Ei hitto voiko nämä jutut olla totta? Lapsivihamielisyys Suomessa?

Jos lapset eivät osaa käyttäytyä kirkoissa ja vaikka ravintoloissa, niin ei kai heistä kukaan pidä. Kirkossa pitää lähteä ulos huutavan lapsen kanssa eikä jäädä pilaamaan muiden tilaisuutta. Usein kyse on ajattelemattomista ja itsekkäistä vanhemmista, eikä vika lapsen ole.

Nämä on aika vaikeita asioita kun vanhemmilla menee aina herne nenään, jos huomautetaan mitä vaan heidän pilteistään. Normaalit käytöstavat ovat unohtuneet nuorilta äideiltä kokonaan ja oletetaan kaikkien rakastavan heidän rakkauden hedelmäänsä. Lapset ovat ihania, mutta kyllä se ongelma niissä vanhemmissa on, jotka eivät osaa kasvattaa ja olla lastensa kanssa julkisilla paikoilla siten, että muut eivät häiriinny.

Älä yritä esittää tietämätöntä. Sano vaan ihan suoraan mikä oli motiivisi.

Höpsis, olet laiska tai osaamaton trolli ja haluat tappeluketjun kuluneesta aiheesta.

Enemmän tuo siitä kertoo että esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä ei liiku täyspäisiä ihmisiä. Veetuilevia mummoja ja tönijöitä. Yksi syy lisää mennä omalla autolla.

Eihän osassa lapsista ole ollut mitään häiriötä tai ääntä. Yksikin istui maassa ja toinen tönäisi kumoon. Joku sylkee vaunuihin ohimennessä. Ei tuollaiseen ole syytä!

Suomessa vihataan kaikkea ja kaikkia. Tämä on aivan sairas yhteiskunta nykyään.

"Lapsemme ei pitänyt sen suurempaa ääntä" = Lapsi mölisi, ölisi ja kirkui täyttä huutoa.

Noissa lapsien pahoinpitelyissä siviilipidätys ja soitto poliisille. En todellakaan jäisi sopertelemaan vieressä, jos joku tekisi jotain pahaa lapselleni.

Jos ei muuta, niin tuntomerkit mieleen ja mihin suuntaan menee ja heti soitto häkeen, niin hyvällä tuurilla poliisi ehtii käydä poimimassa kyytiin.

Siinä artikkelissahan oli vain keksittyjä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on aika vaikeita asioita kun vanhemmilla menee aina herne nenään, jos huomautetaan mitä vaan heidän pilteistään. Normaalit käytöstavat ovat unohtuneet nuorilta äideiltä kokonaan ja oletetaan kaikkien rakastavan heidän rakkauden hedelmäänsä. Lapset ovat ihania, mutta kyllä se ongelma niissä vanhemmissa on, jotka eivät osaa kasvattaa ja olla lastensa kanssa julkisilla paikoilla siten, että muut eivät häiriinny.

Niin, se on subjektiivinen asia, mistä kukakin häiriintyy.

Sellaisia oikeasti häiriköiviä lapsia olen nähnyt vain muutaman tapauksen, muuten lapset ovat yleensä julkisissa paikoissa ok -käytöksisiä.

Mutta kyllähän sitä kaikesta voi ärsyyntyä, eräässäkin pienessä lastenjutussa joku matamo häiriintyi siitä, kun muutamat taaperot juoksivat keskenään rundia ympyrän muodossa. Niin ja normaalia pientä kiukkua ei koskaan saisi olla, vaan lapsen tulisi olla kuin nukke.

Ja itse muuten huudan pahemmin kuin yksikään kovaäänisin lapsi ikinä, jos joku tulee lastani tönimään. Ja soitan päälle poliisit, niin käräjillä sitren selvitetään, onko ok töniä lapsia kumoon.

Ilmiöön on useita syitä. Ensimmäinen on, että nykyisin lasten kanssa liikutaan enemmän kuin aikaisemmin julkisissa kulkuvälineissä ja julkisilla paikoilla. Olen saanut esikoiseni 1980-luvulla. Silloin ei ollut vielä matalalattiabusseja, -junia ja -raitiovaunuja eikä matkustus vaunujen tai rattaiden kanssa ollut ilmaista. Koska kulkuneuvoon pääseminenkin riippui kanssamatkustajien hyväntahtoisuudesta, usein mieluummin käveli muutaman kilometrin matkan. Ei myöskään chillailtu kauppakeskuksissa eikä ollut pahemmin kahviloitakaan, joissa käydä. Elintaso oli matalampi ja lapsiperheenä varsin harvoin tuli käytyä ravintolassa syömässä. Kaupatkin olivat kotinurkilla ja niissä käytiin päiväsaikaan, jos oltiin kotona. 

Toinen syy on on media. Kaikenlaista tölväisyä tapahtui myös 1980-luvulla, mutta eipä niistä iltapäivälehtiin soiteltu eikä media muutenkaan ollut moisesta kiinnostunut. 

Kolmas syy on nk sananvapaus. "Mulla on oikeus sanoa mitä ajattelen." Kyllä ne kiljuvat tai lasten ostoskärryjen kanssa kanssaihmistensä pohkeisiin törmäilevät lapset aiemminkin ärsyttivät, mutta eipä tullut mieleen sanoa sitä lapsille tai heidän vanhemmilleen ääneen. 

Artikkelin kaikki tapaukset tapahtuivat Porvoossa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vihataan kaikkea ja kaikkia. Tämä on aivan sairas yhteiskunta nykyään.

Tämä.

Asun itse ulkomailla mutta seuraan Suomen asioita netistä.

En juurikaan käy siellä, koska ei ole mitään syytä, joten itse konkreettisesti en ole asioita kokenut tai nähnyt. Kuitenkin on todella silmiinpistävää miten suomalaisista on tullut aina vain vihamielisempi ja aggressiivisempi kansa. Jopa ilkeä ja paha. Lähdin Suomesta kolmatta kymmentä vuotta sitten, enkä enää tunnista samaksi maaksi.

Miten kauhea olo pitää ihmisellä olla, joka tuota vihaa sisällään kantaa! En yhtään ihmettele sitä päivää kun siellä aletaan kulkea puukot ja puntarit mukana ja hakataan sokeasti jokaista satunnaisesti vastaan tulijaa. Mikä teitä vaivaa?????

Vierailija kirjoitti:

Siinä artikkelissahan oli vain keksittyjä juttuja.

Toovottavasti!

Lukiessani tuota artikkelia mietin, ovatko tilanteet tosiaankin menneet niin kuin siinä kerrotaan. Syy epäilyyn? Mitenkään vähättelemättä vanhempien huolta, en ole ikinä kaupungilla törmännyt tilanteeseeseen jossa perheen ulkopuolinen ihminen olisi fyysisesti tai suullisesti puuttunut lasten käytökseen. Toki kai tätä tapahtuu kun tästä aika ajoin julkisuudessa ja palstoilla puhutaan, mutta onko se niin yleistä, ja äärimmilleen vietyä väkivaltaista käyttäytymistä niin kuin nämä(kin) tapaukset antavat ymmärtää? Vai onko kenties ylireagoitu puolin ja toisin? Oma Piltti-Murmelo on pullauttanut muutaman kuolakuplan ja sanonut prrrlllrrruuuu! vähän jämäkämmällä äänellä, joku kanssaihminen on tästä kokenut häiriintyvänsä ja on kivahtanut kipakasti, ja ehkä paikalta poistuessaan epähuomiossa kengänkärjellä hipaissut vaunun rengasta kun on ahdas käytävä, ja jo valmiiksi stressaantuneet mamma ja pappa ovat nyt soittamassa pappia, poliisia ja palokuntaa kun Purjo-Eemeli on tapettu, raiskattu ja syöty?

