Lue keskustelun säännöt.
Ystävät hylkäsivät Kian, 25, julmasti: ”Ihmistä ei voi kohdella kuin roskaa”
05.06.2018 |
Kolme vuotta sitten Kia Löfberg, 25, aloitti opinnot ammattikorkeakoulussa. Jo opintojen alkuvaiheessa muotoutui tiivis kaveriporukka. Uudet ystävät tuntuivat ymmärtävän Kiaa.
- Aluksi porukka toki hieman haki muotoaan, mutta hyvin nopeasti meistä muodostui selkeä neljän hengen ystäväporukka. Oli helppo tukeutua uusiin ihmisiin ja minulla olikin tuolloin hieman vaikea jakso elämässä. Olimme todella läheisiä ja jaoimme niin ilot kuin surut, kertoo Kia.
Toisena opiskeluvuonna porukan dynamiikassa saattoi jo huomata muutoksen. Kia saattoi välillä huomata, miten muut pyörittelevät hänelle silmiään. Myös pientä kuittailua ilmeni, mutta koska porukan yhteinen huumori oli alusta asti ollut ilkikurisella tavalla pisteliään pilkallista, laittoi Kia muuttuneen käytöksen huumorin piikkiin.
- Koska porukassamme arvosteltiin usein muita, en kiinnittänyt asiaan huomiota. Ryhmäpaine myös aiheutti sen, että menin itsekin helposti juttuihin mukaan, Kia sanoo.
Jälkeenpäin Kia kuitenkin muistaa, että jokin käytöksessä tuntui omituiselta. Hänellä oli tapana täyttää hiljaisuutta juttelemalla niitä näitä. Välillä puhe saattoi muistuttaa jopa monologia.
- En vain osannut ottaa asiaa puheeksi. Muutamissa illanvietoissa avomieheni huomasi piikittelyn ikävän sävyn, mutta en halunnut uskoa häntä. En suostunut näkemään varoitusmerkkejä, sillä kyse oli minulle todella läheisistä ystävistä, Kia kuvaa välirikkoa edeltänyttä aikaa.
Yksi porukan naisista oli Kian paras ystävä. Suurin osa päivästä meni tämän ystävän kanssa, niin vapaa-ajalla kuin koulussa.
- Kaksi muuta porukkamme naista otti etäisyyttä vähitellen. Minusta tuli porukan silmätikku, enkä vieläkään tiedä, mistä se johtui. Olen luonteeltani itsevarma ja suorasanainen. Se ollaan saatettu kokea uhkaavana, Kia kertoo.
Kommentit (72)
Siinä vaiheessa kun huomaa että pääosa "ystävyydestä" on paskanpuhumista muista ihmisistä voi olla hyvin varma siitä että sellainen "ystävyys" tulee puremaan perseestä ja pahasti.
YYA-malli on toimivampi: ystävyys, yhteistyö ja avuntanto. Näitä molemminpuolisesti eikä vain niin että aina vain toista jeesataan, niin voi olla melko varma siitä että kyse on nimenomaan ystävyydestä eikä esimerkiksi läheisriippuvaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vastaavia kokemuksia. Sairastin masennusta, jota en halunnut muille kertoa. Näin jälkikäteen ymmärrän, että oma käytökseni on ollut oman navan ympärillä pyörivää. Se ei toki oikeuta selän takana haukkumiseen ja hylkäämiseen, jota "kaverit" tekivät, mutta nyt kun aikaa on kulunut, ymmärrän oman osuutenikin. Ja aivan kuten Kian jutussa, ex-ystäväni ja minä olimme ensin muille ilkeitä. Sitten kun osui omaan nilkkaan, teki pitkään kipeää. Otin kuitenkin opikseni enkä enää arvostele muita selän takana. Olen saanut uusia ystäviä.
Monesti tällaiset ihmiset, jotka on kovia arvostelemaan muita, perustelevat käytöstään suorasanaisuudella ja "kyllähän ne muutkin." Vaikka oikeasti olisi voinut olla kyse siitä, että porukka naureskeli alussa mukana "kohteliaisuudesta" mutta pidemmän päälle hän jäikin yksin arvostelemaan.
Tällaiset yksipuoliset avautumiset, jossa tarkoituksena leimata vastapuoli on muutenkin vähän ikäviä. Eihän se nyt kovin kivalta tunnu opiskeluympäristössä hylätä yksi porukasta. Mutta asioilla on aina kaksi puolta niin kuin varmasti tässäkin tapauksessa.
