HS: Suomea uhkaa punkkivyöry

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko punkkihullu uusi vakiotrollaaja palstalla, vai kaivautuuko se kolostaan joka kevät? Nämä samat jutut pyörii täällä päivästä toiseen, identtisine vastauksineen (punkki on Suomen vaarallisin eläin, kauriit ja peurat ja hanhet pitäisi hävittää jne).

Valistaminen on hyvä asia, mutta punkkien suhteen on Suomessa meno mennyt pelotteluksi ja suorastaan hysteeriseksi. Vähemmälläkin pelonlietsonnalla saisi tietämyksen tasoa nostettua.

odotappa vaan kun se punkin levittämä tauti sattuu omalle kohdallesi

Lottovoitonkin saa todennäköisemmin.

Mietippä kerran kuinka moni julkkis on saanut borrelioosin verrattuna siihen kuinka moni julkkis on saanut lottovoiton. Tiedän varsin monta julkkista joilla on borrelioosi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Et mitenkään voi laskea riskiä noin. Rokotteen hakevat ne, jotka asuvat puutiaisaivokuumealueella ja joilla on niitä punkkeja usein.  Vai kuvitteletko oikeasti että jollain kaupunkiasunnossa asuvalla vanhuksella ja meillä runsaasti saaristossa retkeilevillä on sama riski?

Tänäkin keväänä olen jo 4 punkkia irrottanut, rokotteen haemme koko perheelle tällä viikolla.

Aika touhua.

T: 40 kesää saaristossa, 3 punkkia irrotettu sinä aikana.

Ei ne joka saarella olekaan yleisiä mutta toisilla ovat, liittyy tosiaan mm. kauristiheyteen. Meidän perheessä on kahden kesän aikana ollut yhteensä n. 2 punkkia. Yksi borrelioositartunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Et mitenkään voi laskea riskiä noin. Rokotteen hakevat ne, jotka asuvat puutiaisaivokuumealueella ja joilla on niitä punkkeja usein.  Vai kuvitteletko oikeasti että jollain kaupunkiasunnossa asuvalla vanhuksella ja meillä runsaasti saaristossa retkeilevillä on sama riski?

Tänäkin keväänä olen jo 4 punkkia irrottanut, rokotteen haemme koko perheelle tällä viikolla.

Aika touhua.

T: 40 kesää saaristossa, 3 punkkia irrotettu sinä aikana.

Ei ne joka saarella olekaan yleisiä mutta toisilla ovat, liittyy tosiaan mm. kauristiheyteen. Meidän perheessä on kahden kesän aikana ollut yhteensä n. 2 punkkia. Yksi borrelioositartunta.

oho, 0 putosi, eli yhteensä n. 20 punkkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Borrelioosi sen sijaan on paljon yleisempi. Taudin seurauksena Aleksis Kivikin ilmeisesti tuomittiin hulluksi

Borrelioosi on yleisempi, mutta siihenkään ei kuole. Voi olla alidiagnosoitu, mutta silti HS, YLE jne pelottelu on täysin irti realiteeteista jos pohditaan sairastumis/kuolemanriskejä. Hoitovirheisiin sekä kuollaan että vammaudutaan.

Sen verran v-mäinen tauti on kyseessä, että en lähtisi vähättelemään sitä yhtään

Faktat ovat faktoja. Vittumaista se on varmasti maata halvaantuneena elämäänsä kyllästyneiden hoitajien hoidettavana siksi, että joku lihanleikkaajan koulutuksen saanut kirurgi on tehnyt rutiinioperaatiossa mokan.

Hoitovirheiden osalta kannattaa muistaa että ne samat lääkärit myös pelastavat koko joukon henkiä vuosittain. Montako henkeä punkit pelastavat?

Tottakai hoitovirheitä täytyy pyrkiä vähentämään mutta jos 10 000 pelastuu ja 1 000 kuolee niin nähdäkseni diili on vielä kansanterveyden kannalta aika hyvä  jos vertaa siihen vaihtoehtoon että minimoitaisiin hoitovirheet jättämällä kaikki hoitamatta.

Mulla on ollu välilihassa punkki kiinni eli kannattaa käydä kaikki paikat huolella läpi.

Vierailija kirjoitti:

Lähteekö kiinnittymätön punkki suihkussa?

