Lue keskustelun säännöt.
Tein aloituksen jossa kysyin voisitteko kuvitella seurustelevanne kehitysvammaisen ihmisen kanssa
01.06.2018 |
Aloitus poistettiin kahdesti. Onko kehitysvammaisuus siis tabu? Vai yritetäänkö se häivyttää tästä yhteiskunnasta? Kysyin myös voisitko ajatella seurustelevasi vammautuneen, loukkaantyneen tai masentuneen henkilön kanssa, vai pitääkö kunppanin olla kaikinpuolin moitteeton, täydellinen ja viimeisen päälle? En näe tässä siis mitään syytä aloituksen poistoon. Kaikki ihmiset eivät voi olla viimeisen päälle täydellisiä vaan vikoja voia olla, jollain vaikka anoreksia ja toinen on ylipainoinen. Täydellinen ihmine on utopinen harha. Kehitysvamma, vammaisuus, masennus jne, ei saa olla suomessa tabu aihe eikä ne katoa lakaisemalla matonalle. Ne on hyväksyttävä tai on rasisti. Rasismi ei liity rotuihin vaan erillaosuudesta johtuvaan syrjintää. Ketä tahansa voidaan syrjiä ulkonäkönsä tai ominaisuuksiensa takia ja se on rasismia.
Kommentit (88)
Kehitysvammaisuus tarkoittaa aina älyllistä kehityshäiriötä, eli normaaliälyiset mutta muuten vammautuneet tai sairastuneet ihmiset eivät ole kehitysvammaisia. Tunnen kehitysvammaisia ihmisiä sekä suvustani että työni kautta, ja on hyvin selkeää että normaaliälyisen ja kehitysvammaisen välinen "parisuhde" olisi vain hyväksikäyttösuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi seurustella tai solmia parisuhdetta millään lailla vammaisen tai sairaan kanssa. Myös jotkut leikkausarvet (tai aknearvet) olisivat ihan turn off. Puolison täytyy miellyttää minua ja sen lisäksi hänellä täytyy olla ominaisuudet, jotka haluan monistaa lapsiini. Miksi haluaisin tuottaa tyhmiä, rumia tai sairaita ihmisiä maailmaan?
Vierailija kirjoitti:
En voisi seurustella tai solmia parisuhdetta millään lailla vammaisen tai sairaan kanssa. Myös jotkut leikkausarvet (tai aknearvet) olisivat ihan turn off. Puolison täytyy miellyttää minua ja sen lisäksi hänellä täytyy olla ominaisuudet, jotka haluan monistaa lapsiini. Miksi haluaisin tuottaa tyhmiä, rumia tai sairaita ihmisiä maailmaan?
Joo, rumuushan on tutkitusti terveydelle haitallista.
Sairastan reumaa, joten piikille vaan. Ja silti olen kauniiksi ja jopa fiksuksi kehuttu, vaikken tosin itseäni ole älykkönä nähnyt.
Eihän kumppanin tarvitse täydellinen olla ja muulla tavalla vammaisen/vammautuneen kanssa voisin seurustella, mutta kehitysvammaisuus tarkoittaa käytännössä pikkulapsen tasolla olevaa älykkyyttä.
En siis voisi.
Hyvä kysymys onkin, onko moraalisesti oikein, jos ns. terve seurustelee tai on seksisuhteessa kehitysvammaisen kanssa.
Onko kyseessä väistämättä hyväksikäyttö?
Tuntuisi oudolta seurustella kehitysvammaisen kanssa, koska minulla ei ole mitään kroonisia vaivoja tai sairauksia, allergioita, päihderiippuvuutta, masennusta, sukupuolitauteja, ylipainoa, kariesta, kaljuuntumista, ihottumaa, fobioita, pelkotiloja, taipumusta paniikkikohtauksiin, elämänhallintaongelmia, pakkomielteitä tai niinkään vähäpätöisiä ongelmia kuin rumia arpia, ylitaipuvia niveliä, kuorsaamista, haisevaa hikeä tai hermostuneisuuden osoittamista hypistelemällä asioita. Muitakin unohtamiani ongelmia varmasti puuttuu, mutta ne eivät tule nyt mieleeni (auttakaa, jos keksitte vielä muita).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi. Sitä pidettäisiin kuitenkin hyväksikäyttönä vaikkei sitä olisikaan.