”Suorasanainen” ei ole positiivinen ja mairitteleva luonteenpiirre kenenkään muun kuin sen suorasanaisen itsensä mielestä. Suoraan sanominen on useimmiten loukkaavaa, itseään kotostavaa ja toista arvostelevaa. Nämä ”suorasanaiset” harvoin sanovat suoria sanoja niistä mukavista ja positiivisista asioista (hoiditpa työsi hyvin tänään, uusi kampaus sopii sulle) vaan suorasanaisuus on peitenimi päin naamaa ilkeilylle.
Joten, ei jatkoon.
Luin ton uutisen myös ja pöyristyin vähän... Siitä että joku roikkuu tuolla tavalla jossain pari vuotta tuntemissaan opiskelukavereissa! Että oikein yöunet meni puolen vuoden ajalta... Huhhuh. Move on! Ja jotenkin luulen että ongelma tuskin oli noissa kolmessa muussa, vaan se tosiaan löytyy sieltä peilistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun vähän varauksella näihin yksipuolisiin kiusaamistarinoihin. Olen itse ollut tällainen "hylkääjä kaverini kanssa kolmannelle kaverille" En kylläkään opiskeluympäristössä vaan noin muuten.
Tämä kaveri oli hyvin negatiivinen ihminen ja piti myös monologeja, joissa selosti ongelmistaan, joihin piti myötäillä vastaukseksi. Jatkuva itsensä korostaminen ja meidän ja varsinkin minun piikittely ja epäsuora arvostelu. Hänellä ei ollut mikään "huonompi kausi", vaan tämä oli hänen perusluonteensa, joka vuosien mittaan tuli yhä vahvemmin esiin.
En opiskellut hänen kanssaan samaan aikaan mutta se mitä hän kertoi opiskelupäivistään vahvisti sen, että hän oli siellä samanlainen. Höpötti kaikille avoimesti jatkuvasti itsestään. Hänelle muut ihmiset olivat ikään kuin välineitä, joille hän sai purettua omia olotilojaan.
Eihän tällaista nyt kukaan pidemmän päälle jaksa. Näin dramaattisesti ilmaistuna hylkäsimme kaverin kanssa hänet. Hän sitten jaksaa edelleen esiintyä muille "raukkana uhrina", jonka kaverit ovat "vaikeina aikoina" hylänneet. Tai hänen mielestään varsinkin minä olin se varsinainen hylkääjä ja kaverini tuli vain vanavedessä. Oli todella raskasta itselleni tämä vuosia kestänyt ystävyys, saatikka sen päättäminen. Tämän lisäksi saan muilta vielä ihmettelyjä osaksi, kuinka olen ilkeyksissäni hylännyt tämän kaverin niin kyllähän sitä helpompiakin ihmissuhteita on ollut.
Vaikka tämä entinen ystävyys oli todella raskas ja tämä ystävä oli huonokäytöksinen ja ilkeä minua kohtaan niin en silti voisi ikinä julkisesti avautua tästä. Ennen kaikkea pelkäisin, että ihmiset alkaisivat arvuuttelemaan kuka tämä entinen ystävä on ja siitä kärsisi tällöin "syyttömätkin. "
Siksi mietin enemmänkin tällaisissa tapauksissa- en niinkään tekstin sisältöä, vaan motiiveja sen julkaisemisiin. Miksi hän haluaa entiset ystävät leimata kiusaajiksi ja paljastaa, kuinka nämä ovat arvostelleet muita. Toiseksi tämä "nainen on naiselle susi"- ilmaisu on hieman hassu, ottaen huomioon, että se ei ilmeisesti lainkaan tullut aiemmin mieleen, kun hän oli itse mukana arvostelemassa.
Aika paljon se mitä näkee toisissa ihmisissä ja ympäristössään kertoo siitä mitä näkee itsessään. Jos hän näkee naisten ystävyyssuhteissa selän takana puhumista ja susi- mentaliteettia. Niin ehkä se kertoo siitä, että hän on omalla käytöksellään vedonnut tietyn tyyppisiin ihmisiin ja ystävyyssuhteisiin. Kyllä niitä arvostelijoita ja huonoja ystäviä löytyy niin miehistä kuin naisistakin. Aika monesti nämä piirteet kuitenkin tulevat jossakin kohtaa ystävyyttä esille. Jos itse on ollut puhdas pulmunen, niin eihän silloin mitään arvostelua muiltakaan kestä eli hän on varmasti kaikissa ystävyyssuhteissa sitten käyttäytynyt samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen miksi kukaan haluaa tuommoiseen porukkaan alunperinkään. Itse olen omasta tahdosta jättäytynyt aina porukasta pois, jos olen havainnut tollasta myrkyllistä pskaa.
