Yhteishakutulokset: KSYK ja Viikin norssi alin ka. 9,58!

Vierailija kirjoitti:

Mikä on pk-seudun paras koulu?

Missä kannattaa asua?

Miten määrittelet "parhaan"? Se voi tarkoittaa aika paljon eri asioita :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah! Ja media uutisoi joka kevät kuinka nämä koulut ovat huippukouluja kun perusteena ovat yo-tutkinnon puoltoäänet.

Huippukoulu on se ,joka vääntää 7,5 ka:sta laudaturin ja examian suorittajia!

Semmoista koulua ei taida olla. Paska ei pöyhimällä parane

Kyllä on. Ka 7,7. Eximian paperit kirjoitin. Kiitos kortsuvaara.

Vierailija kirjoitti:

Johtaakohan tuo siihen että pk-seudun yläkouluissa myös annetaan kymppejä helpommin kuin muualla?

Esim. oman lapseni koulussa (ihan muualla Suomessa) kymppiä on todella vaikea saada, vaikka kokeiden keskiarvo olisi yli 9,5. Mutta täällä parhaidenkin lukioiden keskiarvoraja on yleensä alle 9.

Ei pidä paikkaanas. Oma lapsi kävi Viikin Norsin yläasteen ja siellä oli todella hyviä koko luokka. KOksa koulun taos on kova ja siellä on tuo kovatasoinen lukio jossa opettaa osin samoja opettajia numeroita ei todellakaan saa helposti - päin vastoin ihan missä muualla tahansa monet luokan oppilaista olisivat olleet kympin oppilaita, mutta eihän nyt koko luokka voi olla sitä .... Lukion kova ka johtuu siitä, että maakunnista ympäri Suomen tulee Helsinkiin oppilaita jotka haluavat varmistaa jatkokoulutuspaikan etenkin nyt todistusvalinnan tulleas. Se on järjetöntä ja epäreilua helsinkiläisiä nuoria kohtaan, koska nostaa helsinkiläisten lukioiden keskiarvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressun raja on ollut alle 9,76 koska se oli meidän lapsen ka ja hän pääsi sinne.

Onnea hänelle!!

Meidän lapsi pääsi Ressuun viimevuonna rajan ollessa 9,42 (hänen lukuaineidensa ka oli 10).

Raja oli tänä vuonna sama 9.42. Onko lapsesi viihtynyt ko koulussa?

On kyllä viihtynyt ja loistavasti on mennyt, turhaan tämä äiti asiaa hieman "jännitti" :)

-73-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin keskiarvorajat:

https://www.hel.fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/…

koulutus/yhteishaku_kaupungin_lukiot_2018.pdf

HEI HALOO!!

Helsingissä on 6% ruotsinkielisiä mutta lukioon päässeitä 406 kun suomenkielisistä pääsi 2232 lukioon.

Tuo tarkoittaa että ruotsinkieliset ottivat yli 17% paikoista vaikka heitä on vain 6%.

3 kertaisesti enemmän kuin suomenkieliset, 300 % suomenkielisten kiintiöihin verrattuna.

Hävetkää heikkouttanne kun hyväksytte syrjinnän mikä olisi mahdollista poistaa demokratian keinoin.

Tämä suomenkielisiin kohdistuva syrintä onkyllä häpeällistä. Sitä lisää se, että ruotsinkielisten lukioiden resurssit ovat suuremmat - on paremmat tietokoneet, on materiaalea ym. Ja näistä lukioihin helpommin päässeistä pääsee vielä atkokoulutukseenkin helpommin, etenkin kaikkein halutuimmille aloille lääketieteeeen, lakia lukemaan ja kauppakorkeakouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos vastaus on jo tullut, mutta lasketaanko nykyään keskiarvoon vain lukuaineet vai myös taitoaineet?

