Lue keskustelun säännöt.
Mies heitti ulos ja lopetti suhteen.
07.06.2018 |
Olen siis noin puolenvuoden ajan tapaillut ja alkanut seurustelemaan leskeksi jääneen miehen kanssa. Mies oli jäänyt leskeksi noin 5 vuotta sitten (vaimo oli menehtynyt onnettomuudessa) ja heillä on 11.v tyttö ja 17.v poika. Olin siis ensimmäinen nainen, jota mies oli alkanut tapailemaan kunnolla onnettomuuden jälkeen, vaimon menetys oli kuulemma helvet#n kova ja nyt vasta alkoi olemaan valmis kokeilemaan uutta suhdetta.
Jo alkuvaiheessa tapailua mua alko ärsyttämään kun kävin miehen luona ja siellä oli valokuvia ex vaimosta (lasten huoneessa ehkä ymmärrän, mutta vitriinissä oli pari valokuvaa lapsista ja ex vaimosta), exsän maalaama taulu, eksän tekemä tilkkutäkki.
Kaikki suju ihan hyvin, mies on kiltti, hauska, hyvä isä, fiksu ja erittäin komea. Meillä oli hyviä keskusteluja, hän oli erittäin hurmaava ja huomioon ottava. Mutta kokoajan tuntu että eksä on siellä jossain taustalla. Tottakai hän kertoi eksästään, mutta pyysin ettei hän puhuisi hänestä. Ymmärrän että vaimon menetys oli rankka, mutta siitä oli jo 5 vuotta. Oltiin puhuttu jopa yhteenmuutosta jossain vaiheessa, kuhan lapset tottuvat ajatukseen ja minuun, ei halunnut hätiköidä tai hämmentää lapsiaa. Minun mielestä kyllä lapsienkin pitäisi jo päästä asiasta pikkuhiljaa yli, vaikka ymmärrän että lapsille vanhemman menetys on rankka asia, mutta asiasta on jo sen 5 vuotta ja lapsetkin olivat sen verran pieniä.
Mutta tavattiin viime lauantaina ja tarkoitus oli olla yötä hänen luonaan. Mies alkoi tekemään ruokaa ja otti kaapistaan jonkun vanhan keittokirjan. Autoin häntä ruoan jälkeen siivoamaan keittiön ja huomasin, että keittokirja on eksän tekemä ja minulla keitti yli. Mies lähti hakemaan tytärtään kaveriltaan ja minä jäin hänen luokseen siksi aikaa. Päätin sitten heittää keittokirjan pois ja sen vanhan ruman tilkkutäkin, jos sinne aion kerran muuttaakkin. Vein eksän valokuvat lasten huoneeseen. En halua elää talossa, missä on kuollut eksvaimo läsnä. Mies tietenkin huomasi asian ja alkoi huutamaan minulle, että minulla ei ole oikeutta koskea hänen eksänsä tavaroihin ja paineli hakemaan kirjan ja täkin roskiksesta. Yritin selittää hänelle, että hänen on aika päästä yli eksästään, koska tämä on kuollut ja en aio asua talossa, missä on jonkun eks akan tavaroita. Mies heitti pyysi minua poistumaan ja sain illalla viestin, että tämä on tässä.
En tiedä mitä ajatella, miehen pitäisi päästä jo yli jos on minun kanssani. Yritin laittaa hänelle vielä viestiä ja soittaa, mutta hän ei vastaa. Mitä tehdä?
Kommentit (249)
Appiukon uusi vaimo on juuri tuommoinen sairas omistushaluinen sekopää. Itkettää appeni ex vaimoa, repii vaatteita ja on jopa käynyt minun vaimoni kimppuun. Itse pysyisin kaukana ap:n kaltaisesta pirttihirmusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP. Olet väärä ihminen tarinasi miehelle. Et selkeästi osaa ymmärtää miehen mielen tilaa. Hän tarvitsee empaattisen kumppanin jos nyt vielä ollenkaan kunnes lapset muuttavat omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vau, enpä olisi tätäkään päivää uskonut näkeväni, että olen keskustelun aihe jossain sivustolla. Ystäväni oli lukenut tätä keskustelua ja alkoi tuntumaan liian tutulta, joten linkkasi tämän minulle ja tässä ollaan. Taino, ellei jollain muulla miehellä ole samalla hetkellä täysin samaa ongelmaa, mutta tohdin epäillä.
Heidi hyvä; en ensinnäkään pidä siitä, miten kerrot täällä yksityiskohtia myöten minun ja lapsieni elämästä. En myöskään pidä siitä sävystä, miten puhut edesmenneestä aviovaimostani.