Vierailija kirjoitti:
”Suorasanainen” ei ole positiivinen ja mairitteleva luonteenpiirre kenenkään muun kuin sen suorasanaisen itsensä mielestä. Suoraan sanominen on useimmiten loukkaavaa, itseään kotostavaa ja toista arvostelevaa. Nämä ”suorasanaiset” harvoin sanovat suoria sanoja niistä mukavista ja positiivisista asioista (hoiditpa työsi hyvin tänään, uusi kampaus sopii sulle) vaan suorasanaisuus on peitenimi päin naamaa ilkeilylle.
Joten, ei jatkoon.
Passivisaggressiiviset uhrautujat, sääliksi käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jälkeenpäin Kia kuitenkin muistaa, että jokin käytöksessä tuntui omituiselta. Hänellä oli tapana täyttää hiljaisuutta juttelemalla niitä näitä. Välillä puhe saattoi muistuttaa jopa monologia."
Kukaan ei jaksa eikä kestä näitä energiaa vieviä ihmisiä jotka täyttävät ääneen ajattelullaan kaiken tilan ja vievät toisilta ihmisiltä hengitysilman. Toinen ihminen on tällaisille kuin korva johon oksennetaan.
Vierailija kirjoitti:
Villi veikkaus: opiskelevat hoitoalaa?
Media-alaa eräässä amk:ssa opiskelee ainakin samanniminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ikävää joo, mutta miksi tätä pitää puida julkisesti? Kostona ex-kavereille? Ei anna hyvää kuvaa Kiasta.
Ihmisillä on tapana puida blogeissaan elämänsä turhiakin tapahtumia. Lehti on vain päättänyt tehdä siitä jutun.
Kia suostui juttuun ja antoi haastattelun.
Voi luoja mikä vauva. Itsessään ei tietenkään näe mitään osaa tapahtumiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mikä on totuus mutta lähinnä tuli tästä Kian poikaystävän mainitsemasta Kiian samasta huonosta kohtelusta, se mielikuva, että jutut voi "ulkopuoliselle" näyttäytyä erilaiselta. Eikö porukassa ollut molemminpuolin tapana arvostella ja heittää huumoria.
Itselläni oli läheinen ystävä, ja olimme molemmat huonoja ruuanlaittajia. Vitsailimme ja piikittelimme tästä toisiamme, koska se oli molemmille selvää, ikään kuin sisäpiirihuumoria. Kerran tämän ystävän poikaystävä oli mukana, kun taas juttelimme jotakin ruuanlaitosta. Heitin sitten jonkin sarkastisen kommentin, kuinka voimme tilata pizzat, jos ystävän laittamat ruuat sitten menevätkin pieleen.
Siis tällaista molemminpuolista huumoria aiheesta, jonka joku muu saattaisi ottaa loukkauksena. Tämä ystävän poikaystävä sitten kommentini jälkeen käski minua lopettaa ystäväni "kiusaaminen. " Ystävä ei ikinä korjannut poikaystäväänsä, kuinka kyse on molemminpuolisesta huumorista, jota viljelemme toisille. Jäi aika paha maku tästä, kun yhtäkkiä minut leimattiinkiin kiusaajaksi.
Tämä ystävä oli itse taas aidosti kova arvostelemaa muita, varsinkin minua porukan edessä.
Tuolla ei taida entisiäkään ystäviä paljoa olla kerta opiskelujen alettua löytyi heti paras kaveri
En ihan heti löytäisi pokkaa arvolla muita naisia susiksi kun on itse ollut siitä stereotyyppinen malliesimerkki. Terveisin samalla pienellä paikkakunnalla kasvanut....
Tämmöistä tapahtuu, on omaakin kokemusta. Tuollaisiin "ystäviin" ei kannata tuhlata aikaa eikä energiaa vaan mennä eteenpäin. Ei siihen yksinoloonkaan kuole.
Perus koulukiusaamista jota ei aikuisena pitäisi ottaa enää niin itseensä.
Eipä tässä ihmisessä välttämättä mitään erityistä vikaa ole. Tarinassa ei kyllä sinänsä ole mitään uutta tai ihmeellistä. Naiset...
Itsellä pisti silmään otsikko "pikäaikainen ja tekstissä paras ystävä" eli nämä kaikki oli kolmessa vuodessa tapahtunut.
Ymmärtäisin paremmin mikäli parikymmentä vuotta ystävyytä olisi takana.
Joka tapauksessa noloa tulla julkisuuteen valittamaan, mutta voihan tämä olla joku toimittaja opiskelijan julkisuuteen pyrkiminen