Mitkä olivat huonoimmat kouluruuat, jotka muistat?

Koulun pinaattikeitto. Maistui liikaa kuumalle maidolle ja oksetukselle. Kotona itse tehty pinaattikeitto on sittemmin maistunut. 

Mä oon ollu peruskoulussa 80-luvulla ja mieleen erityisesti on jäänyt maksakastike jäätävän sitkeillä ja isoilla maksakuutioilla ja tilliliha. Keittäjä annosteli ruuan ja lautanen piti syödä tyhjäksi.

Nykyään osaan arvostaa ruokaa enemmän kuin silloin, mutta noista kahdesta tuli sellaiset traumat, että taitais jäädä syömättä.

Skidien mielestä nykyisin pahinta on kasvisruoka herkkupalat ja herkkulan kiusaus, johon ilmeisesti kerätään viikon ajalta jääneet moskat ja paistetaan peruna-sipulisekoituksen kanssa..

Nälkäpäivän puuro, jäi aina nälkä :( Sen kanssa oli kurkkuviipaleita.

Vierailija kirjoitti:

Tuo pakkosyöttäminen oli voimissaan sinne 80-90 lukujen taitteeseen saakka. Itsekin olen joutunut pakottamisen kohteeksi noihin aikoihin, mutta sittemmin se ei kai enää ole ollut koulujen keinoissa mukana. Onkohan siihen vaikuttaneet uudet pedagogiset menetelmät vai yksinkertaisesti sota-aikana oppinsa saaneiden jäärien siirtyminen eläkkeelle?

Eiköhän ole vaikuttanut ihan lait, että lapsillakin alkaa olla oikeuksia.

Ymmärrän entistä aikaa tavallaan siinä, että ruoka oli tärkeää, monihan kärsi vielä 60-luvullakin nälästä ja aliravitsemuksesta.

Mutta olihan siinä myös se elementti, että "kunnon köyhä on kiitollinen sille mitä saa ja syö lautasen puhtaaksi". Aika sama keskustelu siis joka nyt velloo tässä ideassa että "työttömän pitää korvauksensa ansaitakseen mennä risusavottaan".

Lisäksi aikuisilla oli paljon valtaa lapsiin ja sitä valtaa käytettiin usein väärin. Syömään pakottamisessa oli siis kyse siitä että lapsen olisi pitänyt totella auktoriteettiasemassa olevaa aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Perunalaatikko. Siis ei se sose, vaan se jossa oli viipaloitua perunaa, jauhelihaa ja lientä. Ihan järkyttävää.

Perunalaatikko=joulun ruoka

Perunasoselaatikko=muusia ja jauhelihaa paistettuna vuoassa

Peruna-jauhelihalaatikko eli merimiespihvi=kuvailemasi

Vierailija kirjoitti:

Jaa että vieläkin pitää ilmaisista ruuista valittaa? Hävetkää saatanat!

Ilmaisista?

Vierailija kirjoitti:

Moni ei tajua, että köyhille lapsille se kouluruoka oli usein päivän ainoa lämmin ruoka. Kyllä ruoka lähes kaikille meidän kansakoulussa 1960-luvulla maistui, toki oli suosikkeja ja inhokkeja.

Yleisiä suosikkeja, joita yritettiin santsata oli makaronilaatikko ja kanaviillokki. Meillä oli vielä oma keittäjä, joka valmisti nämä ruoat, joten ne olivat maukkaita. Myös se koulunäkki ja voi oli hyvää, sitä oltaisiin syöty vaikka miten paljon.

Itse inhosin erityisesti maksalaatikkoa, veripalttua ja kaalikeittoa.

Veripalttu oli kuin ällösuolaista kumiläkkärää olisi syönyt, maksalaatikossa se haju oli kamala. Meillä kotona ei veriruokia tai sisäelimiä syöty, joten outoja olivat nuo ruoat. Kaalikeitto oli liian pitkään kypsynyttä, joten kaali oli jo melkoista limaa.

Kun siirryin ns. oppikouluun, koulu oli suurempi ja ruoka oli ns. teollista ruokaa. Se oli aika hirveää, joten enimmäkseen söin kotoa tuotuja eväitä. Kouluruoista muistiin on jäänyt se perunamuussi, joka kulki -syystä- nimellä tapettiliisteri.

En inhonnut mitään kouluruokaa, mutta hernekeitto oli josta monet eivät tykänneet.  Oikea kotiruoka on aina parempaa kuin einekset, voi johtua tästä miksi jälkipolvet nirsoilivat.  Meidän aikanamme ruoka oli enemmän alkuperäistä.

Kotonakin saatiin ruokaa mutta ei yhtä monipuolista.

