Mitkä olivat huonoimmat kouluruuat, jotka muistat?
Itse en ainakaan tykännyt yhtään kalakiusauksesta, jota yleensä tarjottiin muistaakseni punajuurisalaatin kanssa.
Toinen inhokkini oli kinkkukiusaus, jonka kanssa oli tarjolla aina salaattia, johon oli pistetty mandariineja.
Kommentit (91)
Mannapuuro, jonka pinnalle muodostui tahmainen kuori. Kuori tarttui lusikkaan ja se oli koostumukseltaan erilainen, limainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät salaatit pilattiin usein kurpitsapikkelsillä, ja sen liemikin piti heittää sekaan.
Tätä valitettavasti yhä tapahtuu. Olen töissä päiväkodissa, jonne tulee lounas lähikoulusta. Noin kaksi kertaa viikossa salaattina on kaaliraaste tai pilkottu jäävuorisalaatti höystettynä tällä. Sitten ihmetellään kun lapset ei syö salaattia. Usean vuoden tuolla töissä ollut ja joka kerran haarukallisen tätä maistan (esimerkkiruokailu, niin ei kehtaa olla ottamatta), joten maistelukertoja tullut satoja eikä vielä ole suu tottunut. Ei voi vaatia lastenkaan syövän.
Olin hetken töissä päiväkotien ja koulujen keittiöissä (lämmityskeittiöitä) jokunen vuosi sitten ja noita pikkelsejä saapui joskus tölkeissä keskuskeittiöltä. En aluksi tajunnut että ne olis kuulunut sekottaa päivän salaattiin joten en laittanut niitä tai sitten pistin ne erikseen kippoon. En tainnutkaan tehdä suurta vahinkoa ilmeisesti :D
Pinaattikeitto sen kylmän kananmunan takia, miksi se piti väkisin läntätä siihen?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät salaatit pilattiin usein kurpitsapikkelsillä, ja sen liemikin piti heittää sekaan.
Tätä valitettavasti yhä tapahtuu. Olen töissä päiväkodissa, jonne tulee lounas lähikoulusta. Noin kaksi kertaa viikossa salaattina on kaaliraaste tai pilkottu jäävuorisalaatti höystettynä tällä. Sitten ihmetellään kun lapset ei syö salaattia. Usean vuoden tuolla töissä ollut ja joka kerran haarukallisen tätä maistan (esimerkkiruokailu, niin ei kehtaa olla ottamatta), joten maistelukertoja tullut satoja eikä vielä ole suu tottunut. Ei voi vaatia lastenkaan syövän.
Olin hetken töissä päiväkotien ja koulujen keittiöissä (lämmityskeittiöitä) jokunen vuosi sitten ja noita pikkelsejä saapui joskus tölkeissä keskuskeittiöltä. En aluksi tajunnut että ne olis kuulunut sekottaa päivän salaattiin joten en laittanut niitä tai sitten pistin ne erikseen kippoon. En tainnutkaan tehdä suurta vahinkoa ilmeisesti :D
Mitä sen kitkeränmakean hippusen on tarkoitus edes tuoda lisää siihen salaattiin? Yhtäkkiä kuvittelisin, ettei säilötyn kurpitsan ravintoarvo kovinkaan kummoinen ole, enkä vielä tähän päivään törmännyt muksuun joka etikkasäilykkeitä arvostaisi.
Keitetyt perunat joihin oli kasvanut kuori, porkkanaraaste rusinoilla ja kesäkeitto . Ja pakkosyöttämistä/ syömisen vahtimista vieressä oli meilläkin ala-asteella 80-luvulla, minun kohdallani se loppui kun oksensin vaivalla nielaistun kesäkeiton opettajan syliin....
Jauhemaksakastike eli lempinimeltään tietty ripuli!
Olin nirso lapsi eikä opettajien asenne ainakaan siihen auttanut, pakkomaistattamista ja huutamista jos vei ruokaa possunastiaan. Aloin lopulta oirehtia fyysisesti, aina kun ruokatunti läheni vatsani tuli kipeäksi ja kerran oksensin ruokalanjonossa ilmeisesti puhtaasta stressistä. Äitini käytti minua lääkärissä, syytä oireiluuni ei tietenkään löydetty kunnes äitini tajusi että kotonahan söin ilman ongelmia!
Kirjoitti sitten reissuvihkoon, että Johannaa ei saa pakottaa maistamaan.
Kesäkeitto ja mies vielä nostalgiannälässään tekee sitä joka kesä ! Minä en syö, eikä lapset ja mies on ihmeissään kun sellainen "herkku" ei meille maistu.
Ruotokääryleet eli silakkarullat tomaattikastikkeessa. Ei vaan meinannut upota millään edes nälkäisenä. Kaikki muu kyllä meni, kun en kotona juuri ruokaa saanut.
Tätä valitettavasti yhä tapahtuu. Olen töissä päiväkodissa, jonne tulee lounas lähikoulusta. Noin kaksi kertaa viikossa salaattina on kaaliraaste tai pilkottu jäävuorisalaatti höystettynä tällä. Sitten ihmetellään kun lapset ei syö salaattia. Usean vuoden tuolla töissä ollut ja joka kerran haarukallisen tätä maistan (esimerkkiruokailu, niin ei kehtaa olla ottamatta), joten maistelukertoja tullut satoja eikä vielä ole suu tottunut. Ei voi vaatia lastenkaan syövän.