Myös tiede on sidoksissa omaan aikaansa

Samaa mieltä.

Se on totta.

Hyvin hämmentävää, kun jostain random ihmisen YouTube - videosta saattaa saada oikeaa tietoa, mutta jonkun lääkkeen tutkimuksesta tahallaan väärää. Vaikea tietää.

Jos tieteellä.tarkoitat tilastollista tutkimusta niin ehkä.

Mielestäni yksi tieteen tehtävä olisi pitää yllä juuri tuota totuutta. Epäillä kannattaa aina.

Vähän riippuu, mitä ollaan tutkimassa. Hankala on esimerkiksi matematiikasta löytää suuria arvolatauksia tms.

Tieteelle on kuitenkin ominaista myös se, että toimitaan avoimin metodein ja että tuloksia näin ollen voidaan aina kritisoida ja uudelleenarvioida

Tietenkin on. Tiede on siitä hienoa, että se korjaa itse itseään, kun ajat muuttuvat ja tieto lisääntyy.

Oikeassa olet. Tieteessä metodit kehittyvät koko ajan. Tästä syystä aiempia tutkimustuloksia tulisi haastaa ja pyrkiä kumoamaan hypoteesit. Tiede, jossa on kumoamattomia hypoteeseja, on pseudotiedettä. Esimerkiksi hypoteesi "kuu on juustoa" on pätevä hypoteesi koska se voidaan tarkistaa, mutta "Jumala loi maan" ei ole.

Tieteen, jonka tarkoituksena on muuttaa ihmisen käytöstä, esimerkkinä lääke- ja ravitsemustiede, ongelmat liittyvät sekä rahoittajien miellyttämiseen että tutkimusten replikoimattomuuteen.  Lehdistön ei pitäisi uutisoida mitään tutkimusta, ellei sitä ole joku toinen tutkijaryhmä replikoinut.

Erityisesti lääke- ja ravitsemustieteen tutkimuksista ei muutenkaan pitäisi tehdä joko-tai päätelmiä saati kaikkia koskevia päätöksiä. Tutkimukset ovat tietyssä asetelmassa tehtyjä ja niiden tulokset kuvaavat tutkimusasetelmaa, eikä universaalisti kaikkea.

Nyt lehdistö ja muu media uutisoi ihmisen käyttäytymiseen liittyviä uutisia, usein kuolemanpelon kautta malliin "syö näitä niitä vältyt syövältä". Tällaiset väitteet ovat kuitenkin huuhaata, perustuvat olettamuksiin ja sellaiseen tieteelliseen näyttöön, jossa aiemmasta suppeasta otannasta yritetään nähdä tulevaa. Samalla tiede menettää uskottavuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Tieteelle on kuitenkin ominaista myös se, että toimitaan avoimin metodein ja että tuloksia näin ollen voidaan aina kritisoida ja uudelleenarvioida

Tämä on vasta tulossa, kiitos OpenSciencen kuten Frontiers. Tähän saakka julkaisut ovat olleet maksumuurin takana ja niitä on ollut vaikea kritisoida ja replikoida. Replikointiongelma on kuitenkin todellista: 70% kaikista tutkimuksista ovat sellaisia, ettei niistä saada samaa tulosta replikoidessa. Erityisen hurjaa, kun ajattelee miten lääkkeitäkin syötetään ihmisille ilman robustia tiedettä.

Miettikää, että muutama vuosikymmen sitten homous oli sairautta. Vauvoille suositeltiin korviketta parempana ravintona kuin äidinmaito. Mielisairaaloissa tapahtui vaikka mitä mielenkiintoista pari vuosikymmentä sitten. Silti esimerkiksi lääkäriin mennessä oletetaan, että luotetaan ja saadaan parasta mahdollista hoitoa - oikeasti saadaan korkeintaan parasta mahdollista sellaista hoitoa, mikä ollaan saatu laillisesti hyväksyttyä tähän mennessä, eli parempia keinoja voi olla kehitetty, mutta ne ovat testaamattomia ja niihin on vaikea päästä laillisesti käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu, mitä ollaan tutkimassa. Hankala on esimerkiksi matematiikasta löytää suuria arvolatauksia tms.