Nähnyt olen ettei muksua tarvinnut käskeä syömään kun kerrankin sai oikeaa ruokaa, tavis perunaa, jauhelihapihviä ja kastiketta, kun saatiin sanottua äidille miksei lapsi halunnut yleensä syödä.

Monikin tässä ketjussa mainituista ruuista kuului suosikkilistalleni. Kanaviillokki oli suorastaan herkkua, kun sen kanssa tarjottiin yleensä riisiä. Veripalttu? Tarkoitetaanko tuolla sitä veritaikinasta uunivuuassa paistettua kuivapintaista "kakkua" josta leikattiin viipaleita perunamuusin ja valkokastikkeen kaveriksi? Sitä on ikävä vielä tänäkin päivänä.

Inhokit taas... Merimiespihvi ja Porohöystö. Merimiespihvin tunnistaa monikin, mutta epäilen että porohöystö on useammalle vieras. Kuvittele siis täydellisin ja murein poronkäristys perunamuusilla ja puolukkahillolla. Noin. Kuvittele nyt siihen poronkäristykseen lanttu- ja naurisviipaleita sekaan.

Maksalaatikko, maksakastike, tilliliha

Kumiperunut jotka olivat vielä joskus kuorimattomia ja ruskea kastike niiden kanssa. Sen kanssa näkkileipää. Onko tuo ihmisille vai vangeille tarjottavaa ruokaa? Itse en koskaan en ikipäivänä syö keitettyjä perunoita kuin muusina tai uuniperunoina lukuunottamatta uusia perunoita. Sitten tietysti se pinaattikeitto hyi, Suomalainen kouluruoka opettanut siihen että ruoka ei muistu miltään ja oli kyllä toisinaan sellaista että aikuisena heittäisi ilman omantunnon tuskia roskapönttöön.

Kanaviillokki.

Maksakastike.

Perunamuussi kai jostain pussijauheesta tehtynä. Sen makumuisto aiheuttaa yökkimistä yhä tänä päivänäkin. (35v olen)

Vierailija kirjoitti:

Kanaviillokki.

Maksakastike.

Perunamuussi kai jostain pussijauheesta tehtynä. Sen makumuisto aiheuttaa yökkimistä yhä tänä päivänäkin. (35v olen)

Ai niin, kesäkeitto unohtui. Huh.

Ryynimakkara. En pystyis nielemään sitä varmaan tänäkään päivänä isostakaan rahasummasta.

Meillä oli järjettömän hyvät kouluruoat, ala-asteelta lukioon. Muistelen vieläkin haikeudella. Ainoastaan yksi oli mistä en tykännyt, omituinen kuohkea valkokastike jossa lillui sipulinmakuisia makkaranpaloja. Olisiko tämän nimi voinut olla "Sipatti"? Varmaankin joku vanhanajan resepti.

Hyvät salaatit pilattiin usein kurpitsapikkelsillä, ja sen liemikin piti heittää sekaan.

Limaiset kastikkeet ja löllöt kaalikääryleet. Muutoin ruoka oli ihan hyvää.

Ryynimakkara oli ruoka jota kesätyöläisenä eräällä isolla tuottajalla ollessani eivät vakituiset syöneet... Vedin siitä johtopäätöksiä.

Itse aloitin kouluni vuonna 66 enkä pitänyt makaronivellistä enkä valmiiksi voidelluista näkkileivistä joissa näkyi keittäjätätien sormenjälkiä. Leivän päällä oli makkarasiivuja joissa kova muovireuna. Koulukaverini näyttivät syövän ne! Itse keräsin kuorista (salakuljetin taskussa) ison kasan rappujen ikkunalaudalle. Taitavat olla siellä vieläkin.

Olen edelleen koulussa ja ihmettelen miksi niin usein tarjoillaan kanaa... Pieneksi pilkottua ja AINA samalla tavalla (tylsästi) maustettuna. Kasvisruoat voisivat myös olla paremmin mietittyjä. Ei aina sitä samaa kellertävää paksua keittoa. Kotona suorastaan rakastan kasvisruokaa, erityisesti -keittoja.

Seitikastike. Kakkosena possukastike (kutsuttiin kissanruuaksi). Jonkun muutaman hikisen läskinpalasen sai ehkä lautaselle jos kauho ihan pohjalta.

Lihapullatkin oli pahaa einestä joissa ei ollu lihaa nimeksikään ja niissä oli sellanen nahkee kuori (varmaan lämmityksessä tullu). Joskus ensimmäisinä kouluvuosina muistaakseni oli sentään jauhelihasta tehtyjä ja ne olivat hyviä

Tilliliha, peruna-juures-padat, jota yksi keittolan emäntä harrasti, minusta myös merimiespihvi oli kitkerän makuista.

Poika inhosi koulun tonnikalapastavuokaa ja rakasti rössypottuja.