te joilla itsetuhoinen lapsi/nuori..? Nyt apuja?

Olisin yhteydessä pikimmin hoitavaan lääkäriin tai akuutissa tilanteessa 112.

Voi, kamalan kuuloinen tilanne! Kannattaa varmaan soittaa hoitavalle lääkärille ja jos mahdollista niin tehdä m1-lähete? Kuulostaa jo aika vakavalta jos on tarkan päivänkin päättänyt. :(

Ota siihen lääkäriin yhteyttä! Onko päivämäärä kaukana?

Hei, en ole asiantuntija mutta itse soittaisin ja kertoisin lääkärille ja terapeutille. Milloin lapsellasi on seuraava aika ja onko se ennen tuota päivämäärää? Päiväkirjan lukeminen on minusta tuossa tilanteessa ihan ok ja toimisin itse samoin. Voimia sinulle <3

Meillä ihan sama tilanne. Tosin nyt ei enää ole löytynyt mitään muistiinpanoja tms. mistä selviäisi ajatukset. Minulle ei kerro, en tiedä mitä puhuu nuorisopsykiatrian polilla, mutta ainakin lääkkeiden annostusta lisäsivät juuri.  Suosittelen ottamaan yhteyttä sinne hoitavaan tahoon ja kertomaan tuosta.

Paljon tsemppiä sinulle, jos yhtään lohduttaa niin et ole yksin, meitä on muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Ota siihen lääkäriin yhteyttä! Onko päivämäärä kaukana?

Juhannus.  Tai sitten heinäkuussa syntymäpäivänään. Eli eipä kovin kaukana.

Alkaa kohta olla mitta täynnä tätä itsellänikin, en tajua, lapsella on toimintakyky suht ok, nytkin kaverin kanssa ulkona.   Näyttänyt että menee "hyvin", ja samalla hautoo edelleen tuollaisia asioita.

Pitkä kesäloma yksin tulossa, niin eipä tilanne ainakaan parane. Otan huomenna yhteyttä siihen lääkäriin, toisaalta tekisi mieli nostaa asia reilusti esiin kotona, mutta en tiedä olisiko hyvä juttu.

ap

😕

Puhu ensin lääkärin kanssa. Älä kerro lapsellesi, että luit päiväkirjaa. Muutoin et saa tietää enää mitään. Juttele lapsesi kanssa muutoin juhannuksesta. Onko jotain mitä olette aina tehneet tms. Kysy haluaisiko lähteä mökille tms. Voithan kysyä myös onko jotain synttäritoivetta. Mutta älä puhu molemmista samalla kertaa, saattaa pian arvata.

Yritä saada lapsi osastolle. Alaikäisten osastoilla vielä saa oikeasti apua, täysi-ikäisten osastoilla pelkkää säilytystä.

Minä en ehkä sinuna kertoisi lapselle lukeneeni päiväkirjaa, koska se on lapselle ainut aito purkautumisen väylä. Romahduttaisit paitsi oman luotettavuutesi, myös veisit lapselta keinon prosessoida asioita.

Ja sitä paitsi saatat tarvita vielä jatkossakin tuota "sisäpiirin infoa" siitä, mitä lapselle kuuluu.

Mutta soita heti huomenna hoitavalle lääkärille ja kerro tilateesta ja kysy häneltä neuvoa. Hän tuntee lapsesi ja osaa paremmin neuvoa. Lisäksi hänen on syytä tietää tilanne.

Tietysti voisit muuten jutella lapsellesi ja kysyä, miten hän oikeasti voi. Juttele rauhassa ja kerro, että olet miettinyt paljon hänen vointiaan ja sinusta tuntuu, että vaikka asiat päällisin puolin tuntuvat olevan melko hyvin, sinusta tuntuu, että hän on edelleen aika allapäin.

Korosta sitä, että olet hånestä huolissasi, koska hän on sinulle maailman rakkain. Ja jos hän ei kerro, miltä hänestä oikeasti tuntuu, häntä ei voi auttaa paranemaan.