Vain lukuaineet, ellei hae jollekin erikoislinjalle

No niin, ilmankos. Ennen vanhaan taitoaineet kun veemäisesti tipauttivat usein hikarinkin maanpinnalle. Siispä sai tosissaan raataa, jotta sai päästötorkasta kumottua edes jotenkin ne kässä 8:t, kuvis 8:t (joita olikin pakollisina vain seiskalla, mutta muinaismuistoina ponnahtivat toki päästötorkkaan) ja liikunta 7:t. 

No eipä tuo poika nyt hirveästi raatanut ja haki lukioon todistuksella jossa kaikkien aineiden ka oli 9,8 ja lukuaineiden 10.

Vinkki: viestissäni oli tämä asia huomioitu, joten siinä oli sana "usein". Lisäksi kuvailin oman muinaisen tilanteeni, jolloin raatamista ja arvosanojen kumoamista tarvittiin - en puhunut mistään joka tilanteessa tarvittavasta raatamisesta. En siis kuvaillut poikasi täysin erilaista tilannetta, josta en tiedä mitään. 

Melkein tekisi mieli sanoa, että olisikohan vielä jossain vähän lisää rautalankaa. Poikasi sitä ei ole tainnut tarvita. Hyvä niin. 

Vierailija kirjoitti:

Missäköhän pääkaupunkiseudun lukiossa on alin raja ja mikäköhän se on?

Muistan, kun omaan lukiooni pääsivät kaikki, mutta amikseen oli kova kilpailu. Tuntui oudolta, kun muualla asia oli kai toisin päin. Myöhemmin oli "järkyttävää", kun lukioon tuli keskiarvorajaksi 7, mutta sekin oli päätetty raja, eli kaikki yli 7 saaneet hyväksyttiin.

Täällähän ne on kaikki

https://yle.fi/uutiset/3-10251801

Helsingissä on käsittääkseni tehty päätös ettei lukio-opintoihin oteta alle 7 keskiarvolla, joten joku siihen pintaan se varmaan on. Ylen listauksen mukaan Vuosaaren lukio oli 7,33 ja Helsingin Steiner-lukio 7,25. Espoon Steiner-koulu näyttäis olevan 7,52 ja Vantaalla Martinlaakson lukio 7,92

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos vastaus on jo tullut, mutta lasketaanko nykyään keskiarvoon vain lukuaineet vai myös taitoaineet?

Vain lukuaineet, ellei hae jollekin erikoislinjalle

No niin, ilmankos. Ennen vanhaan taitoaineet kun veemäisesti tipauttivat usein hikarinkin maanpinnalle. Siispä sai tosissaan raataa, jotta sai päästötorkasta kumottua edes jotenkin ne kässä 8:t, kuvis 8:t (joita olikin pakollisina vain seiskalla, mutta muinaismuistoina ponnahtivat toki päästötorkkaan) ja liikunta 7:t. 

No eipä tuo poika nyt hirveästi raatanut ja haki lukioon todistuksella jossa kaikkien aineiden ka oli 9,8 ja lukuaineiden 10.

Vinkki: viestissäni oli tämä asia huomioitu, joten siinä oli sana "usein". Lisäksi kuvailin oman muinaisen tilanteeni, jolloin raatamista ja arvosanojen kumoamista tarvittiin - en puhunut mistään joka tilanteessa tarvittavasta raatamisesta. En siis kuvaillut poikasi täysin erilaista tilannetta, josta en tiedä mitään. 

Melkein tekisi mieli sanoa, että olisikohan vielä jossain vähän lisää rautalankaa. Poikasi sitä ei ole tainnut tarvita. Hyvä niin. 

milloin taito- ja taideaineet on laskettu lukiokeskiarvoon? 

olen mennyt lukioonn vuonna 1986 ja silloin jo olivat lukuaineet ne jotka laskettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos vastaus on jo tullut, mutta lasketaanko nykyään keskiarvoon vain lukuaineet vai myös taitoaineet?

