Millä perusteella annetaan stipendit?

Olin itse se hiljainen ja kiltti ja luokan kolmanneksi paras. En koskaan saanut stipendiä. Meillä sai kaksi parasta ja sitten luokan huonoimmat tai häiriköt kannustuksen vuoksi.

Riippuu aivan stipendien lahjoittajista. He määrittelevät kriteerit, joiden joukossa saattaa olla vaikkapa asuinpaikka ja jokin tietty harrastus tai kiinnostuksen kohde. Koulussamme on vain muutama sellainen stipendi, joiden saajat opettajat voivat vapaasti päättää. Ne annetaan yleensä niille, jotka olisivat stipendin ansainneet, mutta jokin tietyn muun stipendin kriteeri jäi täyttymättä.

Tässä toinen stipendin saajan äiti. Lapseni sai yhteen oppiaineeseen kohdistuneen stipendin. Hän kirjoitti k.o. aineesta ällän täysillä pisteillä. