Riittääkö 3000 lukiokustannuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin tokaluokkalaisella kaikki kirjat sähköisenä ja sen kirjan kautta myös palautetaan tehtävät eli paperikirjoja ei ole enää mahdollista käyttää.

Kyselen uteliaisuudesta, että kuinka kauan tuo "sähköinen kirja" on olemassa? - Tarkoitan, että jos lukion ensimmäisenä syksynä hankkii sähköisenkirjan, niin voiko sitä käyttää noin parin vuoden päästä kertaamiseen (yms.) kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin, vai pitääkö tässä vaiheessa hankkia -lue: maksaa- uudesta käyttöoikeudesta?  

Ainakin Sanoma pro on paikka, jossa saa itse päättää kuinka pitkäksi sen kirjan "ostaa". Mitä kauemmaksi sitä enemmän se maksaa. Ne ajat taitaa olla 1,2,3 tai oliko että 5v. En muista enää. Eli jos olet ostanut sähköisen kirjan 3 vuodelle niin ei tarvitse 3 vuoteen ostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin tokaluokkalaisella kaikki kirjat sähköisenä ja sen kirjan kautta myös palautetaan tehtävät eli paperikirjoja ei ole enää mahdollista käyttää.

Kyselen uteliaisuudesta, että kuinka kauan tuo "sähköinen kirja" on olemassa? - Tarkoitan, että jos lukion ensimmäisenä syksynä hankkii sähköisenkirjan, niin voiko sitä käyttää noin parin vuoden päästä kertaamiseen (yms.) kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin, vai pitääkö tässä vaiheessa hankkia -lue: maksaa- uudesta käyttöoikeudesta?  

Ei voi ja pitää

Olipa napakka vastaus. Kiitos. - Näin uumoilinkin asian laidan olevan. Eli kun on selvitty vanhojenpäivän kuluista, tai jos on raha kovin tiukassa ja tai on vain muutoin kykyä ennakoida tulevia menoja paremmin, niin kannattaa "jo" olla tiedossa, miten kustantaa loppurutistus lukiossa. - Jatkan heittämällä vielä lisää vettä myllyyn niin, että jos tai kun  mahdollisesti ehti jo aatella, että kaikki lukiokustannukset alkaisivat olla kohta (3000 €:n) paketissa, niin alkaneekin jo uusi kierros, kun rahaa palaa seuraavaksi niihin kuluihin, joilla yritetään parantaa mahd. ylppäreiden arvosanoja, jotta saataisiin tarvittavat arvosanat ja sitä kautta aukeaisi ovet tavoitellusta (jatko-)opiskelupaikasta, tavallisimmin kaiketi korkeakoulusta tai yliopistosta. 

Tyttöjen tanssaaminen vanhoissa se maksaakin. Pojat pääsee paljon halvemmalla. 

Vierailija kirjoitti:

Aion laittaa nyt molemmille sivuun sen lukiosumman. Meillä lapset menee sinne perä perää eli kuluja tulee putkeen kuusi vuotta.

Ap

Kätevää, sillä suuri säästö, kun toinen perii toisen kirjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion laittaa nyt molemmille sivuun sen lukiosumman. Meillä lapset menee sinne perä perää eli kuluja tulee putkeen kuusi vuotta.

Ap

Kätevää, sillä suuri säästö, kun toinen perii toisen kirjat.

Ei kuule peri. Ne ehtii vaihtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin tokaluokkalaisella kaikki kirjat sähköisenä ja sen kirjan kautta myös palautetaan tehtävät eli paperikirjoja ei ole enää mahdollista käyttää.

Kyselen uteliaisuudesta, että kuinka kauan tuo "sähköinen kirja" on olemassa? - Tarkoitan, että jos lukion ensimmäisenä syksynä hankkii sähköisenkirjan, niin voiko sitä käyttää noin parin vuoden päästä kertaamiseen (yms.) kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin, vai pitääkö tässä vaiheessa hankkia -lue: maksaa- uudesta käyttöoikeudesta?  