Vain lukuaineet, ellei hae jollekin erikoislinjalle

No niin, ilmankos. Ennen vanhaan taitoaineet kun veemäisesti tipauttivat usein hikarinkin maanpinnalle. Siispä sai tosissaan raataa, jotta sai päästötorkasta kumottua edes jotenkin ne kässä 8:t, kuvis 8:t (joita olikin pakollisina vain seiskalla, mutta muinaismuistoina ponnahtivat toki päästötorkkaan) ja liikunta 7:t. 

No eipä tuo poika nyt hirveästi raatanut ja haki lukioon todistuksella jossa kaikkien aineiden ka oli 9,8 ja lukuaineiden 10.

Vinkki: viestissäni oli tämä asia huomioitu, joten siinä oli sana "usein". Lisäksi kuvailin oman muinaisen tilanteeni, jolloin raatamista ja arvosanojen kumoamista tarvittiin - en puhunut mistään joka tilanteessa tarvittavasta raatamisesta. En siis kuvaillut poikasi täysin erilaista tilannetta, josta en tiedä mitään. 

Melkein tekisi mieli sanoa, että olisikohan vielä jossain vähän lisää rautalankaa. Poikasi sitä ei ole tainnut tarvita. Hyvä niin. 

milloin taito- ja taideaineet on laskettu lukiokeskiarvoon? 

olen mennyt lukioonn vuonna 1986 ja silloin jo olivat lukuaineet ne jotka laskettiin.

Aloitin lukion -91. Kouluun haettiin keskiarvolla, joka luki todistuksessa. Eli kaikkien aineiden keskiarvo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos vastaus on jo tullut, mutta lasketaanko nykyään keskiarvoon vain lukuaineet vai myös taitoaineet?

Vain lukuaineet, ellei hae jollekin erikoislinjalle

No niin, ilmankos. Ennen vanhaan taitoaineet kun veemäisesti tipauttivat usein hikarinkin maanpinnalle. Siispä sai tosissaan raataa, jotta sai päästötorkasta kumottua edes jotenkin ne kässä 8:t, kuvis 8:t (joita olikin pakollisina vain seiskalla, mutta muinaismuistoina ponnahtivat toki päästötorkkaan) ja liikunta 7:t. 

No eipä tuo poika nyt hirveästi raatanut ja haki lukioon todistuksella jossa kaikkien aineiden ka oli 9,8 ja lukuaineiden 10.

Vinkki: viestissäni oli tämä asia huomioitu, joten siinä oli sana "usein". Lisäksi kuvailin oman muinaisen tilanteeni, jolloin raatamista ja arvosanojen kumoamista tarvittiin - en puhunut mistään joka tilanteessa tarvittavasta raatamisesta. En siis kuvaillut poikasi täysin erilaista tilannetta, josta en tiedä mitään. 

Melkein tekisi mieli sanoa, että olisikohan vielä jossain vähän lisää rautalankaa. Poikasi sitä ei ole tainnut tarvita. Hyvä niin. 

milloin taito- ja taideaineet on laskettu lukiokeskiarvoon? 

olen mennyt lukioonn vuonna 1986 ja silloin jo olivat lukuaineet ne jotka laskettiin.

Aloitin lukion -91. Kouluun haettiin keskiarvolla, joka luki todistuksessa. Eli kaikkien aineiden keskiarvo. 

Siinä todistuksessa oli toki kaikkien aineiden keskiarvo, mutta lukiohaussa huomioitiin silloinkin vain lukuaineiden keskiarvo, ellei hakenut erikoislukioon.

Meillä oli erikseen laskettuna lukuaineiden keskiarvo ja kaikkien aineiden keskiarvo ja tehtiin hyvin selkeäksi, että vain lukuaineiden keskiarvo merkitsee yhteishaussa. Tämä oli vuonna 1989.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos vastaus on jo tullut, mutta lasketaanko nykyään keskiarvoon vain lukuaineet vai myös taitoaineet?