Lähenee heikkolahjaisuuskin (tiedän, poliittisin korrektein termein laaja-alaiset oppimisvaikeudet) älyllistä kehitysvammaa, muttei lääketieteessä sitä vielä ole virallistettu vammaisuudeksi saadakseen eläkkeet, kuntoutukset ym. Konkretiassa se on kuitenkin vammaisuutta, jos miettii, että on vaikeudet saada ammatti ja pärjätä jopa arkisissa asioissa.
Minulla on tosiaan tämä diagnoosi, enkä ole nyt huumorinaisia, jos sitä epäilette. Tuskinpa joku psykologi mutuilisi tällaisilla asioilla, saati lääkäri. Minulla itselläni on valitettavasti samat miesvaatimukset kuin muillakin naisilla: pitää olla yli 170 cm ja arvostan myös etevyyttä miehissä. En kaipaa small talkin jauhajaa, vaan sellaista, jonka kanssa kykenen keskustelemaan politiikasta ja historiasta, jotka minua kiinnostaa. On kait mahdollista, että haluan pariutua ylöspäin, vaikken ole koskaan mistään hypergamian havittelusta puhunut. Olenko nyt hyväksikäytetty raukka, kun kelpuutan lähinnä "normaaleja" miehiä? Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, että joku normaalilla älyllä varustettu etsisi omatoimisesti kehitysvammaista. Totta kai näitä iljettävä hyväksikäyttäjiä on olemassa. Itsehän sellaiselle sanoisin jo suorat sanat ja näyttäisin ovea, vaikka voihan se puolustautuminen olla riskipeliä hoikalle ja 153 cm naiselle.
Tapaamani normaaliälyiset miehet ovat olleet suoraan sanoen sokeita matalalle älykkyydelleni, mikä välillä tuntuu rankalta, kun annan muille itsestäni fiksun kuvan, vaikka lausunnot sanoo ihan muuta minusta. Ja jos sanon omaavani autismin (sanon ennemmin Aspergerin) piirteitä, niin sitäkään ei tahdota uskoa. Helpompaa olisi ollakin älyllisesti kehitysvammainen, jolloin saisi matalan älykkyyden anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako somalialaisia tai gambialaisia miehiä hyväksikäyttää?
Vierailija kirjoitti:
Lähenee heikkolahjaisuuskin (tiedän, poliittisin korrektein termein laaja-alaiset oppimisvaikeudet) älyllistä kehitysvammaa, muttei lääketieteessä sitä vielä ole virallistettu vammaisuudeksi saadakseen eläkkeet, kuntoutukset ym. Konkretiassa se on kuitenkin vammaisuutta, jos miettii, että on vaikeudet saada ammatti ja pärjätä jopa arkisissa asioissa.
Minulla on tosiaan tämä diagnoosi, enkä ole nyt huumorinaisia, jos sitä epäilette. Tuskinpa joku psykologi mutuilisi tällaisilla asioilla, saati lääkäri. Minulla itselläni on valitettavasti samat miesvaatimukset kuin muillakin naisilla: pitää olla yli 170 cm ja arvostan myös etevyyttä miehissä. En kaipaa small talkin jauhajaa, vaan sellaista, jonka kanssa kykenen keskustelemaan politiikasta ja historiasta, jotka minua kiinnostaa. On kait mahdollista, että haluan pariutua ylöspäin, vaikken ole koskaan mistään hypergamian havittelusta puhunut. Olenko nyt hyväksikäytetty raukka, kun kelpuutan lähinnä "normaaleja" miehiä? Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, että joku normaalilla älyllä varustettu etsisi omatoimisesti kehitysvammaista. Totta kai näitä iljettävä hyväksikäyttäjiä on olemassa. Itsehän sellaiselle sanoisin jo suorat sanat ja näyttäisin ovea, vaikka voihan se puolustautuminen olla riskipeliä hoikalle ja 153 cm naiselle.
