Lue keskustelun säännöt.
Lotto(ja muut arpapelit) ja entropia
05.06.2018 |
Onko kukaan palstalainen koskaan miettinyt entropian(epäjärjestyksen) merkitystä arpapeleissä, kuten lotossa. Fysiikan mukaan entropiaa esiintyy esimerkiksi pimeässä aineessa, eli lähes kaikkialla. Tämä taas tarkoittaa sitä, että on suurempi todennäköisyys, että lotossa osuu sellainen rivi, jota kukaan ei ole pelannut. Entropia siis vähentää todennäköisyyttä pelatun lottorivin osumiseen.
Kommentit (30)
Jos päävoiton mahdollisuus on 1:18,5milj., se tarkoittaa sitä, että keskimäärin pelaajan pitäisi pelata 18,5 miljoonaa kertaa, että päävoitto osuisi kohdalle. Aika pieni mahdollisuus siis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä heitän tänään kolikkoa ja saan klaavan, niin ei se tulos mitenkään liity siihen, mitä saan tulokseksi vuoden päästä. Sama lotossa, eli arvonnat ovat täysin itsenäisiä ilman minkäänlaista entropiaa.
Mistä sitten johtuu, että pitkässä juoksussa kruunuja ja klaavoja tulee yhtä monta?
Sinun mukaasi on ilmeisesti yhtä todennäköistä saada kaksi kruunua peräkkäin tai kaksi sataa kruunua peräkkäin?
Olen eri, mutta ei tietenkään ole yhtä todennäköistä. Kahden peräkkäisen kruunan todennäköisyys on 0,5^2=0,5×0,5=0.25 eli 25%. 200 peräkkäisen kruunan todennäköisyys taas on 0,5^200 eli paljon paljon pienempi, n. 6×10^-61.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä heitän tänään kolikkoa ja saan klaavan, niin ei se tulos mitenkään liity siihen, mitä saan tulokseksi vuoden päästä. Sama lotossa, eli arvonnat ovat täysin itsenäisiä ilman minkäänlaista entropiaa.
Mistä sitten johtuu, että pitkässä juoksussa kruunuja ja klaavoja tulee yhtä monta?
Sinun mukaasi on ilmeisesti yhtä todennäköistä saada kaksi kruunua peräkkäin tai kaksi sataa kruunua peräkkäin?
Olen eri, mutta ei tietenkään ole yhtä todennäköistä. Kahden peräkkäisen kruunan todennäköisyys on 0,5^2=0,5×0,5=0.25 eli 25%. 200 peräkkäisen kruunan todennäköisyys taas on 0,5^200 eli paljon paljon pienempi, n. 6×10^-61.
Teoriassa näin, mutta kun ne peräkkäiset heitot eivät ole millään tavoin riippuvaisia toisistaan, niin todennäköisyyttä ei voi laskea. Tai voi laskea, mutta kun kolikko ei "tiedä", miten päin se on edellisellä kerralla pudonnut, niin jokainen heitto on ainutkertainen.
Edellinen jatkaa, että yksittäisessä kolikonheitossa kruunan (tai klaavan) todennäköisyys on siis aina 0,5 eli 50%, mutta jos halutaan tietää monen peräkkäisen kruunan todennäköisyys, se lasketaan potenssilla, kuten ylemmässä viestissäni kerroin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä heitän tänään kolikkoa ja saan klaavan, niin ei se tulos mitenkään liity siihen, mitä saan tulokseksi vuoden päästä. Sama lotossa, eli arvonnat ovat täysin itsenäisiä ilman minkäänlaista entropiaa.
Mistä sitten johtuu, että pitkässä juoksussa kruunuja ja klaavoja tulee yhtä monta?
Sinun mukaasi on ilmeisesti yhtä todennäköistä saada kaksi kruunua peräkkäin tai kaksi sataa kruunua peräkkäin?
Olen eri, mutta ei tietenkään ole yhtä todennäköistä. Kahden peräkkäisen kruunan todennäköisyys on 0,5^2=0,5×0,5=0.25 eli 25%. 200 peräkkäisen kruunan todennäköisyys taas on 0,5^200 eli paljon paljon pienempi, n. 6×10^-61.