Vain lukuaineet, ellei hae jollekin erikoislinjalle

No niin, ilmankos. Ennen vanhaan taitoaineet kun veemäisesti tipauttivat usein hikarinkin maanpinnalle. Siispä sai tosissaan raataa, jotta sai päästötorkasta kumottua edes jotenkin ne kässä 8:t, kuvis 8:t (joita olikin pakollisina vain seiskalla, mutta muinaismuistoina ponnahtivat toki päästötorkkaan) ja liikunta 7:t. 

No eipä tuo poika nyt hirveästi raatanut ja haki lukioon todistuksella jossa kaikkien aineiden ka oli 9,8 ja lukuaineiden 10.

Vinkki: viestissäni oli tämä asia huomioitu, joten siinä oli sana "usein". Lisäksi kuvailin oman muinaisen tilanteeni, jolloin raatamista ja arvosanojen kumoamista tarvittiin - en puhunut mistään joka tilanteessa tarvittavasta raatamisesta. En siis kuvaillut poikasi täysin erilaista tilannetta, josta en tiedä mitään. 

Melkein tekisi mieli sanoa, että olisikohan vielä jossain vähän lisää rautalankaa. Poikasi sitä ei ole tainnut tarvita. Hyvä niin. 

milloin taito- ja taideaineet on laskettu lukiokeskiarvoon? 

olen mennyt lukioonn vuonna 1986 ja silloin jo olivat lukuaineet ne jotka laskettiin.

Aloitin lukion -91. Kouluun haettiin keskiarvolla, joka luki todistuksessa. Eli kaikkien aineiden keskiarvo. 

Pitää vielä lisätä: se on sitten eri asia, jos ns. behind the scenes on ollut käytäntönä se, että keskiarvot lasketaan lukioissa vielä uudestaan ja rajat on muodostettu näiden uusien keskiarvojen perusteella. Kuitenkaan tällaista tietoa ei kellään ollut. Ei edes omassa perheessäni, vaikka äitini oli yläkoulun opettaja. 

Omana aikanani oli kotilukiot, mutta kaupungin parhaimmistolukio ei ollut kotilukioni, joten jouduin juurikin hakemaan keskiarvovalinnan kautta sekä valitsemalla aineen, jota ei opetettu kotilukiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtaakohan tuo siihen että pk-seudun yläkouluissa myös annetaan kymppejä helpommin kuin muualla?

Esim. oman lapseni koulussa (ihan muualla Suomessa) kymppiä on todella vaikea saada, vaikka kokeiden keskiarvo olisi yli 9,5. Mutta täällä parhaidenkin lukioiden keskiarvoraja on yleensä alle 9.

Ei pidä paikkaanas. Oma lapsi kävi Viikin Norsin yläasteen ja siellä oli todella hyviä koko luokka. KOksa koulun taos on kova ja siellä on tuo kovatasoinen lukio jossa opettaa osin samoja opettajia numeroita ei todellakaan saa helposti - päin vastoin ihan missä muualla tahansa monet luokan oppilaista olisivat olleet kympin oppilaita, mutta eihän nyt koko luokka voi olla sitä .... Lukion kova ka johtuu siitä, että maakunnista ympäri Suomen tulee Helsinkiin oppilaita jotka haluavat varmistaa jatkokoulutuspaikan etenkin nyt todistusvalinnan tulleas. Se on järjetöntä ja epäreilua helsinkiläisiä nuoria kohtaan, koska nostaa helsinkiläisten lukioiden keskiarvoja.

Helsinkiin tullaan lukioihin myös siksi, että ympäryskunnat yms ei hoida lukioitaan kuntoon. Esim Lohjalla 800 oppilaan lukio, paikkakunnan ainoa koska toinen suljettiin, on homeessa. Sieltä on helppo tulla esim Munkkaan, Meikkuun jne.

Samaa painetta myös itäsuunnalta... Hämeenlinnasta tullaan tänne jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin lukioihin pääsee 6 keskiarvolla. Se on sitä tasa-arvoa jolla suomalaisia on syrjitty satoja vuosia ja pidetty toisen luokan kansalaisina.