Matematiikka itsessään ei ole niinkään tiedettä, vaan keino tieteen tekemiseen ja esittämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, että muutama vuosikymmen sitten homous oli sairautta. Vauvoille suositeltiin korviketta parempana ravintona kuin äidinmaito. Mielisairaaloissa tapahtui vaikka mitä mielenkiintoista pari vuosikymmentä sitten. Silti esimerkiksi lääkäriin mennessä oletetaan, että luotetaan ja saadaan parasta mahdollista hoitoa - oikeasti saadaan korkeintaan parasta mahdollista sellaista hoitoa, mikä ollaan saatu laillisesti hyväksyttyä tähän mennessä, eli parempia keinoja voi olla kehitetty, mutta ne ovat testaamattomia ja niihin on vaikea päästä laillisesti käsiksi.

Nekin välivaiheet tarvittiin, että päästiin eteenpäin. 

Tieteellisessä toiminassa on nimenomaan sisäänrakennettuna mekanismeja poistamaaan tutkimuksen tekijän vaikutus lopputulokseen. Usein se tekijän vaikutus ei ole tahallista tulosten vääristelyä vaan voi olla ihan puhdas vahinko, väärä ennakkoluulo tai virheellinen olettama.

Sen takia julkaistaan aina miten tutkimus on tehty, mihin tulokseen päädyttiin ja mitä se tarkoittaa. Tällöin kuka tahansa voi toistaa tutkimuksen ja nähdä omin silmin tulokset.

Tieteellinen teoria saa painoarvoa vasta kun se on vertaisten arvioima. Monet toisistaan riippumattomat tutkijat toistaa tutkimuksen ja kaikki päätyy yksimielisesti samaan johtopäätökseen.

Tietysti. Malliesimerkki arvolatutuneesta "tieteen" tekemisestä on "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos". Jossain viaheessa paljastuu että kyseessä oli vain juoni ajaa vihreitä arvoja ja rahastaa kansalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisessä toiminassa on nimenomaan sisäänrakennettuna mekanismeja poistamaaan tutkimuksen tekijän vaikutus lopputulokseen. Usein se tekijän vaikutus ei ole tahallista tulosten vääristelyä vaan voi olla ihan puhdas vahinko, väärä ennakkoluulo tai virheellinen olettama.

Sen takia julkaistaan aina miten tutkimus on tehty, mihin tulokseen päädyttiin ja mitä se tarkoittaa. Tällöin kuka tahansa voi toistaa tutkimuksen ja nähdä omin silmin tulokset.

Tieteellinen teoria saa painoarvoa vasta kun se on vertaisten arvioima. Monet toisistaan riippumattomat tutkijat toistaa tutkimuksen ja kaikki päätyy yksimielisesti samaan johtopäätökseen.

Vaikka tiede onkin itsekorjautuva mekanismi, se ei poista sitä, etteivätkö ulkoatulevat paineet vaikuttaisi siihen. Jos esimerkiksi rahoitusta suunnataan tietyille aloille, muilla aloilla tehtävä  tutkimus kärsii, jolloin tietenkin tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen hidastuu niilla aloilla.

Totta kai tässä vaikuttaa esimerkiksi se, että joinakin aikoina eri alat edistyvät nopeammin, ja silloin niitä rahoitetaan tuloksellisuuden vuoksi helpommin. Esimerkiksi fysiikassa ollaan jo tilanteessa, jossa useimmat helposti saavutettavat voitot on saavutettu, ja se tuntuu edistyvän paljon hitaammin kuin kulta-aikoinaan.  - rahoitusta tosin tarvittaisiin enemmän, koska uudet voitot vaativat isompia laitteita, enemmän energiaa, suurempia tutkimusryhmiä jne.

On myös tutkimuksia siitä, kuinka tutkijan esimerkiksi äidinkieli, yliopisto/tutkimuslaitos tai sukupuoli vaikuttavat siihen, kuinka hyväksi ja arvokkaaksi joku tietty tulos koetaan, ja kuka saa kunnian siitä. Tälläkin on vaikutusta siihen, millaisena tiede näyttää ulospäin eri aikoina, ja vaikka sillä ei pitkällä tähtäimellä olisi mitään vaikutusta sisältöihin, lyhyellä aikavälillä voi hyvinkin olla.

Rahoitus vaikuttaa myös tuohon tulosten tarkistamiseen: ikävä kyllä on lähimain mahdotonta saada rahaa aikaisemmin tehtyjen kokeiden toistamiseen, luultavasti se onnistuu parhaiten hyvin kontroversiellien ja radikaalien tulosten kanssa, mutta yhtä hyvin sinänsä banaalit tulokset voivat olla virheellisiä. Tässäkään ei yleensä ole kysymys vilpistä, vaan vaikka puutteellisesta tilastotieteen hallinnasta (mikä on kuulemma hyvin yleistä kaikenlaisten tukijoiden joukossa). Toki virhelliiset ideat, menetelmät ja oletukset vähitellen häipyvät, mutta ei siksi että ne varsinaisesti kumottaisiin, niitä vain ei enää käytetä eikä niihin viitata, tällöin alaa vähemmän tunteville voi jäää se käsitys että ne ovat edelleen valideja.