Vaikka nyt hänestä tuntuu siltä, että mikään ei muutu ja terapia ei auta, niin terapeuttia voi vaihtaa ja masennuksesta parantua. Se vain ei suju nopeasti, käden käänteessä.

Jos vain voit, anna hänelle jotakin kivaa projektia tehtäväksi. Mikä häntä kiinostaa tai kiinnosti ennen sairastumista? Kiinnostaisiko jokin uusi harrastus, tai olisiko kiinnostunut vaikkapa sisustamaan huoneensa aivan uusiksi? Maalipurkki, uudet verhot ja päiväpeitto eivät kamalasti maksa, satasella jo saa vaikkapa Ikeasta. Tai kirppareilta. Julisteita seinille, lattialle uusi matto, huonekalut uuteen järjestykseen.

Tuosta olisi pariksi viikoksi tekemistä, kun tekisi huolella.

Entä voisiko teiniä yllyttää tekemään kotona jotakin hommia palkkaa vastaan, ja kannustaa käyttämään palkkarahat johonkin kivaan, mistä nyt tykkääkin, leffaan kaverin kanssa, Megazoneen, seinäkiipeilyyn.

Tai voisiko mennä kaverin kanssa kurssille, vaikka opettelemaan jonkin uuden urheilulajin?

Mä tiedän, masentunut ei välttämättä jaksa kiinnostua mistn, mutta toisaalta sinä sanoit hänen olevan aika toimintakykyinen.

Ajatus olisi keksiä hänelle puuhaa, jotta ei märehdi itsetuhoisia ajatuksia ihan koko aikaa. Ja olisi jotakin pidempikestoista projektia, josta saisi onnistumisen kokemuksia.

Mutta tietenkin nuo ovat pientä ensiapua, olennaista on saada terapia toimimaan ja siksi hoitotahon pitää ehdottomasti saada tietää, että lapsella on yhä itsetuhoisia ajatuksia.

Onko hänellä lääkitys?

Ps. Oma teinini kärsi masennuksesta ja yleistyneestä ahdistushäiriöstä 15-16 -vuotiaana, mutta lääkitys ja terapia auttoivat, samoin koulun vaihto ja koulukiusaamisen loppuminen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuori esittää päällisin puolin että menee ok, käy terapiassa, mutta nyt taas paljastuikin, että on päättänyt itsemurhalleen tietyn päivän, ja kaikki on taas päin helvettiä.

Ottaakko tuo itsemurha-asia puheeksi suoraan 13v. nuoren kanssa, vai soitan lääkärille ja sitä kautta ottavat asian esiin? Tieto paljastui nuoren päiväkirjasta, eli olisi pakko tunnustaa, että luin sen. Ja ennenkuin joku kukkahattu alkaa moralisoimaan, että en saisi koskea päiväkirjaan, niin tuo päiväkirjan salaa lukeminen on ainut kanava, josta saa tietoa lapsen olosta. Puhuu lääkärille ja terapeutille ihan muuta.

nimim. takki tyhjänä äidillä

Lasu ja nuori osastohoitoon.HETI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuori esittää päällisin puolin että menee ok, käy terapiassa, mutta nyt taas paljastuikin, että on päättänyt itsemurhalleen tietyn päivän, ja kaikki on taas päin helvettiä.

Ottaakko tuo itsemurha-asia puheeksi suoraan 13v. nuoren kanssa, vai soitan lääkärille ja sitä kautta ottavat asian esiin? Tieto paljastui nuoren päiväkirjasta, eli olisi pakko tunnustaa, että luin sen. Ja ennenkuin joku kukkahattu alkaa moralisoimaan, että en saisi koskea päiväkirjaan, niin tuo päiväkirjan salaa lukeminen on ainut kanava, josta saa tietoa lapsen olosta. Puhuu lääkärille ja terapeutille ihan muuta.

nimim. takki tyhjänä äidillä

Lasu ja nuori osastohoitoon.HETI.

