Sinä, joka opiskelit "yleisesti turhana pidettyä" alaa ja päädyit sen vuoksi työttömäksi, syytätkö ensisijaisesti itseäsi vai järjestelmää?

En missään vaiheessa olettanut oikeasti työllistyväni alalta. Tein vain jotain päästäkseni elämässä "eteenpäin". Nyt olen taas umpikujassa, aika keksiä uusia juttuja. "Vika" on minussa, mutta jos saan itseni elätettyä niin mitäs tässä valittamaan.

En nyt tiedä, oliko kyse yleisesti turhana pidetty ala, mutta enimmäkseen syytän itseäni joo. Opiskelin siis matkailun restonomiksi AMK:ssa ja tällä tutkinnolla en ole tehnyt yhtään mitään. No, jossain kohdissa on ollut etua, että on ollut samoja kursseja kuin tradenomeilla, mutta tuo tutkinto cv:ssä ei hyödytä yhtään. 

Toki järjestelmässäkin oli omat ongelmansa, nythän tuo tutkinto on ainakin omassa oppilaitoksessani lopetettu kokonaan. Koulutusohjelma oli siis toisaalta liian suppea, mutta toisaalta liian laaja. Eli sisältö oli todella ympäripyöreää jargonia, mutta keskityttiin ainoastaan tietynlaisiin mahdollisuuksiin. Itse kuvittelin, että tähän sisältyisi kaikki mahdollinen hotelleista huvipuistoihin ja lentokentiltä kulttuurinähtävyyksiin ja varausjärjestelmistä kansainvälisiin toimijoihin ja suhteisiin, mutta käytännössä kaikki jollain tavalla eteni siten, että olisi pitänyt perustaa joku pieni eräjormailuyritys. Tai siltä se ainakin silloin tuntui. Toisaalta koko ala on sen jälkeen ollut suuressa murroksessa ja koulutustarpeetkin ovat erilaisia. 

Mutta enimmäkseen syytän kyllä itseäni. En oikein edes tiedä, mihin kuvittelin tällä koulutuksella pääseväni. Tai miksi en lopettanut vain kesken, kun huomasin, mistä on kyse. 

Itseäni.

Vähän sekä että. Opiskelin unelma-alalle vaikka työnäkymät Suomessa siihen heikot. Lähinnä siksi kun 2008 piti huolen että entinen vakipaikkani potki kaikki pellolle ja sen jälkeen ei ole muuta kuin epävarmoja pätkätöitä löytynyt. Joten jos pitää kärvistellä köyhänä jokatapauksessa niin ainakin tulee päivittäin tehtyä sitä työtä mistä tykkää myös vapaa-ajalla.

Itseäni. Minua tosin harmittaa että kukaan ei koskaan kertonut minulle että olisi olemassa lista mistä näkee työllistymisprosentin. Eipä minulle opetettu kyllä mitään muutakaan elämisestä, viina tosin vanhemmille kelpasi lapsuudessani.

Juuri omalla alalla oli suurin työttömyysprosentti. Vasta 2v opiskelujen jälkeen löysin iltapäivälehtien "uutisesta", että oma ala on täysin ylibuukattua ja tässäpä sitä ollaan: työttömänä, opintolaina taakkana... Pitänee varmaan kouluttautua uudelleen. Huoh.

Nykyään tuota sisällöntuotanto ja media-ala yms medionoomit pidetään turhana ja linjat lakkautettu. Silloin oli puheussa kuuminta hottia ja piti työllistää ainakin puolet suomesta. En tunne yhtäkään joka tekisi mitään sinnepäinkään.

Ketäpä syyttämään?

Olisin syyttänyt itseäni.

Luin valtiotieteitä, mutta maassa jossa alalla ei ole väliä töitä haettaessa. Työskentelen investointipankissa.

Ap. Sun ongelma on oikeasti, että haet ilmeisesti tutkimustöitä, mitta jos olet maisteri, et oikeasti ole niihin päte. Pitäisi olla tutkijakoulutus. Kulttuurintutkimusta opiskelleen maisterin, joka ei halua jatko-opiskella, kannattaisi hakeutua hallintoon, kulttuurikasvatukseen, museoihin, läänin- tai kunnallistason kulttuuri- ja kasvatusprojekteihin, eu-hallintoon, jne.

Kylmä todiasiaon, että kilpailluille aloille, kuten tutkimus, pitää mouluttaa niin paljon ihmisiä, että syntyy kunnon kilpailu. Ilman kilpailua ja ns. Kriittistä massaa, ei synny huippututkimustakaan.

Oletko koskaan kuullut työttömistä tohtoreista?

Tai oletko koskaan kuullut huutavasta työvoimapulasta vaikkapa museoalalla?

Itse vastaisin ensimmäiseen kyllä ja jälkimmäiseen en.

-ap

Edelliselle siis tarkoitin kysymykseni.

