HS: Suomea uhkaa punkkivyöry

Loppu eli osa viisi:

"NÄIN monimutkaisesti elävien ja leviävien verenimijöiden karsiminen ei ole helppoa. Punkkeja on ollut dinosauruksien ajoilta, ja hyvin menee yhä.

Niiden vähentämistä on kuitenkin kokeiltu esimerkiksi Hollannissa vähentämällä hirvieläimiä. Kokeessa kauriita ei päästetty aidatulle alueelle.

Alueella punkit vähenivät parissa vuodessa. Lievä karsiminen ei välttämättä auta. Jäljelle jääneisiin kerääntyy tutkimusten perusteella vain enemmän punkkeja.

Yksi keino olisi Huldenin mielestä karsia luonnollisesti kauriita eli antaa ilveskannan kasvaa.

LOPUKSI voi antaa kotoisten punkkien runsaudesta kiinnostuneille neuvon, millaisella apuvälineellä määrää voi omilla kulmilla arvioida.

Punkkeja keräävän punkkilakanan voi tehdä itse Henttosen ohjeilla.

Paras vaihtoehto on pehmeä kangas, kuten flanelli. Noin ne­liömetri riittää. Kankaan alareunaan voi teipata vaikka sähköjohdon pätkän painoksi. Sitten lakanaa voi hitaasti vedellä punkkimaastossa tai mökkitontilla. Saaliin voi laskea.

Samalla punkit vähenevät paikallisesti, jos vetelee lakanaa päivittäin.

Lähde: Heikki Henttonen: Tauteja luonnosta, Metsäkustannus 2018"

Oho, kolmososasta jäi ihan alku ja loppu pois - tässä kokonaisuudessaan:

"PUNKKIEN elämänvaiheet avaavat vähän sitä, miksi niiden le­viämisen ja lisääntymisen tutkiminen on niin monimutkaista.

Niillä on kolme vuoden mittaista elämänvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen, jotka seuraavat vuoden välein.

Patogeenit eli taudinaiheuttajat pysyvät mukana toukasta aikuiseen.

Kehittyminen elämänvaiheesta toiseen vaatii veriaterian. Toukka odottelee veriateriaa aika paikoillaan maan pinnassa ja saa sen vaikkapa myyrästä.

Aikuisten punkkien vuosittainen määrä riippuu osittain myyräkannasta, mutta parin vuoden viiveellä.

Nymfit pääsevät muutaman sentin korkeuteen. Ne imevät verta myyrien lisäksi linnuista, ja muuttolinnut vievät nymfejä ja toukkia taudinaiheuttajineen paikasta toiseen.

PUUTIAISTEN kannat riippuvat kuitenkin eniten aikuisten punkkien veriaterioista, joita ne saavat parhaiten isoista nisäkkäistä. Aikuiset punkkinaaraat kiipeävät jo kolmenkymmenen senttimetrin korkeuteen.

Siili, jänis, kettu ja supikoira kelpaavat, mutta isommasta isännästä saa enemmän verta. Ja mitä enemmän punkkinaaras saa verta, sitä enemmän ja parempikuntoisia munia se munii.

Punkkien veriravinnosta hirvieläinten osuus on vain kymmenesosa, mutta hirvieläimet levittävät monta punkkia kerralla. Kauriissa voi olla tuhat punkkia."

"Yksi keino olisi Huldenin mielestä karsia luonnollisesti kauriita eli antaa ilveskannan kasvaa."

Tämä! Mutta kelpaako metsästäjille? No ei tietenkään, he kun haluavat ampua ilvekset myös, vaikka niistä ei ole niin mitään haittaa ihmisille, ainoastaan hyötyä.

Eli kaikki vetelemään punkkilakanoita pitkin nurmikkoa?

Vierailija kirjoitti:

Oho, kolmososasta jäi ihan alku ja loppu pois - tässä kokonaisuudessaan:

"PUNKKIEN elämänvaiheet avaavat vähän sitä, miksi niiden le­viämisen ja lisääntymisen tutkiminen on niin monimutkaista.

Niillä on kolme vuoden mittaista elämänvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen, jotka seuraavat vuoden välein.

Patogeenit eli taudinaiheuttajat pysyvät mukana toukasta aikuiseen.

Kehittyminen elämänvaiheesta toiseen vaatii veriaterian. Toukka odottelee veriateriaa aika paikoillaan maan pinnassa ja saa sen vaikkapa myyrästä.

