Miksi uskovaisissa miehissä on runsaasti yli-itsevarmoja kukkopoikia ja rehvakkaita miestenmiehiä?

Vierailija kirjoitti:

Miehille syötetään syntymästä saakka soopaa siitä, miten hän on luomakunnan pää ja jumalasta seuraava, ja oikeutettu hallitsemaan kaikkea muuta luotua. Ei ihme, että nousee päähän.

Niin nousee myös penis naisen synnytyskanavaan. Voittava strategia siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa omanikin. Hiljainen vässykkä, pohdiskelija ja uneksija, vetäytyy helposti omiin maailmoihinsa ja mielipiteet aina luokkaa "joo se on näin, mutta toisaalta myös noin". Ei mitään vahvuutta tai omaperäisyyttä tai mitään.

Niin ja siis mieheni on helluntailainen ja minä ateisti.

Tepä olettekin varsinainen match made in heaven (not). Miten olette edes päätyneet yhteen?

Miten niin? Ollaan kumpikin vähän samanlaisia haahuilijoita ja pohdiskelijoita. Uskonto myös kiinnostaa minua enkä väheksy sen vaikutusta uskovalle ihmiselle. Mies hyväksyy myös tieteen, joskin osaa sovittaa sen uskonsa kanssa yhteensopivaksi. Käyn jopa joskus jumalanpalveluksissa miehen seurana vaikka en juuri mitään siitä kostukaan.

Miksi ei oltaisi yhdessä? Vai onko kuvasi helluntailaisesta nyt joku pukua käyttävä ikivanha äärioikeistolainen? :D Helluntailaisuus kasvaa erityisesti suurkaupungeissa, urbaaneja helluntaiseurakuntia nousee mm. Helsinkiin kuin sieniä sateella.

Jos sä haluat tuntea kristinuskon todellisen gloorian ja voiman niin mene ortodoksi kirkkoon. Mä en ota kantaa näihin amerikkalaislähtöisiin protestanttikerhoihin.

Vierailija kirjoitti:

Ent. ateisti nyk. agnostikko kirjoitti:

Jos toisaalta ns.uskovainen - juutalainen, kristitty, muslimi, hindu jne. - tuppaakin herkästi ärsyttämään, niin kaikkein ärsyttävin - ja vaarallisin - ihmistyyppi on siltikin ateisti.

Eivät minua ne uskovaiset naiset ärsytä eivätkä aivan kaikki miehetkään, mutta miehissä on katteettoman itsevarmoja kukkopoikia aivan liikaa. Useimmilta uskismiehiltä puuttuu nöyryys täysin tai ovat näennäisen nöyriä sanoissaan, mutta eivät teoissaan ja käytökseltään.

Lähes 50 vuoden elämänkokemuksella - mistä 40+ v. ateistina - sanoisin, että mulkuimmat ja nihilistisimmät yksilöt, joita olen henk. koht. tavannut, ovat kaikki olleet vakaumuksellisia ateisteja - minä itse mukaanlukien.

Mikään ei olekaan niin mieltä avartavaa, ja vapauttavaa kuin peiliin katsominen ja tosiasioiden tunnustaminen...

Vierailija kirjoitti:

Miten uskovaiset (naiset) eivät huomaa sitä uskovaisten miesten ylemmyyttä?

Kun seuraa uskovaisten pariskuntien keskinäistä dynamiikkaa, huomaa, että mies puhuu aina ensin ja nainen myötäilee, tukeutuu jne. Uskovainen, kristitty, ystäväni kanssasisarineen puhuu useinkin, että heidän ihannemiehensä on perheenpää-tyylinen mies, joka määrää miten eletään. Itse oon uskonnoton, mutta elänyt lapsuuden uskonnollisessa piireissä. Silloin naiset noissa piireissä olivat kaikin tavoin lampaita. Hyvin kuvaavaa oli, että naisille, jotka imettivat, hoitivat lapsia jne, oli varattu pieni koppi noita toimia varten. Kopin vieressä oli hulppea ruokasali, jossa naiset palvellen tarjoilivat ruokaa miehille, jotka saarnasivat.