Tapaamani normaaliälyiset miehet ovat olleet suoraan sanoen sokeita matalalle älykkyydelleni, mikä välillä tuntuu rankalta, kun annan muille itsestäni fiksun kuvan, vaikka lausunnot sanoo ihan muuta minusta. Ja jos sanon omaavani autismin (sanon ennemmin Aspergerin) piirteitä, niin sitäkään ei tahdota uskoa. Helpompaa olisi ollakin älyllisesti kehitysvammainen, jolloin saisi matalan älykkyyden anteeksi.
Kirjoitimme yhtä aikaa..
Sinulla täytyy olla epätasainen kykyprofiili.
Vaikea uskoa tekstiäsi heikkolahjaisen kirjoittamaksi.
Tavallisesti heikkolahjainen ei saa selkeää ja jäsenneltyä tekstiä aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tuntuu siltä, että oma ukkonikin on sellainen. Kun laitan hänet kauppaan, hän unohtaa ostaa sen mitä kauppalistassa lukee, sen sijaan tuo 30 %:n alennuskorista kasan kuivuneita leipiä ja pullia. Usein pukee puseron ja alushousut takaperin tai nurinpäin, viime viikolla ripusti verhotkin nurinpäin ikkunaan. Ihme vaan, kun tämä vammaisuus on ilmaantunut vasta avioliiton aikana.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuntuu siltä, että oma ukkonikin on sellainen. Kun laitan hänet kauppaan, hän unohtaa ostaa sen mitä kauppalistassa lukee, sen sijaan tuo 30 %:n alennuskorista kasan kuivuneita leipiä ja pullia. Usein pukee puseron ja alushousut takaperin tai nurinpäin, viime viikolla ripusti verhotkin nurinpäin ikkunaan. Ihme vaan, kun tämä vammaisuus on ilmaantunut vasta avioliiton aikana.
Tämähän on miesten klassinen temppu jolla kikkaillaan pois kaikki velvollisuudet. Ei tarvitse käydä kaupassa tai ripustaa verhoja kun tekee hommat päin persettä. Jos nainen valittaa, mies toteaa muttaku Mirkku ei anna minun tehdä omalla tavallani vaan aina puuttuu. Tällä menetelmällä kotityöt delegoidaan naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisen käsityskyky ei ole normaalin aikuisen tasolla, siksi on aina vaara hyväksikäytöstä jos tällainen epsuhtainen pari seurustelee. Yleensä kehtysvammainen seurusteleekin toisen kehitysvammaisen kanssa.
Täältä poistettiin aiemmin keskustelu, jossa kyseltiin miksei seksin harrastaminen kehitysvammaisen kanssa ole rikos. Melkein kaikki keskustelun osallistujat olivat sitä mieltä, ettei siinä ole mitään pahaa jos "tavallinen" ihminen harrastaa seksiä kehitysvammaisen kanssa. Mitä kyllä ihmettelin.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähenee heikkolahjaisuuskin (tiedän, poliittisin korrektein termein laaja-alaiset oppimisvaikeudet) älyllistä kehitysvammaa, muttei lääketieteessä sitä vielä ole virallistettu vammaisuudeksi saadakseen eläkkeet, kuntoutukset ym. Konkretiassa se on kuitenkin vammaisuutta, jos miettii, että on vaikeudet saada ammatti ja pärjätä jopa arkisissa asioissa.