Selittäisitkö, miksi lapsesta pitää tehdä lastensuojeluilmoitus? Mitä se auttaa?

Osastohoito voi olla tarpeen, ap:n pitää soittaa lapsen hoitotaholle heti huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ehkä sinuna kertoisi lapselle lukeneeni päiväkirjaa, koska se on lapselle ainut aito purkautumisen väylä. Romahduttaisit paitsi oman luotettavuutesi, myös veisit lapselta keinon prosessoida asioita.

Ja sitä paitsi saatat tarvita vielä jatkossakin tuota "sisäpiirin infoa" siitä, mitä lapselle kuuluu.

Mutta soita heti huomenna hoitavalle lääkärille ja kerro tilateesta ja kysy häneltä neuvoa. Hän tuntee lapsesi ja osaa paremmin neuvoa. Lisäksi hänen on syytä tietää tilanne.

Tietysti voisit muuten jutella lapsellesi ja kysyä, miten hän oikeasti voi. Juttele rauhassa ja kerro, että olet miettinyt paljon hänen vointiaan ja sinusta tuntuu, että vaikka asiat päällisin puolin tuntuvat olevan melko hyvin, sinusta tuntuu, että hän on edelleen aika allapäin.

Korosta sitä, että olet hånestä huolissasi, koska hän on sinulle maailman rakkain. Ja jos hän ei kerro, miltä hänestä oikeasti tuntuu, häntä ei voi auttaa paranemaan.

Vaikka nyt hänestä tuntuu siltä, että mikään ei muutu ja terapia ei auta, niin terapeuttia voi vaihtaa ja masennuksesta parantua. Se vain ei suju nopeasti, käden käänteessä.

Jos vain voit, anna hänelle jotakin kivaa projektia tehtäväksi. Mikä häntä kiinostaa tai kiinnosti ennen sairastumista? Kiinnostaisiko jokin uusi harrastus, tai olisiko kiinnostunut vaikkapa sisustamaan huoneensa aivan uusiksi? Maalipurkki, uudet verhot ja päiväpeitto eivät kamalasti maksa, satasella jo saa vaikkapa Ikeasta. Tai kirppareilta. Julisteita seinille, lattialle uusi matto, huonekalut uuteen järjestykseen.

Tuosta olisi pariksi viikoksi tekemistä, kun tekisi huolella.

Entä voisiko teiniä yllyttää tekemään kotona jotakin hommia palkkaa vastaan, ja kannustaa käyttämään palkkarahat johonkin kivaan, mistä nyt tykkääkin, leffaan kaverin kanssa, Megazoneen, seinäkiipeilyyn.

Tai voisiko mennä kaverin kanssa kurssille, vaikka opettelemaan jonkin uuden urheilulajin?

Mä tiedän, masentunut ei välttämättä jaksa kiinnostua mistn, mutta toisaalta sinä sanoit hänen olevan aika toimintakykyinen.

Ajatus olisi keksiä hänelle puuhaa, jotta ei märehdi itsetuhoisia ajatuksia ihan koko aikaa. Ja olisi jotakin pidempikestoista projektia, josta saisi onnistumisen kokemuksia.

Mutta tietenkin nuo ovat pientä ensiapua, olennaista on saada terapia toimimaan ja siksi hoitotahon pitää ehdottomasti saada tietää, että lapsella on yhä itsetuhoisia ajatuksia.

Onko hänellä lääkitys?

Ps. Oma teinini kärsi masennuksesta ja yleistyneestä ahdistushäiriöstä 15-16 -vuotiaana, mutta lääkitys ja terapia auttoivat, samoin koulun vaihto ja koulukiusaamisen loppuminen.

Samat diagnoosit hänelläkin.

Lääkitystä mietittiin, mutta koska kaikki näytti menevän paremmin, ei sitä koettu tarpeelliseksi aloittaa. Ja olinkin itse myös lääkkeitä vastaan. Ehkä olisi sittenkin syytä aloittaa..