Kieltämättä oli yllättävää saada tietää oikea luontosi ja ajattelutapasi tätä kautta, mutta parempi näin.
Olet myös vääristellyt joitakin kertomiasi asioita täällä, mutta tiedät kyllä itse mitä tarkoitan. En tahdo, että puhut enää yhtään minusta, lapsistani tai edesmenneestä aviovaimostani. En myöskään tahdo olla sinuun enää yhteyksissä ja toivon, että jätät myös ystäväni rauhaan tämän asian tiimoilta. Emme selvästikään sopineet toisillemme millään tapaa ja siksi toivonkin, että löydät jostain toisaalta mukavan miehen itsellesi. Hyvää kesän jatkoa! T. Jaakko
No mutta Jaakko, tärkeintähän tässä on että nyt on tullut yleiseen tietoon että olet hyvä sängyssä ja että sinulla on iso kalu. :-)
Nyt AV-mammat googlettaa ”Pörssiyhtiö, toimitusjohtaja, Jaakko, iso kalu”
😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, tahdon vielä selventää sen verran sinulle joka kommentoit viestini alle; olen kyseisen naisen kanssa keskustellut asiasta ja hän ei halua ottaa vastaan kieltävää vastausta. Yleensä minä pyrin hoitamaan kaikki ristiriita tilanteet kasvoitusten tai puhelimessa, jos kasvoitusten näkeminen ei ole vaihtoehto.
Ja tilannehan on se, että me emme seurustelleet, tapailimme vain. Minä lopetin suhteen ja sen jälkeen alkoi soitot monta kertaa päivässä, kuten myös tekstiviestit.
Olen pahoillani, että joudun alentumaan tälle tasolle. T. Jaakko
Moro Jaakko,
Minäkin käyn aina silloin tällöin tarkistaas vauvapalstalla onko hoidot käyny avautuus.
Vointeja, t. Mika-Markkus, vallaton dippa-inssi
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap vähä vajaa?
Olisi "vajaa", jos olisi olemassa. Mutta et taida itsekään olla penaalin terävin kynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi me ruokitaan tätä provoilijaa? Hänet tunnistaa tyylistä, vaikka yrittääkin vähän muunnella sitä. Nyt ei kuitenkaan oltu "kolmikymppisiä". Hei, hei, tyyppi, siis ap, oletko vähän riippuvainen sepittämisestä? Teepä ihan oikeita novelleja ja tarjoa niitä viihdelukemistoille (Kolmiokirja). Nää on jo rasittavia täällä.
Joskus alkuperäinen tarina on provo, mutta herättää silti kiinnostavaa keskustelua.
Onhan tähänkin tullut muitten kokemuksia aiheesta ja hyviä pointteja lesken kanssa seurustelusta.
Pisteet kyllä ap:lle Jaakon tuomisesta keskusteluun, se aikausempi jankkaus alkoikin jo olla tylsää.
Valitettavasti apn kaltaisia naisia löytyy ihan oikeasta elämästä. En olisi aiemmin uskonutkaan.
Äidin kuoleman jälkeen isä löysi sellaisen "elämän täytyy jatkua ja minä olen ainoa nainen tässä talossa" ja meillä ei ole enää mitään jäljellä äidistä. Eikä yhteyttä isään, koska uusi vaimo on kaikki kaikessa ja kieltänyt meiltä pääsyn lapsuudenkotiimme. Ja hävittänyt äidin perintöä, vaatteita, koruja ja muistoja. Vuodessa tuo nainen on saanut niin paljon pahaa aikaiseksi että samalla tavalla kaikki huutaisi porvoota, jos kertoisin.
Ensin menetimme äidin ja heti sen jälkeen isä hylkäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sekaannu leskiin, äläkä varsinkaan mieheen jolla lapsia
Ei voi muuta sanoa, että huono itsetunto sulla, jos pitää olla kateellinen kuoleelle entiselle vaimolle. Tavaroilla on tunne arvoa ja jokaisella on oikeus muistoihin. Eivät nämä tarkoita, ettei olisi mennyt elämässä eteenpäin, vaikka ihmisiä muisteleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se sama mustasukkaisuus kohdistuu eläviin leskiin eli ex:iin. He seuraavat ihmisen mielissä ja aiheuttavat mustasukkaisuutta. Seksissä, kun tiedät toisen ajattelevan sitä ex.ää.
Halusin tuoda tämän näkökulman keskusteluun.
Mikä ihme ap kuvitteli olevansa, kun heitti tavarat roskiin?