Ei välttämättä, ne osaa pitää todella lujaa kiinni, vaikka ei olisi vielä kiinnittyneet suuosista.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan havainnut punkkia iholla. Tosin, en pysty edes puoliakaan itse tarkistamaan... jos tulee niin on tullakseen.

Riittää kun tarkistat sääret ja nilkat, jos kuljet lyhyissä housuissa / hameessa. Ei punkkeja muualle tule, jollet sitten piehtaroi nurmikolla. Minulla on ollut yksi polvitaipeessa kun kävelin pitkään shortseissa korkeassa heinikossa. Huomasin sen kutinasta ja raaputin irti.

Punikkivyöry olisi pahempi

Ja on syytä tarkistaa erittäin tarkkaan myös vaatteet ettei niihin ole sallautunut salakavalasti punkki.

Punkki vaaraan ei pidä missään nimessä suhtautua vähättelevästi.

Käykö muurahaiset punkkien kimppuun jos osuvat kohdakkain?

Onko klamydia punkkia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitettyä aivopesua. Katsokaa THL:n tartuntatautirekisteriä. Aivokuumetta on vuosittain alle 50 ja silti tuhannet hakevat rokotteen. Riski saada aivokuume on luokkaa 1/100000 joka on tuhansia kertoja pienempi kuin riski kuolla sairaalassa hoitovirheeseen.

Et mitenkään voi laskea riskiä noin. Rokotteen hakevat ne, jotka asuvat puutiaisaivokuumealueella ja joilla on niitä punkkeja usein.  Vai kuvitteletko oikeasti että jollain kaupunkiasunnossa asuvalla vanhuksella ja meillä runsaasti saaristossa retkeilevillä on sama riski?

Tänäkin keväänä olen jo 4 punkkia irrottanut, rokotteen haemme koko perheelle tällä viikolla.

Aika touhua.

T: 40 kesää saaristossa, 3 punkkia irrotettu sinä aikana.

Ei ne joka saarella olekaan yleisiä mutta toisilla ovat, liittyy tosiaan mm. kauristiheyteen. Meidän perheessä on kahden kesän aikana ollut yhteensä n. 2 punkkia. Yksi borrelioositartunta.

oho, 0 putosi, eli yhteensä n. 20 punkkia.

Hui

Vierailija kirjoitti:

Eli yksinäisiä sorsitaan taas. Miksei ole jotain punkkisyynipaikkoja? Vihaan kun perheelliset saavat kaikki tuet ja yksinäiset saavat kuolla pois

Sinkku on yhteiskunnan rikkaruoho

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan havainnut punkkia iholla. Tosin, en pysty edes puoliakaan itse tarkistamaan... jos tulee niin on tullakseen.

Riittää kun tarkistat sääret ja nilkat, jos kuljet lyhyissä housuissa / hameessa. Ei punkkeja muualle tule, jollet sitten piehtaroi nurmikolla. Minulla on ollut yksi polvitaipeessa kun kävelin pitkään shortseissa korkeassa heinikossa. Huomasin sen kutinasta ja raaputin irti.

Kiitos tästä!

Vierailija kirjoitti:

Ja on syytä tarkistaa erittäin tarkkaan myös vaatteet ettei niihin ole sallautunut salakavalasti punkki.

Punkki vaaraan ei pidä missään nimessä suhtautua vähättelevästi.

höpsistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan havainnut punkkia iholla. Tosin, en pysty edes puoliakaan itse tarkistamaan... jos tulee niin on tullakseen.

Riittää kun tarkistat sääret ja nilkat, jos kuljet lyhyissä housuissa / hameessa. Ei punkkeja muualle tule, jollet sitten piehtaroi nurmikolla. Minulla on ollut yksi polvitaipeessa kun kävelin pitkään shortseissa korkeassa heinikossa. Huomasin sen kutinasta ja raaputin irti.

Ei todellakaan riitä! Ne paskiaiset kun kiipeävät vaatteita myöten kunnes löytyy paljasta ihoa ja verta. Punkit/puutiaiset ovat sokeita, ne aistivat ihon lämmön. Yksi kaveri sai borrelioosin kun punkki oli kulkenut vaatteissa pakaran alle asti. Mulla matkusti kerran Ahvenanmaalta punkki vaatteissa kotiin mantereelle asti - laivalla kävin suihkussa, ei mitään, ja sitten parin tunnin päästä kotona ihmettelin uutta "näppylää" kyynärtaipeessa. "Näppylän" jalat alkoivat sätkiä kun tönäisin sitä kynnellä. Ei ollut onneksi pureutunut vielä ihoon kiinni.

