Lue keskustelun säännöt.
Rahaa taikaseinästä?
Kalle Kommunisti
11.06.2018 |
Vauva foorumin oikeisto/vasemmisto kinaamisessa syytetään vasemmistoa uskosta, jossa rahan uskotaan tulevan "taikaseinästä".
Voisiko joku avata tätä vähän enemmän. Pitkällisen pohdinnan jälkeen taikaseinä tuntuu nimenomaan parhaalta selitykseltä rahan alkuperälle.
Oikeistolainen versio kertoo rahan syntyvän työtätekemällä (tai vaikka yrittäjäksi ryhtymisellä), mutta miten en ole koskaan nähnyt työn itsessään synnyttävän rahaa. Työsuoritusta vastaan olen nähnyt siirrettävän tililtä toiselle rahaa.
Mutta mistä se alkuperäinen raha on tullut jota eri tahot siirtelevät toisilleen. Kyllä taikaseinä on uskottavin selitys.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Rahaa syntyy silloin kun joku ottaa pankista lainaa ja poistuu silloin kun laina maksetaan pankille takaisin. Keskuspankkirahoitus ("setelirahoitus") on myös mahdollista, mutta sitä käytetään harvoin.
Ja tämä "joku" on itseasiassa aina valtio. Jos pankki pyytää saatavansa takaisin korkoineen, on valtiot lainoineen kusessa ja se on pakko rahoittaa uudella lainalla. Uutta rahaa kun ei synny tyhjästä vaikka valtion lainassakin juoksee korko. Kun valtiot ovat maksaneet lainat pois, kiertoon ei jää yhtää rahaa ja silti pankilta jää saatavia saamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa syntyy silloin kun joku ottaa pankista lainaa ja poistuu silloin kun laina maksetaan pankille takaisin. Keskuspankkirahoitus ("setelirahoitus") on myös mahdollista, mutta sitä käytetään harvoin.
Ja tämä "joku" on itseasiassa aina valtio. Jos pankki pyytää saatavansa takaisin korkoineen, on valtiot lainoineen kusessa ja se on pakko rahoittaa uudella lainalla. Uutta rahaa kun ei synny tyhjästä vaikka valtion lainassakin juoksee korko. Kun valtiot ovat maksaneet lainat pois, kiertoon ei jää yhtää rahaa ja silti pankilta jää saatavia saamatta.
Muistaakseni valtiot ovat yhteensä velkaa pankeille kolmekertaa enemmän kuin mitä koko maailmassa on yhteensä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa syntyy silloin kun joku ottaa pankista lainaa ja poistuu silloin kun laina maksetaan pankille takaisin. Keskuspankkirahoitus ("setelirahoitus") on myös mahdollista, mutta sitä käytetään harvoin.
Ja tämä "joku" on itseasiassa aina valtio. Jos pankki pyytää saatavansa takaisin korkoineen, on valtiot lainoineen kusessa ja se on pakko rahoittaa uudella lainalla. Uutta rahaa kun ei synny tyhjästä vaikka valtion lainassakin juoksee korko. Kun valtiot ovat maksaneet lainat pois, kiertoon ei jää yhtää rahaa ja silti pankilta jää saatavia saamatta.
Muistaakseni valtiot ovat yhteensä velkaa pankeille kolmekertaa enemmän kuin mitä koko maailmassa on yhteensä rahaa.
Mitä rahaa ?
Nykyään liikepankit luovat rahaa tyhjästä antolainauksella, juuri Sveitsi hylkäsi lain joka olisi siirtänyt rahan painamisen. Eu ostaa pankkien arvopapereita jotta pankit voivat painaa lisää rahaa markkinoille - toki niilläkin on riskinsä siitä että asiakkaiden maksukyky kyykkää...mutta sen takia velkaa velan päälle Kreikan tyyliin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa syntyy silloin kun joku ottaa pankista lainaa ja poistuu silloin kun laina maksetaan pankille takaisin. Keskuspankkirahoitus ("setelirahoitus") on myös mahdollista, mutta sitä käytetään harvoin.
Ja tämä "joku" on itseasiassa aina valtio. Jos pankki pyytää saatavansa takaisin korkoineen, on valtiot lainoineen kusessa ja se on pakko rahoittaa uudella lainalla. Uutta rahaa kun ei synny tyhjästä vaikka valtion lainassakin juoksee korko. Kun valtiot ovat maksaneet lainat pois, kiertoon ei jää yhtää rahaa ja silti pankilta jää saatavia saamatta.
Ei tarvitse olla valtio, rahaa syntyy aina kun otetaan lainaa. Tuossa havainnollistava video:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/01/taloustietoa-mista-raha-tulee
Tuossa vähän laajemmin:
Rahaa syntyy silloin kun joku ottaa pankista lainaa ja poistuu silloin kun laina maksetaan pankille takaisin. Keskuspankkirahoitus ("setelirahoitus") on myös mahdollista, mutta sitä käytetään harvoin.