Minulla on tosiaan tämä diagnoosi, enkä ole nyt huumorinaisia, jos sitä epäilette. Tuskinpa joku psykologi mutuilisi tällaisilla asioilla, saati lääkäri. Minulla itselläni on valitettavasti samat miesvaatimukset kuin muillakin naisilla: pitää olla yli 170 cm ja arvostan myös etevyyttä miehissä. En kaipaa small talkin jauhajaa, vaan sellaista, jonka kanssa kykenen keskustelemaan politiikasta ja historiasta, jotka minua kiinnostaa. On kait mahdollista, että haluan pariutua ylöspäin, vaikken ole koskaan mistään hypergamian havittelusta puhunut. Olenko nyt hyväksikäytetty raukka, kun kelpuutan lähinnä "normaaleja" miehiä? Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, että joku normaalilla älyllä varustettu etsisi omatoimisesti kehitysvammaista. Totta kai näitä iljettävä hyväksikäyttäjiä on olemassa. Itsehän sellaiselle sanoisin jo suorat sanat ja näyttäisin ovea, vaikka voihan se puolustautuminen olla riskipeliä hoikalle ja 153 cm naiselle.
Tapaamani normaaliälyiset miehet ovat olleet suoraan sanoen sokeita matalalle älykkyydelleni, mikä välillä tuntuu rankalta, kun annan muille itsestäni fiksun kuvan, vaikka lausunnot sanoo ihan muuta minusta. Ja jos sanon omaavani autismin (sanon ennemmin Aspergerin) piirteitä, niin sitäkään ei tahdota uskoa. Helpompaa olisi ollakin älyllisesti kehitysvammainen, jolloin saisi matalan älykkyyden anteeksi.
Kirjoitimme yhtä aikaa..
Sinulla täytyy olla epätasainen kykyprofiili.
Vaikea uskoa tekstiäsi heikkolahjaisen kirjoittamaksi.
Tavallisesti heikkolahjainen ei saa selkeää ja jäsenneltyä tekstiä aikaiseksi.
Tiedän kykyprofiilini olevan epätasainen, mikä on tullut ilmi ihan koulupsykologiltakin. Yleistietoudessa ja loogisessa päättelykyvyssä pärjäsin hyvin, muut alueet olivat epätasaisia. Älykkyyteni on heikon ja heikon keskitason rajamailla. Tyydyn fyysisesti raskaaseen työhön, aivan sama, vaikka selkä menisi paskaksi. Haluan vain antaa itsestäni normaalin kuvan käymällä tavallisella työpaikalla, enkä missään leikkityöpaikassa. Ehkä sama motiivi on myös suosia vain "normaalia" miestä, enkä ole kaikille edes kertonut menneisyyttäni.
Kielelliset taidot ovat alle ikätason. Siihenkin lienee syynä se, että en ole koskenut kirjoihin enkä tule koskemaan, koska lukeminen on ollut minulle vastenmielistä. Silmiin sattuu lukiessa pientä, mustaa tekstiä valkoisella paperilla. Ja olenhan minä yläkoulusta asti todennut, ettei mikään jää päähän. Toki yhteiskuntaoppi, historia, ruotsi ja äidinkieli olivat mieleisiä aineita, joissa pärjäsin arvosanoilla 7 ja 8 ilman helpotuksia. Keskiarvo oli 7,5. Matematiikassa tarvitsin helpotusta. Onneksi edes peruslaskutoimitukset ovat hallussa.
Mutta onhan tuo nuoruus yleensä ottaen vaikeus, jolloin kiinnosti ihan muut asiat kuin koulu. Mutta helposti on tullut nyt jälkikäteen sellainen tunne, että minunlainen vammainen oli perheessä vain iätön ja identiteetitön. Sen takia olen vain kokenut olevani hukassa identiteettini kanssa äitini ollessa todella katujyrä pukeutumistani kohtaan. Samalla koin ulkonäköpaineita, joista äiti ei piitannut. Tuntuu kuin osa olisi viety minulta ja siitä johtuu tämä nuoremmalta näyttäminen. En tosin tiedä, miten äitini suhtautui nk. normaalieni sisarusten hölmöilyihin tai tyyleihin. Itsestäni tuntuu, että minuun suhtauduttiin kuin holhokkina.
