Kova tahto vie vaikka läpi harmaan kiven
Nelihenkinen perheemme on asunut itse rakentamassamme, 150m2 omakotitalossa. Vaimo päätti, että hän ei siinä enää halua asua, vaan muuttaa lapsuudenmaisemiinsa. 10 km päähän. 80m2 huonokuntoiseen taloon. Isompaa ei saa ko. tontille rakentaa, tontti toki muuten ihan ok. Minä en halunnut homevaurion pelossa tähän taloon rahojamme laittaa. Totesin myös, että talo on neljälle liian pieni, ja hän oli jopa samaa mieltä tästä.
Aikamme tapeltuamme kävi selväksi että vaimoni ottaa mieluummin avioeron kuin luopuu tästä unelmastaan. En halunnut avioeroa, koska lapset. Kun emme muutakaan keksineet, teimme avioehdon ja maksoin hänet ulos omakotitalostamme. Vaimo laittoi kaikki minun hänelle talostamme maksamat, ennakkoperintönä saamansa sekä lainatut rahat taloon ja sen remontointiin kiinni.
Useamman vuoden piti kuunnella valitusta siitä, kuinka hän ei enää halunnut asua omakotitalossamme. Nyt olen vuoden kuunnellut valitusta siitä, kuinka remontti etenee hitaasti, ja minä en osallistu siihen tarpeeksi.
Kertokaa nyt naiset missä kohtaa meni pieleen?
Miksi olet vielä suhteessa tuollaisen naisen kanssa? Päästä irti, ja anna jonkun muun miehen ottaa ongelmaläjä kantaakseen. Teet itsellesi palveluksen.