Summa summarun: vaikka tiede oliona lähestyykin yritysten ja erehdysten kautta  totuutta, se tekee sen samoin kuin muukin inhimillinen toiminta, erilaisten ulkoisten voimien vaikutuksen alaisena niin kuin mikä tahansa inhimillinen toiminta.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Malliesimerkki arvolatutuneesta "tieteen" tekemisestä on "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos". Jossain viaheessa paljastuu että kyseessä oli vain juoni ajaa vihreitä arvoja ja rahastaa kansalaisia.

Muusta nyt välittämättä, mutta miksi sinusta vihreät arvot (fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, ympäristölle haitallisten aineiden päästöjen rajoittaminen, maaperän suojelu tms.) ovat mielestäsi huonoja tai haitallisia - etkö ole kiinnostunut siitä, että jälkeläisemme voivat jatkossakin elää siedettävässä ympäristössä? Myös jo olemassa olevan infrastruktuurin rakentaminen on maksanut suunnattomia summia, joten tottakai uuden infrastruktuurin rakentaminenkaan ei ole il maista.

Tutkimustuloksiakin pystyy manipuloimaan, koska ne ovat ihmisten tekemiä. Maallikoilla on sellainen käsitys, että tiede on yhtä kuin totuus. Kuitenkin tutkija voi esimerkiksi itse valita aineistonsa ja voi valita sen halutun tuloksen mukaan. Usko ja halu saada tietynlaisia tuloksia voi sokaista tutkijankin. 

Tätä voi miettiä, kun mediassa julkistetaan erityisen ihanteellisia tutkimustuloksia tilaajan tavoitteisiin nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustuloksiakin pystyy manipuloimaan, koska ne ovat ihmisten tekemiä. Maallikoilla on sellainen käsitys, että tiede on yhtä kuin totuus. Kuitenkin tutkija voi esimerkiksi itse valita aineistonsa ja voi valita sen halutun tuloksen mukaan. Usko ja halu saada tietynlaisia tuloksia voi sokaista tutkijankin. 

Tätä voi miettiä, kun mediassa julkistetaan erityisen ihanteellisia tutkimustuloksia tilaajan tavoitteisiin nähden. 

Yksittäistä tutkimusta voi yrittää manipuloida, mutta hyvin vaikeaa on vaikuttaa kaikkeen jonkun tietyn alan tutkimukseen ympäri maapalloa. Harvoin missään merkittävässä asiassa tyydytään yksittäiseen tutkimustulokseen. Tavallisesti yritetään löytää monia vaihtoehtoisia tapoja tutkia samaa ilmiötä.

Ei tarvita kuin yksi tutkimus osoittamaan joku teoria vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustuloksiakin pystyy manipuloimaan, koska ne ovat ihmisten tekemiä. Maallikoilla on sellainen käsitys, että tiede on yhtä kuin totuus. Kuitenkin tutkija voi esimerkiksi itse valita aineistonsa ja voi valita sen halutun tuloksen mukaan. Usko ja halu saada tietynlaisia tuloksia voi sokaista tutkijankin. 

Tätä voi miettiä, kun mediassa julkistetaan erityisen ihanteellisia tutkimustuloksia tilaajan tavoitteisiin nähden. 

Yksittäistä tutkimusta voi yrittää manipuloida, mutta hyvin vaikeaa on vaikuttaa kaikkeen jonkun tietyn alan tutkimukseen ympäri maapalloa. Harvoin missään merkittävässä asiassa tyydytään yksittäiseen tutkimustulokseen. Tavallisesti yritetään löytää monia vaihtoehtoisia tapoja tutkia samaa ilmiötä.

Ei tarvita kuin yksi tutkimus osoittamaan joku teoria vääräksi.

Sokeriteollisuus lobbasi sokeritutkimuksia vuosikymmeniä sitten, ja sen valheen päälle on rakennettu koko nykyinen ravintoteollisuus.

Tämä on jo myönnetty todeksi, mutta ikävä kyllä status quo ei muutu vieläkään.