Ainakin Sanoma pro on paikka, jossa saa itse päättää kuinka pitkäksi sen kirjan "ostaa". Mitä kauemmaksi sitä enemmän se maksaa. Ne ajat taitaa olla 1,2,3 tai oliko että 5v. En muista enää. Eli jos olet ostanut sähköisen kirjan 3 vuodelle niin ei tarvitse 3 vuoteen ostaa. 

Meidän lapsen koulussa on suurin osa kirjoista Otavan.

Lapseni menee nyt toiselle vuodelle. Hän ei ensimmäisenä vuotena käyttänyt yhtäkään digikirjaa, vaikka ekan kusrrin kirjat ostettiin varoilta sekä että. Diginä ja paperina. Vain opo-materiaali oli pakko ostaa diginä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion laittaa nyt molemmille sivuun sen lukiosumman. Meillä lapset menee sinne perä perää eli kuluja tulee putkeen kuusi vuotta.

Ap

Kätevää, sillä suuri säästö, kun toinen perii toisen kirjat.

Ei kuule peri. Ne ehtii vaihtua.

Ei kai kaikki ehdi vaihtua, kun juuri vaihtui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion laittaa nyt molemmille sivuun sen lukiosumman. Meillä lapset menee sinne perä perää eli kuluja tulee putkeen kuusi vuotta.

Ap

Kätevää, sillä suuri säästö, kun toinen perii toisen kirjat.

Ei kuule peri. Ne ehtii vaihtua.

Ei kai kaikki ehdi vaihtua, kun juuri vaihtui.

Näin kuulemma on. Koko ajan vaihtuu. Enkä ees tiedä pääseekö samaan lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin tokaluokkalaisella kaikki kirjat sähköisenä ja sen kirjan kautta myös palautetaan tehtävät eli paperikirjoja ei ole enää mahdollista käyttää.

Kyselen uteliaisuudesta, että kuinka kauan tuo "sähköinen kirja" on olemassa? - Tarkoitan, että jos lukion ensimmäisenä syksynä hankkii sähköisenkirjan, niin voiko sitä käyttää noin parin vuoden päästä kertaamiseen (yms.) kun valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin, vai pitääkö tässä vaiheessa hankkia -lue: maksaa- uudesta käyttöoikeudesta?  

Ainakin Sanoma pro on paikka, jossa saa itse päättää kuinka pitkäksi sen kirjan "ostaa". Mitä kauemmaksi sitä enemmän se maksaa. Ne ajat taitaa olla 1,2,3 tai oliko että 5v. En muista enää. Eli jos olet ostanut sähköisen kirjan 3 vuodelle niin ei tarvitse 3 vuoteen ostaa. 

Tämä toki kuullostaisi järkevältä. Mutta, mutta en usko -anteeksi pessimistisyyteni- että asia on näin yksinkertainen. Voin hvin kuvitella, että sitä silloin kun rahat on tiukilla, niin ostetaan se kaikkein edullisin vaihtoehto. Olisiko se sitten yhdeksi lukuvudeksi, jolloin itse kurssi on mahd. suoitettavana, mutta kuinka paljon on hinta eroa siihen, että ostaa uudelleen kirjan käyttöoikeuden sitten kun on kertaamisen aika, verrattuna siihen, että olisi voinut ostaa yhdellä kertaa kolmeksi (tai useammaksi) vuoekis kirjan käyttöoikeuden. Tai voiko olla, niin että opetuksessa oletetaan, että opiskelijalla olisi koko ajan myös aiempien jaksojen kirjat hallussa, niin että kurssilla neljä viitataan kurssillla kaksi olleisiin asioihin ja rivien välistä annetaan ymmärtää, että opiskelijan olsii vähintään hyvä, että hän voisi kerrata asiaa tuon kurssin materiaalista, ellei opiskelijalla ole, kenties lähinnä sattumalta tuo asia lujasti ja vahavasti sisäistettynä omaan mieleensä. Tai osaamista hakea tuo "tietomaasa", jostain muualta.   