Aikuisten punkkien vuosittainen määrä riippuu osittain myyräkannasta, mutta parin vuoden viiveellä.

Nymfit pääsevät muutaman sentin korkeuteen. Ne imevät verta myyrien lisäksi linnuista, ja muuttolinnut vievät nymfejä ja toukkia taudinaiheuttajineen paikasta toiseen.

PUUTIAISTEN kannat riippuvat kuitenkin eniten aikuisten punkkien veriaterioista, joita ne saavat parhaiten isoista nisäkkäistä. Aikuiset punkkinaaraat kiipeävät jo kolmenkymmenen senttimetrin korkeuteen.

Siili, jänis, kettu ja supikoira kelpaavat, mutta isommasta isännästä saa enemmän verta. Ja mitä enemmän punkkinaaras saa verta, sitä enemmän ja parempikuntoisia munia se munii.

Punkkien veriravinnosta hirvieläinten osuus on vain kymmenesosa, mutta hirvieläimet levittävät monta punkkia kerralla. Kauriissa voi olla tuhat punkkia."

kiitos jakamisesta

Myös susikannan lisääminen ratkaiseen ongelman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Et mitenkään voi laskea riskiä noin. Rokotteen hakevat ne, jotka asuvat puutiaisaivokuumealueella ja joilla on niitä punkkeja usein.  Vai kuvitteletko oikeasti että jollain kaupunkiasunnossa asuvalla vanhuksella ja meillä runsaasti saaristossa retkeilevillä on sama riski?

Tänäkin keväänä olen jo 4 punkkia irrottanut, rokotteen haemme koko perheelle tällä viikolla.

Aika touhua.

T: 40 kesää saaristossa, 3 punkkia irrotettu sinä aikana.

Ei ne joka saarella olekaan yleisiä mutta toisilla ovat, liittyy tosiaan mm. kauristiheyteen. Meidän perheessä on kahden kesän aikana ollut yhteensä n. 2 punkkia. Yksi borrelioositartunta.

oho, 0 putosi, eli yhteensä n. 20 punkkia.

😱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, kolmososasta jäi ihan alku ja loppu pois - tässä kokonaisuudessaan:

"PUNKKIEN elämänvaiheet avaavat vähän sitä, miksi niiden le­viämisen ja lisääntymisen tutkiminen on niin monimutkaista.

Niillä on kolme vuoden mittaista elämänvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen, jotka seuraavat vuoden välein.

Patogeenit eli taudinaiheuttajat pysyvät mukana toukasta aikuiseen.

Kehittyminen elämänvaiheesta toiseen vaatii veriaterian. Toukka odottelee veriateriaa aika paikoillaan maan pinnassa ja saa sen vaikkapa myyrästä.

Aikuisten punkkien vuosittainen määrä riippuu osittain myyräkannasta, mutta parin vuoden viiveellä.

Nymfit pääsevät muutaman sentin korkeuteen. Ne imevät verta myyrien lisäksi linnuista, ja muuttolinnut vievät nymfejä ja toukkia taudinaiheuttajineen paikasta toiseen.

PUUTIAISTEN kannat riippuvat kuitenkin eniten aikuisten punkkien veriaterioista, joita ne saavat parhaiten isoista nisäkkäistä. Aikuiset punkkinaaraat kiipeävät jo kolmenkymmenen senttimetrin korkeuteen.

Siili, jänis, kettu ja supikoira kelpaavat, mutta isommasta isännästä saa enemmän verta. Ja mitä enemmän punkkinaaras saa verta, sitä enemmän ja parempikuntoisia munia se munii.

Punkkien veriravinnosta hirvieläinten osuus on vain kymmenesosa, mutta hirvieläimet levittävät monta punkkia kerralla. Kauriissa voi olla tuhat punkkia."

kiitos jakamisesta

Eipä kestä. Mun mielestäni tällaisten terveyteen (oikeastaan kaikkien terveyteen) liittyvien juttujen pitäisi olla kaikkien luettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, kolmososasta jäi ihan alku ja loppu pois - tässä kokonaisuudessaan:

"PUNKKIEN elämänvaiheet avaavat vähän sitä, miksi niiden le­viämisen ja lisääntymisen tutkiminen on niin monimutkaista.

Niillä on kolme vuoden mittaista elämänvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen, jotka seuraavat vuoden välein.

Patogeenit eli taudinaiheuttajat pysyvät mukana toukasta aikuiseen.

