukaisesti? Mitä merkitystä silloin on sillä, käykö koulunsa yleis- vai erityisopetuksessa? Vai johtuuko tuo suosittelu ihan vain siitä, että yleisopetuksessa saa "normaaleja" käytösmalleja ja siten oppii paremmin sopeutumaan/integroitumaan yhteiskuntaan ja tulemaan toimeen ihmisten kanssa?
Se on muuten yksilöllistäminen eikä mukauttaminen nykyään...
Mutta joo, yksilöllistetythän tarkoittaa, ettei kykene oppimaan edes tuetusti vitosen edestä yleisopetuksessa. Lukio sulkeutuu kyllä jo heikoilla pohjilla pois. Päättötodistuksessa ei lue, että olisi yksilöllistettyjä aineita, mutta kyllähän se siellä tiedoissa on ja opojenkin vastuu on ohjata oppilas omien taipumustensa mukaan. Kyllä jotkut voi yksilöllistetyillä aineilla mennä normiamikseen. Riippuu niin siitä kokonaistilanteesta. Joku autopuoli onnistuu hyvin, vaikka kielessä olisi yksilöllistäminen. Sitten taas sähköä on turha haaveilla yksiöllistetyllä matikalla. Itse sanoisin näppituntumalla, että pienluokilta noin 2/3 menee erityisamikseen ja loput normipuolelle. Tarkoitan siis pienluokkaa, jossa on oppimisvaikeuksia porukalla. Sitten yleisopetuksessa olevista oppilaista, joilla on joku aine yksilöllistetty, melkein kaikki menee normaaliin amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että esim. ei-oppimisvaikeuksisille Asperger-lapsille suositellaan usein normaaliluokkaa erityisluokan sijaan. Miksi näin on, jos kerran todistukset ovat täysin samanarvoisia ja erityisluokalla on mahdollisuus opiskella myös normaalin opintosuunnitelman mukaisesti? Mitä merkitystä silloin on sillä, käykö koulunsa yleis- vai erityisopetuksessa? Vai johtuuko tuo suosittelu ihan vain siitä, että yleisopetuksessa saa "normaaleja" käytösmalleja ja siten oppii paremmin sopeutumaan/integroitumaan yhteiskuntaan ja tulemaan toimeen ihmisten kanssa?
Siksi, että pienluokilla ei ole tilaa. On niin paljon isompiakin ongelmia kuin ei-oppimsivaikeuksista kärsivä assi ja ne paikat menee pahimmille tapauksille.
Toinen on, että ihmettelen ihmisten pienluokkien ihailua. Ne on täysin mätiä paikkoja. Sopii vain äärimmäisen heikolle tai täysin sekaisin olevalle. Suunnilleen normaalin kirjoissa olevan kannattaa pysyä kaukana. Siellä on mukavaa joo ja saa apua, mutta samalla ne ei opi ottamaan mitään vastuuta, touhu on pehmoilua ja kuka on keksinyt, että heikon ja vetelän pitää päästä vielä helpommalla koko ajan, kun pikemminkin pitäisi vaatia tasonnostoa elämään. Jos vertaa heikkoa yleisopetuksessa notkunutta ja heikkoa pieluokalla pesinyttä ysillä, niin yleisopetuksen oppilaan toimintakyky on aivan eri tasolla. Vähän ehkä tullut epäonnistumisia ja kouluinhoa, kun on ollut vaikeaa, mutta pienluokalta tulee avuttomia, jotka ei pärjää työelämässä koskaan noilla eväillä. Normaalilla luokalla tulee sentään normaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Päättötodistuksessa ei lue, että olisi yksilöllistettyjä aineita
Yksilöllistetyt aineet merkitään todistukseen tähdellä. Näin oli ainakin vielä vuosi sitten.
Ei niillä tähtinumeroilla pärjää normaalijatkopaikoissa.
Kylmä tosiasia on myös, että monet erityisloukat ja erityisoppilaitokset ovat huonosti resursoituja. Oma lapsemme meni alakoulun aikana vähäksi aikaa erityisluokalle tällaiseen erityiskouluun. Noin teoriassa hänellä piti olla täysin normaali opetussuunnitelma. Meille LUVATTIIN niin.
Käytännössä kuintekin tun vertasin, mitä he siellä tekivät normaaliin peruskoulun opetussuunnitelmaan, juttu ei ollut ollenkaan näin. Samoja taitoja ei edes yritetty opettaa. Tämä näkyi erityisen selvästi kielissä, jossain määrin myös matematiikassa. Kun aloin tästä kysellä, sanottiin, että ei ole resursseja, ja koska heillä (yhteinäiskoulussa) ei edes ole oikeaa kielenopettajaa, joka pystyisi opettamaan muuta kuin yksilöllistettyä kielen opetussuunnitelmaa, kaikkien kielen oppimäärät yksilöllistetään yläkouluun siirtyessä.
No meidän lapsi siirrettiin sieltä sitten takaisin normaalille puolelle. En sano, että oli helppoa, koska vuoden ehti siellä mennä päin sanonko mitä.
Eli aina ei kannata uskoa kauniita vakuutuksia.
Ikävä kyllä on. Tämän takia esim. tavallisissa ammattikouluissa opiskelee täysin peruskoulussa mukautettuja, joilla on kiitettävä todistus, joka tosi asiassa vastaa ehkä viitosen todistusta. He menevät esim. seiskan opiskelijoiden ohi hakuprosessissa.
Paljonkohan noikin sitten sotkee lukiohakemuksia muilta kun pääsevät noihin yli ysin lukioihin koska aikovat lääkäreiksi vaikka luku ja kirjoitustaito ovat käytännössä olemattomat. Jää moni parempi oppilas pyörittämään peukaloita vuodeksi. Tai toisaalta ehkä ymmärtävät ottaa 8,0 normaalioppimäärän mukaiset osaamisensa amikseen.
Voi ja esim. ysiluokkalainen voi opetella ykkösluokan asioita, mutta hakea jatko-opintoihin 10 keskiarvolla.
Mitkä mahdollisuudet on päästä lukioon, jos on ollut erityiskoulussa pienryhmässä ja kaikki aineet mukautettu?
Voi ja todistus on täysin samanarvoinen, vaikka siinä olisi yksilöllistämisiäkin. Mutta niitä ei siis kaikilla erityisen tuen päätöksellä opiskelevilla ole.