Teoriassa näin, mutta kun ne peräkkäiset heitot eivät ole millään tavoin riippuvaisia toisistaan, niin todennäköisyyttä ei voi laskea. Tai voi laskea, mutta kun kolikko ei "tiedä", miten päin se on edellisellä kerralla pudonnut, niin jokainen heitto on ainutkertainen.
Niin siis jokaisen yksittäisen heiton todennäköisyys olla kruuna (tai olla olematta klaava) on 0,5 mutta monen peräkkäisen kruunan todennäköisyys on se yksittäinen todennäköisyys potenssiin heittojen määrä, vaikka heitot ovatkin erillisiä toisistaan. Siis vaikka heittojen välillä olisi aina vuosi ja heittäisit 50 kertaa, niin todennäköisyys että kaikki ovat samoja (siis 50 kruunaa tai 50 klaavaa) on tietenkin paljon pienempi kuin yksittäisen heiton tai vaikka kolmen peräkkäisen heiton todennäköisyys olla kruuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus, ennen tietokone aikaa, saattoi pääosumia olla useitakin samassa arvonnassa.
Ja melkein joka viikko 1-3.
Muistan eräänkin viikon, jolloin niitä päävoiton voittaneita oli 10!. Siitä on tosin aikaa jo yli 25vuotta.
Jokainen voi miettiä mielessään Loton rehellisyyttä nykyään....Lottopallojen ja arvottavien numeroiden määrää on muutettu joitakin kertoja. Se selittää erot voittojen kappalemäärissä.
Niin helpotettu saamaan kaikki oikein ;)
Jos ois lisätty numeroita niin ois vaikeutunut ja siten ois ollu uskottavaa että voittojen määrä pienenee.
Nyt kun on helpotettu niitä pitäisi olla entistä enemmän. Tai sitten lottohulluus on kadonnut kansasta (tuskin!).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti koulussa ei vieläkään opeteta todennäköisyyslaskennasta edes alkeita. Jos opetettaisiin, näitä tämän tason lottoväittelyitä olisi vähemmän. Oma opettajani piti meille oma-aloitteisesti yhden oppitunnin pikakurssin aiheesta, kun osa oppilaista oli yhtä pihalla kuin av-palstalaiset.
Lukiossa oli kokonainen kurssi tilastoa ja todennäköisyyttä. Ainoa pitkän matikan kurssi mistä sain kympin (muut oli kutosia jokunen seiska ja jopa yks kasi)
Tilastomatikan kurssi ei ole pitkän matikan kurssi, vaan yhteinen lyhyen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei entropia liity lottoon mitenkään, koska riviä arvottaessa pallot eivät "tiedä" edellisten arvontojen tuloksista mitään. Näinollen siis sama rivi voisi teoriassa voittaa vaikka joka kerta.
No miksei sitten sama rivi voita. Nokun niin moni pelaa sitä edellisen viikon voittanutta riviä. MOT.
Ei kun usko jo. Veikkaus manipuloi arvontoja. Jos olisi tuhansia voittajia, niin ne ei tekisi niin paljon voittoa. Huijausta koko veikkaus.
Juu, ja isot voitot menevät Veikkauksen herrojen hyväveljille veroparatiiseihin, eikö vain?
Jare Tiihonen on oikeasti Jumala. Tiesitkö?
Vierailija kirjoitti:
Jos päävoiton mahdollisuus on 1:18,5milj., se tarkoittaa sitä, että keskimäärin pelaajan pitäisi pelata 18,5 miljoonaa kertaa, että päävoitto osuisi kohdalle. Aika pieni mahdollisuus siis!
Eli jos pelaan joka päivä loton 50 685 vuoden ajan, ja minulla on keskimääräinen tuuri, voitan päävoiton! En ole koskaan lotonnut, joten en tiedä minkä verran yhden pelin pelaaminen maksaa. Joku muu saa siis laskea hankkeen kokonaiskustannukset. Luultavasti miinukselle menee ja pahasti. :D
Jos jaksat lukaista ihan vaikka lukion pitkän matematiikan oppimäärästä todennäköisyyslaskentaa käsittelevän osuuden, huomaat ettei arvontoja tarvitse manipuloida – Veikkaus tekee rahaa ihan vain sillä että voittaminen on oikeasti harvinaista. Peleihin yksinkertaisesti tehdään sellaiset säännöt että vaikka välillä maksetaankin voittoja pelaajien rohkaisemiseksi, kyseessä on "helppo" rahantekotapa.