Kehittyminen elämänvaiheesta toiseen vaatii veriaterian. Toukka odottelee veriateriaa aika paikoillaan maan pinnassa ja saa sen vaikkapa myyrästä.

Aikuisten punkkien vuosittainen määrä riippuu osittain myyräkannasta, mutta parin vuoden viiveellä.

Nymfit pääsevät muutaman sentin korkeuteen. Ne imevät verta myyrien lisäksi linnuista, ja muuttolinnut vievät nymfejä ja toukkia taudinaiheuttajineen paikasta toiseen.

PUUTIAISTEN kannat riippuvat kuitenkin eniten aikuisten punkkien veriaterioista, joita ne saavat parhaiten isoista nisäkkäistä. Aikuiset punkkinaaraat kiipeävät jo kolmenkymmenen senttimetrin korkeuteen.

Siili, jänis, kettu ja supikoira kelpaavat, mutta isommasta isännästä saa enemmän verta. Ja mitä enemmän punkkinaaras saa verta, sitä enemmän ja parempikuntoisia munia se munii.

Punkkien veriravinnosta hirvieläinten osuus on vain kymmenesosa, mutta hirvieläimet levittävät monta punkkia kerralla. Kauriissa voi olla tuhat punkkia."

kiitos jakamisesta

Eipä kestä. Mun mielestäni tällaisten terveyteen (oikeastaan kaikkien terveyteen) liittyvien juttujen pitäisi olla kaikkien luettavissa.

Totta.

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Miten ihmeessä sait tuotua lääkärien tekemät hoitovirheet mukaan punkkikeskusteluun

Vierailija kirjoitti:

Eli yksinäisiä sorsitaan taas. Miksei ole jotain punkkisyynipaikkoja? Vihaan kun perheelliset saavat kaikki tuet ja yksinäiset saavat kuolla pois

Miksihän joku ei tee siitä itselleen ammattia - Punkkitarkastaja

Punikit pitäisi tosiaan poistaa suomesta.

Itse toivoisin, että heidät kerättäisiin jonkinlaisille leireille, jossa saisivat keskenään toteuttaa sairaita yhteiskuntakokeilujaan ihan omilla resursseillaan, ja jättää meidät työtätekevät rakentamaan kestävää yhteiskuntaa.

Toivottavasti punikkiuteen löydetään rokote, joka voidaan antaa kaikille lapsille ennen murrosikää. Koulunkäyntikin rauhoittuisi.

Vierailija kirjoitti:

Punikit pitäisi tosiaan poistaa suomesta.

Itse toivoisin, että heidät kerättäisiin jonkinlaisille leireille, jossa saisivat keskenään toteuttaa sairaita yhteiskuntakokeilujaan ihan omilla resursseillaan, ja jättää meidät työtätekevät rakentamaan kestävää yhteiskuntaa.

Toivottavasti punikkiuteen löydetään rokote, joka voidaan antaa kaikille lapsille ennen murrosikää. Koulunkäyntikin rauhoittuisi.

oletpas hauska

Vierailija kirjoitti:

Punikit pitäisi tosiaan poistaa suomesta.

Itse toivoisin, että heidät kerättäisiin jonkinlaisille leireille, jossa saisivat keskenään toteuttaa sairaita yhteiskuntakokeilujaan ihan omilla resursseillaan, ja jättää meidät työtätekevät rakentamaan kestävää yhteiskuntaa.

Toivottavasti punikkiuteen löydetään rokote, joka voidaan antaa kaikille lapsille ennen murrosikää. Koulunkäyntikin rauhoittuisi.

Myös punk- musiikki pitäisi kytkeä pois Suomesta

Joku kyseli, tappavatko muurahaiset punkkeja. Olen lukenut joskus, että kyllä näin on. Ainakin jotkut muurahaislajit. Antakaa siis murkkujen elää rauhassa, hyötyeläimiä ovat. Käärmeetkin välillisesti vaikuttavat punkkikantaan, samoin petolinnut, vähentämällä pikkujyrsijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Joku kyseli, tappavatko muurahaiset punkkeja. Olen lukenut joskus, että kyllä näin on. Ainakin jotkut muurahaislajit. Antakaa siis murkkujen elää rauhassa, hyötyeläimiä ovat. Käärmeetkin välillisesti vaikuttavat punkkikantaan, samoin petolinnut, vähentämällä pikkujyrsijöitä.

Miten jos oma murkku sattuu tykkäämään punkista?