Puutiaisten leuoissa on puudutusainetta - sen takia ei huomaakaan kun ne pureutuvat kiinni.

Hesarin juttua pääsevät lukemaan vain tilaajat, pistän tässä sitä kaikille (miksi hemmetissä näin tärkeä asia on piilotettu?)

"Punkit pelottavat, mutta tämä on vasta alkua: Kohta niitä on paljon enemmän

Suomessa oli kohtalaisen punkiton aika joskus 1950-luvulla, ja siihen on järkeenkäypä syy. Nyt näyttää kuitenkin, että puutiaisten valtakunta vain laajenee.

JOS luulette, että pahamaineisia punkkeja on paljon, niin kohta niitä on enemmän.

”Se on ihan selvä asia. Taigapunkki leviää, ja kaikkia punkkeja kantavat kauriit lisääntyvät. Punkkien kannalta mennään vain parempaan suuntaan”, professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Samaa mieltä ovat yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta ja dosentti Lena Hulden. Punkkien määrästä on vankkaa tieteellistä tietoa vain paikallisesti. Kansalaisten havainnot täydentävät aukkoja.

”Ihmiset kertovat, että vielä 1990-luvulla ei mökillä ollut punkkeja, mutta nyt niitä on paljon”, Klemola sanoo.

Niitä on entistä enemmän perinteisillä punkkialueilla Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja rannikolla. Niiden alue laajenee hitaasti pohjoiseen ja itään. Henttosen tutkimusalueella Keski-Suomen Kuhmoisissa taigapunkit ovat runsastuneet kymmenen viime vuoden aikana.

Erikoisuutena ovat havainnot napapiirin pohjoispuolelta. Etelässä käyneet koirat ilmeisesti vievät punkkeja pohjoiseen."

Jatkoa eli osa kaksi:

"Nyt Suomessa ovat iholla kaksi laajalle levinnyttä ja yleistä punkkilajia, puutiainen ja taigapuutiainen – siis taigapunkki.

Osa levittää borrelioosia sekä puutiaisaivotulehdusta, jonka vaarallinen muoto pantiin ensin taigapunkin piikkiin. Nyt tätä siperialaista viruskantaa on puu­tiaisissakin.

Borrelioosin tartunnan saa ainakin 1 900 suomalaista vuosittain, mutta tapauksia voi olla tuhansia enemmän.

Viruksen aiheuttaman puu­tiaisaivotulehduksen sai 2000-luvun alussa vuosittain noin 30 suomalaista, mutta vuosina 2014–2016 noin 60. Siihen on ihmisiä kuollutkin. Tietyillä alueilla, kuten Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa, esiintyvään virustautiin on rokote.

HISTORIA opettaa. Ensimmäinen suomalainen kartta puutiaisen levinneisyydestä on vuodelta 1961. Sen tiedot saatiin eläinlääkäreiltä 1950-luvun lopussa.

Taigapunkkeja ei tuohon aikaan huomattu eritellä, jos niitä olikaan.

Huldenin mukaan puutiaisia oli Suomessa runsaasti 1950-luvun puoliväliin, koska lehmiä oli paljon ja ne laidunsivat yleensä metsissä. Tiedot pohjautuvat yli sadan vuoden ajalta kerättyihin karjanpunatautia koskeviin ilmoituksiin, puutiainen kun levittää sitäkin.

Kun metsissä laiduntaminen loppui ja lehmät vähenivät, punkkien määrä romahti 1900-luvun alun lukemista. Suomessa oli melko vähäpunkkinen aika 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun.

Kun pelloille istutettiin metsiä, vesakoissa lisääntyivät hirvet ja samalla lisääntyivät punkit, Hulden päättelee.

Puutiaisten ja taigapunkkien lisääntyminen ja leviäminen johtuvat osittain hirvieläinten runsaudesta, Henttonen vahvistaa."

Jatkoa eli osa kolme:

Niillä on kolme vuoden mittaista elämänvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen, jotka seuraavat vuoden välein.

Patogeenit eli taudinaiheuttajat pysyvät mukana toukasta aikuiseen.

Kehittyminen elämänvaiheesta toiseen vaatii veriaterian. Toukka odottelee veriateriaa aika paikoillaan maan pinnassa ja saa sen vaikkapa myyrästä.