Ainakin Sanomapron ja Otavan kirjat on 6kk, 12kk tai 48kk eli ykkösvuonna ostetut kirjat ovat parhaimmillaan jo vanhoja ylppäreihin mennessä. Lisäksi on jotain liitteitä (esim. kuuntelulisenssi) joita on pitänyt ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5 jaksoa, joissa kaikissa 7 kurssia, kirja n. 35€ = 3675€. Osa toki halvempia, mutta sitten on esim. äikän Särmä joka maksaa reilusti yli, enkun ja ruotsin kielioppikirjat jne eli joillekin kursseille tulee kaksi. Osan saa takaisin kirjoja myymällä.

Jos lukee kieltä, ainakin meillä kirjan lisäksi piti ostaa lisenssi kuuntelumateriaaleihin ja lisätehtäviin. Sitten tietty kone, muistitikku Abitti-kokeita varten, kuulokkeet, vihot, koepaperit, kynät, tutkintomaksut jne.

Onneksi meidän teini ei halunnut wanhojen tansseihin tai penkkareihin. Sen sijaan teki ylimääräisiä kielikursseja kesäyliopistossa senkin rahan edestä. :D

Äidinkielen kurssivihot maksavat 17e uutena eikä ne kieliopin kirjat tarvitse ostaa kuin kerran.

Ja sitten on joissain aineissa 40-50 euron kirjoja, esim. monet syventävät ja koulukohtaiset kurssit, eli eiköhän tuo aika paikkaansa pidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5 jaksoa, joissa kaikissa 7 kurssia, kirja n. 35€ = 3675€. Osa toki halvempia, mutta sitten on esim. äikän Särmä joka maksaa reilusti yli, enkun ja ruotsin kielioppikirjat jne eli joillekin kursseille tulee kaksi. Osan saa takaisin kirjoja myymällä.

Jos lukee kieltä, ainakin meillä kirjan lisäksi piti ostaa lisenssi kuuntelumateriaaleihin ja lisätehtäviin. Sitten tietty kone, muistitikku Abitti-kokeita varten, kuulokkeet, vihot, koepaperit, kynät, tutkintomaksut jne.

Onneksi meidän teini ei halunnut wanhojen tansseihin tai penkkareihin. Sen sijaan teki ylimääräisiä kielikursseja kesäyliopistossa senkin rahan edestä. :D

Äidinkielen kurssivihot maksavat 17e uutena eikä ne kieliopin kirjat tarvitse ostaa kuin kerran.

Ja sitten on joissain aineissa 40-50 euron kirjoja, esim. monet syventävät ja koulukohtaiset kurssit, eli eiköhän tuo aika paikkaansa pidä.

Pari pientä sanaa koulukohtaiset kurssit, jotka ikävästi saivat pieneen mieleeni sen, kuinka pelkään koulujen tai paremmin nuorten aiempaa enemmän eityvävän ja jakautuvan ns paremmissa kouluissa käyviin ja sitten niiden vastakohtiin päätyviin...

Lukion ensimmäinen vuosi nyt esikoisella takana ja 1800€ ekan vuoden kulut. Kannettava, kirjat, matkakulut, ooppera,-teatteri-ja museoliput, laskin+ pieni sälä eli vihkot yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5 jaksoa, joissa kaikissa 7 kurssia, kirja n. 35€ = 3675€. Osa toki halvempia, mutta sitten on esim. äikän Särmä joka maksaa reilusti yli, enkun ja ruotsin kielioppikirjat jne eli joillekin kursseille tulee kaksi. Osan saa takaisin kirjoja myymällä.

Jos lukee kieltä, ainakin meillä kirjan lisäksi piti ostaa lisenssi kuuntelumateriaaleihin ja lisätehtäviin. Sitten tietty kone, muistitikku Abitti-kokeita varten, kuulokkeet, vihot, koepaperit, kynät, tutkintomaksut jne.