Puhutko nyt jostain yhdestä lahkosta? Minä olen ollut koko 50-vuotisen elämäni tekemisissä uskonnollisten piirien (lähinnä luterilaisten ja helluntailaisten) kanssa, enkä ole havainnut tällaista ilmiötä lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uskovaiset (naiset) eivät huomaa sitä uskovaisten miesten ylemmyyttä?

Kun seuraa uskovaisten pariskuntien keskinäistä dynamiikkaa, huomaa, että mies puhuu aina ensin ja nainen myötäilee, tukeutuu jne. Uskovainen, kristitty, ystäväni kanssasisarineen puhuu useinkin, että heidän ihannemiehensä on perheenpää-tyylinen mies, joka määrää miten eletään. Itse oon uskonnoton, mutta elänyt lapsuuden uskonnollisessa piireissä. Silloin naiset noissa piireissä olivat kaikin tavoin lampaita. Hyvin kuvaavaa oli, että naisille, jotka imettivat, hoitivat lapsia jne, oli varattu pieni koppi noita toimia varten. Kopin vieressä oli hulppea ruokasali, jossa naiset palvellen tarjoilivat ruokaa miehille, jotka saarnasivat.

Puhutko nyt jostain yhdestä lahkosta? Minä olen ollut koko 50-vuotisen elämäni tekemisissä uskonnollisten piirien (lähinnä luterilaisten ja helluntailaisten) kanssa, enkä ole havainnut tällaista ilmiötä lainkaan.

Miten et huomannut, ettei naisia ollut pappina 50 v. sitten? 😱

Hyvä baitti keskustelun avasi ap. Poistun tämän leninin äpärän keskustelusta nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uskovaiset (naiset) eivät huomaa sitä uskovaisten miesten ylemmyyttä?

Kun seuraa uskovaisten pariskuntien keskinäistä dynamiikkaa, huomaa, että mies puhuu aina ensin ja nainen myötäilee, tukeutuu jne. Uskovainen, kristitty, ystäväni kanssasisarineen puhuu useinkin, että heidän ihannemiehensä on perheenpää-tyylinen mies, joka määrää miten eletään. Itse oon uskonnoton, mutta elänyt lapsuuden uskonnollisessa piireissä. Silloin naiset noissa piireissä olivat kaikin tavoin lampaita. Hyvin kuvaavaa oli, että naisille, jotka imettivat, hoitivat lapsia jne, oli varattu pieni koppi noita toimia varten. Kopin vieressä oli hulppea ruokasali, jossa naiset palvellen tarjoilivat ruokaa miehille, jotka saarnasivat.

Puhutko nyt jostain yhdestä lahkosta? Minä olen ollut koko 50-vuotisen elämäni tekemisissä uskonnollisten piirien (lähinnä luterilaisten ja helluntailaisten) kanssa, enkä ole havainnut tällaista ilmiötä lainkaan.

Miten et huomannut, ettei naisia ollut pappina 50 v. sitten? 😱

Ei nyt ollut puhe papeista, vaan pariskuntien keskinäisestä dynamiikasta. Omassa ystäväpiirissäni on useita uskovia pariskuntia, ja kyllä heissä keskimäärin kummatkin ovat äänessä samalla tavalla. Ellei nyt oteta huomioon kahta pariskuntaa, joissa mies on selvästi hiljaisempi ja vähäpuheisempi kuin vaimonsa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä baitti keskustelun avasi ap. Poistun tämän leninin äpärän keskustelusta nyt.

En edes ole vasemmistolainen, vaan liberaali. En voi sille mitään, että ainoastaan sukupuolen siivittämä katteeton itsevarmuus ärsyttää.