Yhtenä lauantai-iltana puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun on vain epämääräisesti sivuttu yhteenmuuttamista joskus aiemmin, mitään ei ole päätetty, laitettiin vaan ruokaa ja leskimies hetkeksi poistuu omasta asunnostaan lastaan hakemaan, ap päättää siivota vaimovainajan tavarat samantien veks?
Minkälainen ihminen saa tuollaista edes päähänsä? Menee jo kaiken prinsessoinnin yli ja ympäri.
Olkoon vaikka provo. Äärimmäisen kiinnostavia kysymyksiä herää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
exsät kirjoitti:
No se sama mustasukkaisuus kohdistuu eläviin leskiin eli ex:iin. He seuraavat ihmisen mielissä ja aiheuttavat mustasukkaisuutta. Seksissä, kun tiedät toisen ajattelevan sitä ex.ää.
Halusin tuoda tämän näkökulman keskusteluun.
Mustasukkaisuus löytyy jokaisen persoonallisuushäiriön piirrelistalta. Halusin vain tuoda tämän näkökulman keskusteluun.
Eikö menehtyneestä puolisosta käytetä sanaa vaimovainaja/miesvainaja?
Ex on mielestäni se, josta on erottu.
Aloitus on tyhmä ja hyvin mauton provo.
N64 V ja leski
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta.Minusta edesmennyt puoliso ei ole ex.Vanhempani ja isovanhempani ovat kuolleet,mutta ei he mitään ex-äitejä ole.
Anteeksi kuinka?
Mitä epäselvää yllä olevassa oli? Kukaan ei puhu kuolleista omaisistaan ex-omaisina, miksi ihmeessä suhteen päättyessä kuolemaan puoliso olisi yhtäkkiä exä?
Tuskin kukaan leski niin sanookaan, ap tässä on puhunut miehen edesmenneestä vaimosta " exänä" vähätellääkseen miehen surua.
Eron jälkeen ollaan exiä, tosin en silloinkaan pitäisi pahana että esillä on lasten äidin kuvia(se on myös heidän koti eivätkä he ole eronneet toisesta vanhemmasta).
Avioliiton päättyessö kuolemaan se kuollut on leskelle ensinmäinen vaimo, edesmennyt vaimo tai vaimovainaja.
Jos minä kuolisin, niin haluaisin että mieheni rakastaisi elämässään paljon kuolemani jälkeen eikä liikaa surisi. Tilkkutäkkini ja tilpehöörini saisi viskata uusi vaimo minne mielii. Ja hyvä jos viskaisi vanhat romppeet uuden tieltä.
Sisimmässähän se eteenpäin kantava muisto rakkaudesta säilyy, joka antaa voimaa jatkaa, mikäli tunne on ollut aito ja hyvä. Ei se tosiaan mistään kamoista tai tavaroista ole kiinni.
Minä en ymmärrä miksi hyvät, kunnossa olevat tavarat pitäisi viskata minnekään. Yritän elää ekologisesti ja hankkia vain sen verran uutta kuin on tarpeen. Ei minulle ole ollut missään vaiheessa ongelma, että mieheni edesmenneen vaimon tavarat ovat käytössämme, päinvastoin. Hänellä on ollut parempi sisustussilmä kuin minulla, joka en ole sisustamisesta kovin kiinnostunut, ja muutenkin olisi aivan järjetöntä alkaa laittaa uusiksi kaikkia huonekaluja, astioita, liinavaatteita, koriste-esineitä jne.
Ihmeellisiä kommentteja täällä taas. Ei ole kauhean helppoa löytää miestä ja sen jälkeen tajuta, että mies ei edes tee tilaa elämässään kuolleelta vaimoltaan. Helppo se on jeesustella, miten vaimo on nyt kuollut eikä ole enää läsnä, mutta sen sijaan katsoisin tilannetta ap:nkin vinkkelistä. Vaimohan on nimenomaan läsnä joka paikassa asuntoa myöten ja tuntuu elävän miehen puheissa edelleen. Jollei ole mitään aikaisempaa kokemusta psykologiksi ryhtymisestä, niin tilanteet kärjistyvät juuri noin. Ap:n mies on kauhean itsekäs, kun ei suostu antamaan tilaa ap:lle suhteessa vaan piti kynsin ja hampain kiinni kuolleesta vaimostaan. Ilmeisesti vaimon kuolemaan liittyy paljon muutakin, todennäköisesti miehellä on syyllisyydentunteita ja hän on tehnyt vaimosta nk. enkelin jossa ei ole mitään vikaa ja jonka muistoa ei saa tuhrata. Omalla tavallaan tuo tuo mieleen miehen, joka ei kuitenkaan elinaikana jaksanut panostaa ja yrittää nyt sovittaa tekemättä jättämisiään haudan taa. Sanokaa mitä sanotte, niin tuo viisi vuotta on vähän turhan pitkä aika tehdä surutyötä.