-ap

Lähinnä ärsyttää että alaani mainostettiin tulevaisuuden työpaikkana. Todellisuudessa työpaikkoja alalla on tullut vastaan parin vuoden aikana ehkä 3 kpl. Eli jos et ole joku verkostoitumisen expertti niin voit sanoa hyvästit työpaikalle. Jos olisin tiennyt niin olisin hakenut alalle jossa avoimia paikkoja on enemmän haussa jatkuvasti (eli mikä tahansa muu ala).

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä ärsyttää että alaani mainostettiin tulevaisuuden työpaikkana. Todellisuudessa työpaikkoja alalla on tullut vastaan parin vuoden aikana ehkä 3 kpl. Eli jos et ole joku verkostoitumisen expertti niin voit sanoa hyvästit työpaikalle. Jos olisin tiennyt niin olisin hakenut alalle jossa avoimia paikkoja on enemmän haussa jatkuvasti (eli mikä tahansa muu ala).

Mitä opiskelit?

Tiesin ettei tällä alalla ole töitä muiden alaisuudessa, mutta yrittäjiä senkin edestä ja sille tielle meinasin itsekkin mennä.

Opiskelen edelleen, mutta jos jään valmistumisen jälkeen työttömäksi, niin ajattelen, että vika on sekä oma että myös järjestelmän. Oma siksi, että työttömyysprosentit ja muiden samaa alaa opiskelleiden kokemukset olivat kyllä tiedossa jo ennen opiskelun aloitusta. Toisaalta, itsehän yliopistot tälle alalle niinkin paljon tarjoavat opiskelupaikkoja, eikä ole mun vika, että työttömyyttä edes on niin paljon. Se kun ei ole mahdollista, että kaikki opiskelisivat lääkäriksi.

Syytin itseäni. Sitten tajusin, että jos olen syyllinen, niin vika on korjattavissa tekemällä minulle jotain, ei syyttämällä yhteiskuntaa. Nyt olen 5. vuotta hyvässä työpaikassa, palkka bruttona vähän yli 4500 e/kk ja sitä työttömyyttä kesti aikoinaan 3 vko, josta viikon olin lomalla Italiassa.

Itselleni tuli yllätyksenä se, että opetusalalla työpaikat menevät enimmäkseen suhteilla - tällöin ei ole väliä, vaikka laillisesti olisitkin pätevä kun rehtorit ketjuttajat määräaikaisuuksia kaikessa hiljaisuudessa siten, että saadaan koko perhe työllistettyä kouluavustajista opettajiin. Omaksi onnekseni olen saanut olla töissä ja saanut erinomaista työkokemusta, mutta tiedän monia, joiden kohdalla asia ei näin ole. Se ei ole heidän vikansa.

Mutta, jos nyt valitsisin niin lähtisin kokonaan toiselle alalle. Onneksi maisterina on helppo lisäkouluttautua ja vaihtaa alaa, joten tämä lienee edessä itselläni.

Eli en syytä yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnassamme on monia rakenteellisia ja asenteellisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat työllistymistä. Meille aikoinaan hoettiin, että töitä tulee riittämään kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. No, sitä päivää ei ole nähty.

Itseni syytän, kun menin naiivina uskomaan kaiken mitä kerrottiin. Toisaalta olen myös kiitollinen, koska se auttoi ymmärtämään, ettei ketään muuta oikeasti kiinnosta hyvinvointini tai tulevaisuuteni.

Itselläni ei ollut realistista käsitystä siitä, että opettajien työtilanne on näin heikko. Ja lisää koulutetaan kovaa tahtia..

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut työttömistä tohtoreista?

Tai oletko koskaan kuullut huutavasta työvoimapulasta vaikkapa museoalalla?

Itse vastaisin ensimmäiseen kyllä ja jälkimmäiseen en.

-ap

Työttömiä tohtoreita on hyvin, hyvin vähän, vähemmän kuin missään muussa koulutusluokassa. Itse en henk koht tunne yhtäkään pitkäaikaistyötöntä, vaikka olen humanisti ja koelämäni on ”niissä piireissä”. Muutamia sellaisia tunnen, jotka ovat välillä kuukaudn tai pari ”rahoitusten välillä”, mutta aina kaikki löytävät jotain ja se jotain on koulutusta vastaavaa..

Ei kun tunnen mä yhden työttömän tohtorin, mutta sitä ei lasketa, koska se on k*pää, käytöstavaton vihainen kuin ampiainen, julkisovinisti ja ääliö, jota ei voi päästää ihmisten ilmoille, edustamaan yliopistoa eikä mitään rahoittajaa - hänkyllä saisi syyttää työttömyydestään itseään, muttei varmasti syytä.

No onhan se järjetöntä että koulutetaan ihmisiä kortistoon. Kyllä hyvin toimivassa yhteiskunnassa voisi olettaa että kaikille on paikkansa. Tämä ei ole sellainen.