Minulla ei hirveämmin ole ollut rohkeutta ja helposti olen pelännyt mokaamista. Kaikki on johtuneet kiusaamisesta, minkä takia toivoin olevani näkymätön. Olen vieläkin traumatisoitunut, jos kurkistetaan menneisyyteen, mutta valitettavasti jos ottaa selvää mahdollisesta autismin kirjosta piirteiden sijaan lääkärin ja neuropsykologin kanssa, on aloitettava totuudesta. Aiemmin valehtelin, koska häpesin näyttää heikolta muiden silmissä ja olen hieman ällönnyt "Voi sinua.." - lohdutteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki voisin masentuneen tai vammautuneen kanssa seurustella, mutta kehitysvammaisen kanssa ei varmaankaan olisi henkisesti niin paljon yhteistä, että viehättyisin.
Vierailija kirjoitti:
Saako somalialaisia tai gambialaisia miehiä hyväksikäyttää?
Ei kai ketään saa käyttää hyväksi.
Assburger kirjoitti:
Eihän kumppanin tarvitse täydellinen olla ja muulla tavalla vammaisen/vammautuneen kanssa voisin seurustella, mutta kehitysvammaisuus tarkoittaa käytännössä pikkulapsen tasolla olevaa älykkyyttä.
En siis voisi.
Hyvä kysymys onkin, onko moraalisesti oikein, jos ns. terve seurustelee tai on seksisuhteessa kehitysvammaisen kanssa.
Onko kyseessä väistämättä hyväksikäyttö?
Mieleen muistuu Colleen McCulloughin kirja "Tim". Se kertoo miehestä, joka ei ole muistaakseni ihan kehitysvammainen, mutta sinne päin. Tim rakastuu normaaliin naiseen ja tunne on molemminpuolinen. En osaa sanoa miten realistinen tämä romanttinen tarina onnistuu olemaan...
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys. Jos henkilö olisi todella lievästi kehitysvammainen niin voisin seurustella ja cp-vammaisen kanssa myös. (Tosin mietin myös stephen hawkinsista kertovaa elokuvaa katsoessani että itsellä olisi varmaan vaikea kiinnostua niin fyysisesti vammaisesta ihmisestä (vaikka vamma ei ole psyykkinen)). Monet kehitysvammaiset ovat lapsekkaita vaikka tietysti esim. Seksuaalisuus olemassa. Tämä tekisi ehkä itselle kaikista vaikeimmaksi seurustelun aloittamisen koska pelkäisin että ihmiset ajattelisivat että käytän toista hyväksi. Mutta varmaan jos rakastuisin niin sitten muiden ihmisten ennakkoluulotkaan eivät tuntuisi niin tärkeiltä.
Entä jos Stephen Hawking olisi seurustellut jonkun normaaliälyisen ihmisen kanssa. Olisiko se ollut hyväksikäyttöä, kun normaaliälyinen ihminen on Hawkingiin verrattuna niin paljon tyhmempi?
EI! Kehitysvammainen ei kykene olemaan milloinkaan parisuhteessa, heistä moni on jäänyt lapsen tasolle!
Tämä on Totuus , joka on ihan on tällä terveyden ja hoidon alalla , tutkittu juttu diaknisoitu, eli en ole mollaamassa heitä tässä Tuo on kylmä Totuus, että jotkut heistä on jäänyt lapsen tasolle.
Kasvavat ihan normaalisti, eikä kasvojen piireissä ole välttämättä, mitään poikeavuutta.
Mutta henkiseltä tasoltaan on saattanut, jäädä lapsen tasolle..
Joka on ikävin piirre , heissä henkilö,
Kuten mainitsin , kasvaa ja varttuu aikuiseksi.Iästä riippumatta on lapsi aina , koko elämänsä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Saako somalialaisia tai gambialaisia miehiä hyväksikäyttää?
Mutta täällähän on raketti-insinöörejä ja aivokirurgeja.
Minun mielestä on hölmöä verrata anoreksiaa, masennusta tai ylipainoa kehitysvammaan. Edellä mainitut voi parantua ja ylipainosta voi päästä eroon terveellisillä elämäntavoilla. Kehitysvammaisuus ei parane millään. On myös eri asia olla fyysisesti rajoittunut. Kyllä sellaisen kanssa voi olla vielä samalla viivalla älyllisesti, vaikka toisella ei olisi ollenkaan jalkoja!