Lapsiperheet kaupassa

Just eilen näin tällaisen porukan ja voi sitä huutoo ja kiukutteluu.

Joskus pitää, useimmiten ei.

up

Jos ollaan matkalla jonnekin ja pitää hakea se kermapurkki, niin sitten haetaan se yhdessä. Mutta onhan se nyt jo aika erikoista, että jollain on neljä lasta. Ja mielestäni kuuluisi hakea vain yhden vanhemman. Joskus vain on kivempi mennä koko perheellä sinne kauppaan. Mutta epämiellyttäväähän se kaikille on.

Voi valivali - yksi itkevä lapsi nähty kaupassa, ja siitä hirveä itku itselle ja avautuminen av-mammoille. Tsiisös.

Kait muut voi odottaa autossa jos toinen vahemmista kipaisee hakemassa kermapurkin.

No tässä katraassa on vain yksi lapsi. Taapero, jonka kanssa harjoitellaan kaupassa käymistä ja kärsivällisyyttä. Mielitekojen perään ei jää kiukuttelemaan, vaan hyväksyy sanan "ei" pienen alakulon kanssa. Mutta kärsivällisyyttä taas harjoitellaan, kun meinaa käyrät heittää yli heti kun jåän hetkeksikin vertaamaan hintoja.

Ja joo, isot ostokset hoidan yleensä yksin kun mies lapsen kanssa, mutta pakko sitä kaupassa käyntiäkin on harjoitella. Ei ne lapset opi sillä, että ovat vain kotona.

Meidän piti yksinkertaisesti eilen käydä ostamassa yhdelle kengät, yhdelle takki ja yhdelle takki, kengät ja housut. Lapset vähän väsähti, mutta ei silti viitsitty lähteä viemään muuta perhettä kotiin sen yhden kermapurkin takia. 

Näköjään lapsiperheet tulevat hengailemaan kauppaan, onhan niitä hoploppejakin missä eivät häiritse.

Käytöstapoja ei opita leikkimällä kauppaleikkejä kotona.

Täytyykin kerätä taas pitkästä aikaan kaikki sisarustenkin lapset kasaan ja lähteä kauppaan. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän piti yksinkertaisesti eilen käydä ostamassa yhdelle kengät, yhdelle takki ja yhdelle takki, kengät ja housut. Lapset vähän väsähti, mutta ei silti viitsitty lähteä viemään muuta perhettä kotiin sen yhden kermapurkin takia. 

Siis vaateet  ymmärrän mut ruokaostoksille ei tarvita koko katrasta mukaan.

Toisaalta jos ne lapset on pakko ottaa mukaan, niin ei pidä valittaa lapsille, että jätskit sulavat, kun ei päästykään jonossa etuilemaan.

Niitä käytöstapoja voi opetella lapsi kerrallaan. Näin meillä tehtiin. Mies jäi kotiin toisen kanssa, ja minä kävin toisen kanssa kaupassa. Jos ei mennyt hyvin, ei päässyt seuraavalla kerralla mukaan. Meillä ei lapset ole huutaneet/itkeneet/karjuneet, mutta kumpikin lähti mielellään juoksuun ja kierteli niitä hyllyvälejä. Vieläkin nousee verenpaine, kun muistelen tuota aikaa! Pari kauppareissua jäi kesken, kun lapsi ei totellut. Edelleenkin nautin tehdä ostokset yksin.

Ja ei, kärsivällisyyttä ei riitä niille perheille, joissa koko porukka on paikalla viettämässä laatuaikaa kaupassa ja huutamassa, juoksemassa ja käyttäytymässä kuin porsaat. Koska se kauppareissu yksin oli pitkään minun laatuaikaani itseni kanssa, ärsytti, kun muiden kersat sen nautinnon sitten pilasi. Ärsyttää vieläkin.

Se nyt on jokaisen ihan ikioma asia, vaikka ottaisi ostoksille mukaan lapsensa, vanhempansa, naapurin Pirjon ja sen jälkikasvun.

Eikö se säästä jo omiakin hermoja kun käy toinen vanhemmista ostokset tekemässä.

Mut jos ei työttömänä ole muutakaan tekemistä niin mennään sitten porukalla kauppaan ajan kuluksi.

Vierailija kirjoitti:

Niitä käytöstapoja voi opetella lapsi kerrallaan. Näin meillä tehtiin. Mies jäi kotiin toisen kanssa, ja minä kävin toisen kanssa kaupassa. Jos ei mennyt hyvin, ei päässyt seuraavalla kerralla mukaan. Meillä ei lapset ole huutaneet/itkeneet/karjuneet, mutta kumpikin lähti mielellään juoksuun ja kierteli niitä hyllyvälejä. Vieläkin nousee verenpaine, kun muistelen tuota aikaa! Pari kauppareissua jäi kesken, kun lapsi ei totellut. Edelleenkin nautin tehdä ostokset yksin.

Ja ei, kärsivällisyyttä ei riitä niille perheille, joissa koko porukka on paikalla viettämässä laatuaikaa kaupassa ja huutamassa, juoksemassa ja käyttäytymässä kuin porsaat. Koska se kauppareissu yksin oli pitkään minun laatuaikaani itseni kanssa, ärsytti, kun muiden kersat sen nautinnon sitten pilasi. Ärsyttää vieläkin.

Me aiomme jatkossakin pilata sinun laatuaikaisi lastemme kanssa. :D Me tehdään nämä asiat siten miten on meidän perheelle helpompaa ja on ihan sama mitä siitä ajattelette. 

Minä menen kauppaan aamu seitsämältä ja silloin on tosi vähän lapsiperheitä liikkeellä.

Sitä minäkin olen miettinyt. Varsinkin jos vanhemmat ei niitä lapsia edes pyri hillitsemään siellä kaupassa. Jätetään se kasvatus välistä jne...

Se on aina hieno nähdä kun jotkut lapset kävelevät kauniisti kärrystä kiinni pitäen kaupassa ja eivät marmata.

Meidän kaksi lasta, nyt 4- ja 2-vuotiaat, on olleet ihan pienestä asti mukana kaupassa kuin kaupassa.

On opetettu ihan alusta asti, että joka kerta ei todellakaan saa jotain, kaupassa käyttäydytään hyvin ja ostokset maksetaan ennen avaamista.

Hyväksi havaittu keino on myös kiertää leluosasto lasten tahtiin, jolloin ovat tosi nätisti ruokaostoskierroksen ajan. Ei ole kertaakaan tullut tilannetta, että kumpikaan olisi käynyt raivoamaan kun ei saa jotain.

Lapset täytyy ottaa mukaan ihmisten ilmoille, ei ne yhtäkkiä 10-vuotiaana osaa toimia oikein, jos ei koskaan opeteta.