Edelleen, väkivalta on väärin, ja sympatiat menee kyllä näissä jutuissa uhrien puolelle, mutta meillä on käytössä vain heidän kertomuksensa tapahtuneesta. Ehkä olisi parempi jos tapauksen nähneet sivulliset kertoisivat kuinka se juttu meni, niin vältyttäisiin Purjo-Eemelin mamman paniikilta ja Purjo-Eemelin rusikoineen yrmyn mussutukselta?

Vierailija kirjoitti:

https://m.iltalehti.fi/perheartikkelit/201806142201014392_pt.shtml

Voiko olla totta???

Asun ulkomailla lasteni kanssa ja kesäksi tullaan Suomeen... Pelottaa :(

Käsittämättömiä juttuja!Pahoinpitelyitä! Miettikää jos vaikka vanhuksia kohdeltaisiin noin! Miksi lapset ja vauvat herättävät moisen raivon? Jos näen tuollaista puutun välittömästi, pistää niin vihaksi.

Itse olen 5 vuotiaan äiti ja takaan että jos joku satuttaa lastani päästän raivoni valloilleen.Ai että kun joku pahoinpitelijä saisi takaisin!!!

Uskon tuon jutun täysin, sillä 6v sitten eräs nainen koetti ajaa pyörällä tuolloin 2v lapseni päälle. Lapsi tutki kukkia ihan tien reunassa ja ohi mahtui hyvin, mutta silti nainen käänsi pyöräänsä selvänä aikomuksena osua lapseeni, muistan kalpeilla kasvoilla olleen kireän raivon joten mistään pyörän hetkellisestä hallinnan menetyksestä ei voinut olla kyse! Ehdin napata tytön syliini ja huusin että mitä helvettiä sie touhuat?! nainen vain mulkaisi minua ja polki kovaa vauhtia tiehensä. Haluan uskoa, että syynä oli jokin mielenterveysongelma eikä viha erityisesti lapsia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukiessani tuota artikkelia mietin, ovatko tilanteet tosiaankin menneet niin kuin siinä kerrotaan. Syy epäilyyn? Mitenkään vähättelemättä vanhempien huolta, en ole ikinä kaupungilla törmännyt tilanteeseeseen jossa perheen ulkopuolinen ihminen olisi fyysisesti tai suullisesti puuttunut lasten käytökseen. Toki kai tätä tapahtuu kun tästä aika ajoin julkisuudessa ja palstoilla puhutaan, mutta onko se niin yleistä, ja äärimmilleen vietyä väkivaltaista käyttäytymistä niin kuin nämä(kin) tapaukset antavat ymmärtää? Vai onko kenties ylireagoitu puolin ja toisin? Oma Piltti-Murmelo on pullauttanut muutaman kuolakuplan ja sanonut prrrlllrrruuuu! vähän jämäkämmällä äänellä, joku kanssaihminen on tästä kokenut häiriintyvänsä ja on kivahtanut kipakasti, ja ehkä paikalta poistuessaan epähuomiossa kengänkärjellä hipaissut vaunun rengasta kun on ahdas käytävä, ja jo valmiiksi stressaantuneet mamma ja pappa ovat nyt soittamassa pappia, poliisia ja palokuntaa kun Purjo-Eemeli on tapettu, raiskattu ja syöty?

Edelleen, väkivalta on väärin, ja sympatiat menee kyllä näissä jutuissa uhrien puolelle, mutta meillä on käytössä vain heidän kertomuksensa tapahtuneesta. Ehkä olisi parempi jos tapauksen nähneet sivulliset kertoisivat kuinka se juttu meni, niin vältyttäisiin Purjo-Eemelin mamman paniikilta ja Purjo-Eemelin rusikoineen yrmyn mussutukselta?

Ja mitähän se vaunuissa makaava vauva oli tehnyt ansaitakseen päälle sylkemisen? Jokeltanut liian kovaa?

Kuinka montaa artikkelin jutuista ei oltu "väritetty" tai jätetty jotain oleellista kertomatta välinpitämättömästä vanhemmasta tai huutavasta lapsesta?