T. Ap

Eikö niissä ole paljon myös hyvin "feminiinisiä" ja silokätisiä miehiä, joilla korkea ääni.

Usein juuri sen kaltasia luterilaisia miehiä näkee haastatteluissa.

Usein sellasella on vieläpä paljon lapsia. Tällä paikkakunnalla oli sellanen pappi, jotenkin ällöttävän vaikutelman siitä sai.

Mitä olen ymmärtänyt niin kaapissa olevia "miestenmiehiä" on ainakin noissa piireissä runsaasti.

Vierailija kirjoitti:

Eikö niissä ole paljon myös hyvin "feminiinisiä" ja silokätisiä miehiä, joilla korkea ääni.

Usein juuri sen kaltasia luterilaisia miehiä näkee haastatteluissa.

Usein sellasella on vieläpä paljon lapsia. Tällä paikkakunnalla oli sellanen pappi, jotenkin ällöttävän vaikutelman siitä sai.

 

No kieltämättä sellaisten flaksi olisi suunnilleen miinusmerkkinen, jos ns. "vapailta markkinoilta" koettaisivat vaimoa etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ent. ateisti nyk. agnostikko kirjoitti:

Jos toisaalta ns.uskovainen - juutalainen, kristitty, muslimi, hindu jne. - tuppaakin herkästi ärsyttämään, niin kaikkein ärsyttävin - ja vaarallisin - ihmistyyppi on siltikin ateisti.

Eivät minua ne uskovaiset naiset ärsytä eivätkä aivan kaikki miehetkään, mutta miehissä on katteettoman itsevarmoja kukkopoikia aivan liikaa. Useimmilta uskismiehiltä puuttuu nöyryys täysin tai ovat näennäisen nöyriä sanoissaan, mutta eivät teoissaan ja käytökseltään.

Nöyryys mitä kohtaan? Naisiako kohtaan :) ?

Lähimmäisiä ja koko maailmaa kohtaan...nöyryys uusia kohtaamiaan tilanteita kohtaan.

Ent. ateisti, nyk. agnostikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ent. ateisti nyk. agnostikko kirjoitti:

Jos toisaalta ns.uskovainen - juutalainen, kristitty, muslimi, hindu jne. - tuppaakin herkästi ärsyttämään, niin kaikkein ärsyttävin - ja vaarallisin - ihmistyyppi on siltikin ateisti.

Eivät minua ne uskovaiset naiset ärsytä eivätkä aivan kaikki miehetkään, mutta miehissä on katteettoman itsevarmoja kukkopoikia aivan liikaa. Useimmilta uskismiehiltä puuttuu nöyryys täysin tai ovat näennäisen nöyriä sanoissaan, mutta eivät teoissaan ja käytökseltään.

Lähes 50 vuoden elämänkokemuksella - mistä 40+ v. ateistina - sanoisin, että mulkuimmat ja nihilistisimmät yksilöt, joita olen henk. koht. tavannut, ovat kaikki olleet vakaumuksellisia ateisteja - minä itse mukaanlukien.

Mikään ei olekaan niin mieltä avartavaa, ja vapauttavaa kuin peiliin katsominen ja tosiasioiden tunnustaminen...

Ateismiaan kovasti mainostavat ovat kieltämättä suunnilleen yhtä rasittavia kuin omaa uskoaan tai lahkoaan tuputtavat uskikset. Olen itsekin uskis omalla tavallani, mutten siltikään jaksa kuunnella jonkun random lahkon erinomaisuuden tuputtamista. Yleisesti ottaen uskonnottomat sekä tapakristityt ovat rennointa seuraa -- sekä jotkut harvinaisen älylliset ja tiedostavat uskiksetkin tai ateistit/agnostikot, joiden kanssa syntyy hienoja keskusteluita. Ne rivilahkolaiset sekä voimakkaan vakaumukselliset ateistit ovat piinaavaa seuraa monesti.

Uuuppista