Toisaalta ymmärrän ap:n reaktion, mutta miehen taas en missään vähemmissäkään määrin. Tuo ele kertoi, että kuolleesta vaimosta ei ole päästy yli, joten olisit ollut ikuisena kakkosena hänen elämässään. Senkään takia en kauhean surullisena näe tuota että hän heitti sinut ulos elämästään. Mä en olisi vaivautunut edes tyhjentämään asuntoa miehen puolesta, vaan olisin yksinkertaisesti lähtenyt ja palannut vasta jos mies aidosti tuntuu päässeen yli kuolleesta vaimostaan. Mä antaisin miehen mennä menojaan, löytää jonkun uuden korvikkeen jostain muualta.
Keskustelunavaus osoittautui provoksi, kuten useimmat heti tunnistivatkin, ja jälleen minulla herää kysymys miksi. Miksi aloittaja ei voinut alun alkaenkin kertoa, että hänelle ei oikeasti ole tapahtunut tällaista mutta häntä kiinnostaisi kuulla, miten ihmiset toimisivat, jos alkaisivat seurustella lesken kanssa. Tästä olisi voinut tulla pitkä ja mielenkiintoinen keskustelu, jossa olisi ollut erilaisia näkökulmia.
Jollakin tavalla sairas pitää olla ihmisen, joka elää tuollaista mielikuvituselämää ja esiintyy useana eri kirjoittajana. Toivottavasti, ap, olet jo hoidon piirissä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä kommentteja täällä taas. Ei ole kauhean helppoa löytää miestä ja sen jälkeen tajuta, että mies ei edes tee tilaa elämässään kuolleelta vaimoltaan. Helppo se on jeesustella, miten vaimo on nyt kuollut eikä ole enää läsnä, mutta sen sijaan katsoisin tilannetta ap:nkin vinkkelistä. Vaimohan on nimenomaan läsnä joka paikassa asuntoa myöten ja tuntuu elävän miehen puheissa edelleen. Jollei ole mitään aikaisempaa kokemusta psykologiksi ryhtymisestä, niin tilanteet kärjistyvät juuri noin. Ap:n mies on kauhean itsekäs, kun ei suostu antamaan tilaa ap:lle suhteessa vaan piti kynsin ja hampain kiinni kuolleesta vaimostaan. Ilmeisesti vaimon kuolemaan liittyy paljon muutakin, todennäköisesti miehellä on syyllisyydentunteita ja hän on tehnyt vaimosta nk. enkelin jossa ei ole mitään vikaa ja jonka muistoa ei saa tuhrata. Omalla tavallaan tuo tuo mieleen miehen, joka ei kuitenkaan elinaikana jaksanut panostaa ja yrittää nyt sovittaa tekemättä jättämisiään haudan taa. Sanokaa mitä sanotte, niin tuo viisi vuotta on vähän turhan pitkä aika tehdä surutyötä.
Toisaalta ymmärrän ap:n reaktion, mutta miehen taas en missään vähemmissäkään määrin. Tuo ele kertoi, että kuolleesta vaimosta ei ole päästy yli, joten olisit ollut ikuisena kakkosena hänen elämässään. Senkään takia en kauhean surullisena näe tuota että hän heitti sinut ulos elämästään. Mä en olisi vaivautunut edes tyhjentämään asuntoa miehen puolesta, vaan olisin yksinkertaisesti lähtenyt ja palannut vasta jos mies aidosti tuntuu päässeen yli kuolleesta vaimostaan. Mä antaisin miehen mennä menojaan, löytää jonkun uuden korvikkeen jostain muualta.
Ehm...ap ja mies olivat seurustelleen puoli vuotta, eivät asuneet yhdessä, kuviossa oli lapsia, ja ap oli jo ehtinyt ahdistua siinä määrin että päätti heittää edesmenneen vaimon tavaroita roskiin. Suru kestää minkä kestää, ja voi varmaan joskus muuttua patologiseksikin - ap sen sijaan vaikuttaa patologiselta jo ilman suruakin.
Siis mitä te nyt hommaatte, täähän oli selkeä provo aloituksesta ja ekasta apn viestistä selkeästi huomattavissa. En lukenut eilen enempää, mutta nyt kävin vikalla sivulla. Eeeeee