Suomalaisten lapsiviha

Suomessa tuntuu olevan valloillaan alaikäisiin, eli lapsiin ja teineihin kohdistuva vihamielisyys, epäluuloisuus ja syrjintä. Lapsia ei haluttaisi kerrostaloasuntoihin, kauppoihin, kävelykaduille, puistoihin, uimarannoille, ravintoloihin, kirpputoreille tai oikeastaan minnekään. Etenkin täällä vauva.fi:ssä vaaditaan, että Suomen pitäisi olla k-18. Lapset ja teinit muka aina rääkyvät, poukkoilevat, häiritsevät ja tekevät pahaa.

Muistan, kun olin itse teini-ikäinen, eikä minulla ollut mitään paikkaa, missä viettää aikaa. Lasten leikkipuistoon emme saaneet mennä. Eli aikuiset tulivat ajamaan meidät pois, koska leikkikentät ja -puistot ovat leikki-ikäisille lapsille. Ostareiden penkit taas olivat ostoksia tekeville vanhuksille, jotka halusivat ostoskasseineen levätä niillä ostostenteon lomassa. Eli vartija ajoi meidät aina pois/ulos, vaikka olisimme asiallisesti istuneet penkeillä juttelemassa ja juomassa takeaway-kahvia oman ostosreissumme päätteeksi. Meille sanottiin, että se on "asiatonta oleskelua", ja pian penkkien viereen ostarille tuli kyltti, joka ilmoitti asiattoman oleskelun olevan kiellettyä. Kauppojen edustoilla ei myöskään saanut kokoontua, tai koulun pihoilla. Koululta tuli vaksi häätämään muualle. Baareihin emme tietenkään alaikäisinä voineet mennä.

Ja aina aikuiset olettivat, että olemme ilkivallantekijöitä, riiviöitä ja häiriköitä, koska olemme teini-ikäisiä. Se otti päähän ihan hemmetisti etenkin, kun minun kaveriporukassa ei käytetty päihteitä, roskattu tai rikottu julkista omaisuutta.

Mihin alaikäiset voivat kokoontua viettämään aikaa? Mihin lapsilla on oikeus mennä? Miksi lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan usein niin negatiivisesti ja kiukkuisesti? Olen itse lapseton 24-vuotias nainen, ja olen erittäin harvoin nähnyt huonosti käyttäytyviä lapsia tai teinejä, ja asun kuitenkin kaupungin keskustassa, ja liikun kaupungilla päivittäin, ja usein myös iltaisin. Näen myös todella vähän päihteitä käyttäviä nuoria/teinejä julkisilla paikoilla.