Onneksi meidän teini ei halunnut wanhojen tansseihin tai penkkareihin. Sen sijaan teki ylimääräisiä kielikursseja kesäyliopistossa senkin rahan edestä. :D

Äidinkielen kurssivihot maksavat 17e uutena eikä ne kieliopin kirjat tarvitse ostaa kuin kerran.

Ja sitten on joissain aineissa 40-50 euron kirjoja, esim. monet syventävät ja koulukohtaiset kurssit, eli eiköhän tuo aika paikkaansa pidä.

Pari pientä sanaa koulukohtaiset kurssit, jotka ikävästi saivat pieneen mieleeni sen, kuinka pelkään koulujen tai paremmin nuorten aiempaa enemmän eityvävän ja jakautuvan ns paremmissa kouluissa käyviin ja sitten niiden vastakohtiin päätyviin...

Meillä keskiarvoraja oli seiskan pintaan ja silti laajasti mm. tutkimuskursseja...

Riippuu paikkakunnasta. Osa kaupunkeja maksaa tietokoneen, osa ei. Osa kunnista lainaa kirjoja koululta, osassa täytyy kaikki ostaa itse.

Omalla tytöllä mennyt eka luokkaan 1200, suurinosa kirjoja käytettynä. Toisella kaverin nuorella mennyt jo 2000, toinen selvinnyt alle kahdensadan euron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

5 jaksoa, joissa kaikissa 7 kurssia, kirja n. 35€ = 3675€. Osa toki halvempia, mutta sitten on esim. äikän Särmä joka maksaa reilusti yli, enkun ja ruotsin kielioppikirjat jne eli joillekin kursseille tulee kaksi. Osan saa takaisin kirjoja myymällä.

Jos lukee kieltä, ainakin meillä kirjan lisäksi piti ostaa lisenssi kuuntelumateriaaleihin ja lisätehtäviin. Sitten tietty kone, muistitikku Abitti-kokeita varten, kuulokkeet, vihot, koepaperit, kynät, tutkintomaksut jne.

Onneksi meidän teini ei halunnut wanhojen tansseihin tai penkkareihin. Sen sijaan teki ylimääräisiä kielikursseja kesäyliopistossa senkin rahan edestä. :D

Äidinkielen kurssivihot maksavat 17e uutena eikä ne kieliopin kirjat tarvitse ostaa kuin kerran.

Ja sitten on joissain aineissa 40-50 euron kirjoja, esim. monet syventävät ja koulukohtaiset kurssit, eli eiköhän tuo aika paikkaansa pidä.

Pari pientä sanaa koulukohtaiset kurssit, jotka ikävästi saivat pieneen mieleeni sen, kuinka pelkään koulujen tai paremmin nuorten aiempaa enemmän eityvävän ja jakautuvan ns paremmissa kouluissa käyviin ja sitten niiden vastakohtiin päätyviin...

Meillä keskiarvoraja oli seiskan pintaan ja silti laajasti mm. tutkimuskursseja...

Tuo on kyllä kiitettävää toimintaa ja kuullostaa ylellisyydeltä. Hieman surullista on se, että ellen ole väärin ymmärtänyt, niin joillain paikoilla lukioiden ja suosituimpien ammattikoulualojen pääsyyn edellytety keskiarvorajat ovat nousseet paikoin hyvinkin korkeaksi, joka tekee oppivelvollisuuden jälkeisen mieluisan opiskelupaikan saamisen hyvinkin haasteellisiksi niille nuorille, joilla ei ole oppivelvolliuus suoritettuna, jotakuinkin erinomaisesti, kun taas toisaalla opiskelupaikan saa, -kärjistäen -s uunnilleen jokainen joka löytää paikalle. Kyse on siitä, että miten pitää nuorilla motivaatio ja halu kehittyä ja edetä, kohti omia unelmiaan ja haaveitaan.