Mies ei mene kummityttönsä 18v synttäreille

Miksi sinä sillä päätäsi vaivaat?

Mitä konkreettista olet tehnyt erosi edistämiseksi?

Minkälaisia työpaikkoja olet hakenut?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä sillä päätäsi vaivaat?

Vaivaan vaan.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia työpaikkoja olet hakenut?

Monenlaisia ja ympäri Suomea.

Eikös kummin velvollisuudet lopu konfirmaatioon...

Lähettäköön lahjan ja olkoon "kipeä". Kukaan ei pahennu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia työpaikkoja olet hakenut?

Monenlaisia ja ympäri Suomea.

Kuulostaa hyvältä. Mitkä ovat kolme parasta vahvuuttasi työmarkkinoilla?

Hienoa, niin vaan sinäkin sitten menet elämässä eteenpäin.

Itse en tunne omaa kummia kun etunimeltä.En tunnistaisi jos tulisi kadulla vastaan.

Kuulostaa jännittävältä. Kummityttären vanhemmat ovat ilmeisesti jotain mafiosoja?

On kyllä ihailtavaa, kuinka keskellä vaikeaa eroasi ehdit tällaisestakin asiasta huolehtimaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa jännittävältä. Kummityttären vanhemmat ovat ilmeisesti jotain mafiosoja?

Ei ole.

Miksi pitäisi?

Ei mekään menty, kummipoika täytti viime vuonna 18-v. Onnittelin kyllä Facebookissa. En usko, että sen ikäiset enää odottaa kummeja ja mummoja synttäreilleen, eiköhän ne vietetä kavereiden kanssa. Meilläkin muistamiset käytännössä päättyi rippijuhliin. 

Kun minä täytin 18, menin kavereideni kanssa baariin. Ei sinne kummit maalta tulleet. Enkä minä tuppautunut oman kymmilapseni mukaan bilettämään. Aivan älytön ajatuskin. Lahjan kävin viemässä ja vanhempiensa kanssa kahvit juomassa.

Itse olisin kauheasti halunnut toisenkin kummisetäni ylioppilasjuhliini paikalle. "Katsotaan", oli sanonut. Ei tullut paikalle eikä edes ilmoittanut tulemisestaan tai sen estymisestä. Vieläkin harmittaa, viimeksi nähty vuonna 2013.

Viime joulukuussa yo-juhlia viettänyt

Milloinkas sinä pääset muuttamaan pois siitä matalasta torpastasi?

Myönnän itse olevani kummisetä, joka on usein lahjonut kummilapsiani (muka) kiireisenä ja siten ehtimättä antaa kummilapsilleni enempi aikaani. Ja kummilapsieni ollessa nuorempia saatoin olla enempi kiinnostunut heidän vanhempiensa kuulumisista kuin kummilapsieni kuulumisista. Iloinen olen kuitenkin ollut siitä, että nyt kun kummilapseni ovat jo vanhempia saattavat muistaa toisinaan myös minuakin.