Aikuisten punkkien vuosittainen määrä riippuu osittain myyräkannasta, mutta parin vuoden viiveellä.

Nymfit pääsevät muutaman sentin korkeuteen. Ne imevät verta myyrien lisäksi linnuista, ja muuttolinnut vievät nymfejä ja toukkia taudinaiheuttajineen paikasta toiseen.

PUUTIAISTEN kannat riippuvat kuitenkin eniten aikuisten punkkien veriaterioista, joita ne saavat parhaiten isoista nisäkkäistä. Aikuiset punkkinaaraat kiipeävät jo kolmenkymmenen senttimetrin korkeuteen.

Siili, jänis, kettu ja supikoira kelpaavat, mutta isommasta isännästä saa enemmän verta. Ja mitä enemmän punkkinaaras saa verta, sitä enemmän ja parempikuntoisia munia se munii.

Jatkoa eli osa neljä:

"Koirat puolestaan levittävät punkkeja pistemäisesti.

Punkkeja on tavattu jopa pohjoisen Lapin Muoniossa, Hetassa, Nellimissä ja Kaamasessa.

Luonteva selitys on Henttosen mukaan se, että koirat levittävät verenimijöitä. Pohjoisen koirat käyvät etelässä turisteina ja etelän koirat pohjoisessa etenkin metsästyskaudella.

Henttonen kutsuu ilmiötä koiratrafiikiksi. Yhdessä hänen selvittämässään tapauksessa punkkitalon naapurissa kävi vuosittain sukulaisia etelästä koirineen.

Henttonen patistaa nyt koiranomistajia huolehtimaan siitä, että koirat eivät vie verenimijöitä pohjoiseen.

Toisaalta voi pohtia niinkin, että tunnolliset koiranomistajat vuorostaan vähentävät punkkeja, kun kampaavat lemmikkinsä punkeista puhtaaksi. Mikään ei ole yksinkertaista punkkitutkimuksessa, on Klemolan mukaan tapana sanoa.

HIRVIELÄIMET tai koirat eivät selitä, miten uusi tulokas taigapunkki aluksi ilmestyi Suomeen.

Taigapunkki ei tullut jalan idästä, koska sitä on nyt etenkin lännessä Pohjanlahden rannikolla. Sitä ei ole etelärannikolla, vaikka sitä on Virossa, Henttonen ihmettelee. Jokin rooli oli ehkä alun perin linnuilla.

Taigapunkki on lisääntynyt 5–10 vuodessa, ja sekin on mysteeri. Lisääntyminen ei välttämättä johdu ilmaston lämpenemisestä, koska taigapunkki viihtyy viileässä.

Yksi selitys on Huldenin mukaan se, että taigapunkkia – Huldenin mielestä taigapuu­tiaista – ei vain osattu havaita aikaisemmin.

Henttonen korostaa, että puutiainen ja taigapunkki ovat kaksi melko erilaista lajia, vaikka ihmiset yleensä ajattelevat, että punkki kuin punkki.

Aikuisia taigapunkkeja on eniten keväällä, eikä niitä juuri näy kesäkuun alun jälkeen. Puutiaisia on pitkin kesää, ja niitä voi olla vielä lokakuussa.

Nyt puutiaiset ovat kadonneet Kuhmoisissa Henttosen tut­kimilta alueilta. Tilalla oli viimeksi vain taigapunkkeja. Se panee miettimään, kilpaileeko taigapunkki puutiaisen kadoksiin.

”Mahdollista on sekin, että kova pakkaskausi lumettomana tammikuuna, kuten oli 2016 ja 2017, vaikuttaisi puutiaisten toukkiin ja taigapunkki saa yliotteen. Sen toukat kestävät paremmin lumettoman talven pakkasia.”

Jos taigapunkit syrjäyttäisivät puutiaiset kokonaan, se voisi olla ihmisille hyvä juttu. Koska taigapunkit katoavat kesäkuussa, loppukesä olisi punkiton.

Tämä on pohdintaa muutaman vuoden aineiston perustella, joten Henttonen ei vielä julista puutiaista häviäjäksi.

Taigapunkkien ja puutiaisten risteytymistä on havaittu esimerkiksi Virossa. Risteymät jopa lisääntyvät. Miten mahtaa sitten käydä kahden lajin levittämille taudinaiheuttajille – levittävätkö risteymät entistä laajempaa kirjoa?"