Sitten ruotsinkielisestä lukiostakin pääsee korkeakouluun yli 50% hakijoista kun suomenkielisistä vain 30%. Siinä näkee että syrjinnästä ei olla Suomessa päästy vieläkään vaikka luulemme olevamme jokin mallimaa.

---------

Eikö tälle epätasa-arvolle voi tosiaan tehdä mitään?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtaakohan tuo siihen että pk-seudun yläkouluissa myös annetaan kymppejä helpommin kuin muualla?

Esim. oman lapseni koulussa (ihan muualla Suomessa) kymppiä on todella vaikea saada, vaikka kokeiden keskiarvo olisi yli 9,5. Mutta täällä parhaidenkin lukioiden keskiarvoraja on yleensä alle 9.

Ei johda. Oma lapseni oli KSYKin yläkoulussa ja raatoi kymppien eteen kuin eläin. Ei todellakaan tullut helpolla. Yliopistotason juttuja iso osa. Kokeet on vain osa.

No, ei varmasti ole... opetan itse yläkoulussa (Helsingissä ns. hyvätasoinen yläkoulu) ja ei ole vielä tullut yliopistotasoa vastaan. Eikä kuulukaan tulla.

Pojallani olisi ka riittänyt näköjään mihin lukioon tahansa. Pitkän matkan vuoksi päätyi kuitenkin kavereiden kanssa hyvätasoiseen lähilukioon.

Rupulukioksi en muuten kutsuisi edes noita heikommalla ka:lla sisäänottavia lukioita. Niissä täytyy olla hyvä opetus, kun saavat tehtyä ylioppilaita heikommasta lähtötilanteesta.

Asumme Viikin Norssin oppilaaksiottoalueella ja lapsemme ovat käyneet siellä peruskoulun. Kuopuksen lukuaineiden k-a oli 9,67 ja itsekin ihmetteli miten monesta aineesta oli saanut 10. Ei kuitenkaan halunnut Viikin Norssin lukioon vaan meni isosiskojen jalan jäljissä Kuvataidelukioon. Sielläkin vallitseva kurssiarvosana ollut 9. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtaakohan tuo siihen että pk-seudun yläkouluissa myös annetaan kymppejä helpommin kuin muualla?

Esim. oman lapseni koulussa (ihan muualla Suomessa) kymppiä on todella vaikea saada, vaikka kokeiden keskiarvo olisi yli 9,5. Mutta täällä parhaidenkin lukioiden keskiarvoraja on yleensä alle 9.

Ei johda. Oma lapseni oli KSYKin yläkoulussa ja raatoi kymppien eteen kuin eläin. Ei todellakaan tullut helpolla. Yliopistotason juttuja iso osa. Kokeet on vain osa.

No, ei varmasti ole... opetan itse yläkoulussa (Helsingissä ns. hyvätasoinen yläkoulu) ja ei ole vielä tullut yliopistotasoa vastaan. Eikä kuulukaan tulla.

Niin siis missä opetat? Ja missä ei ole tullut mitä vastaan?

Todella sairasta. Arvosanoissa on tapahtunut inflaatiota. Olen opettanut äidinkieltä melkein 20 vuotta "eliittilukiossa" ja voin kyllä sanoa, että oppilasaines ei ole ainakaan parantunut. Nuoret lukevat nykyään hävettävän vähän ja tekstit kuhisevat kirjoitusvirheitä. Pitäisi olla pakollinen joku lukukoulu ennen lukioon siirtymistä. Täytyisi lukea tietty määrä kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Oma teini ei edes halunnut kovimman keskiarvon kouluun vaikka olisi ehkä päässyt, en muista (ei pk seutu)... kuulemma suurin osa sellasia jotka opettelee kirjan ulkoa mutta eivät tajua mitään oikeasta maailmasta.

  höpöhöpö, Ressustakin sai tänävuona 6 kpl teknologiasäätiön 1000 eu:n stipendin pitkästä matematiikasta. Ai jaa nehän oli niitä jotka osasi ulkoa koko matematiikan. 

Up