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuori esittää päällisin puolin että menee ok, käy terapiassa, mutta nyt taas paljastuikin, että on päättänyt itsemurhalleen tietyn päivän, ja kaikki on taas päin helvettiä.

Ottaakko tuo itsemurha-asia puheeksi suoraan 13v. nuoren kanssa, vai soitan lääkärille ja sitä kautta ottavat asian esiin? Tieto paljastui nuoren päiväkirjasta, eli olisi pakko tunnustaa, että luin sen. Ja ennenkuin joku kukkahattu alkaa moralisoimaan, että en saisi koskea päiväkirjaan, niin tuo päiväkirjan salaa lukeminen on ainut kanava, josta saa tietoa lapsen olosta. Puhuu lääkärille ja terapeutille ihan muuta.

nimim. takki tyhjänä äidillä

Lasu ja nuori osastohoitoon.HETI.

Selittäisitkö, miksi lapsesta pitää tehdä lastensuojeluilmoitus? Mitä se auttaa?

Osastohoito voi olla tarpeen, ap:n pitää soittaa lapsen hoitotaholle heti huomenna.

Ihan siksi  että se voi  nopeuttaa osastojaksolle pääsyä. Lastensuojelulla on sekä  rahaa että resursseja enemmän.

<3

Hanki koira ta joku muu lemmikki lapsellesi synttärilahjaksi niin saa muuta ajateltavaa ja kun on vastuussa toisen elämästä niin omat murheet ei tunnu niin valtavan suurilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuori esittää päällisin puolin että menee ok, käy terapiassa, mutta nyt taas paljastuikin, että on päättänyt itsemurhalleen tietyn päivän, ja kaikki on taas päin helvettiä.

Ottaakko tuo itsemurha-asia puheeksi suoraan 13v. nuoren kanssa, vai soitan lääkärille ja sitä kautta ottavat asian esiin? Tieto paljastui nuoren päiväkirjasta, eli olisi pakko tunnustaa, että luin sen. Ja ennenkuin joku kukkahattu alkaa moralisoimaan, että en saisi koskea päiväkirjaan, niin tuo päiväkirjan salaa lukeminen on ainut kanava, josta saa tietoa lapsen olosta. Puhuu lääkärille ja terapeutille ihan muuta.

nimim. takki tyhjänä äidillä

Lasu ja nuori osastohoitoon.HETI.

Selittäisitkö, miksi lapsesta pitää tehdä lastensuojeluilmoitus? Mitä se auttaa?

Osastohoito voi olla tarpeen, ap:n pitää soittaa lapsen hoitotaholle heti huomenna.

Ihan siksi  että se voi  nopeuttaa osastojaksolle pääsyä. Lastensuojelulla on sekä  rahaa että resursseja enemmän.

M1 lähetteen saa kyllä tuossa tilanteessa helposti ilman sossujakin, mutta sossujen toimesta vanhempien naama vielä pelastuu.

Ap, ota yhteys heti aamusta hoitavaan lääkäriin ja kerroa asia, vaadi sitä M1-lähetettä, oikeasti. Nyt on aikeet liian lähellä.

Et ainakaan paljasta että luet päiväkirjaa, luottamus vaan menee, vaan sanot että olet huolissasi hänestä.

Ota lääkäriin yhteyttä, joku sairaalajakso olisi varmasti nyt paras.

Voisit myös itse puhua nuorelle miten tärkeä hän on sinulle ja miten toivoisit hänen olevan sinulle avoin kaikesta, myös niistä elämän vaikeuksista, sillä hän on lapsesi, etkä häpeä hänen tunteitaan ja ajatuksiaan vaan haluat auttaa häntä.

Kaikki lääkitykset pois. Niistä ei ole muuta kuin haittaa ja vesistöt pilaantuvat kun kaikki syö luoja tietää mitä mömmöjä.

Hitto, että ei ole itsemäärämisoikeutta.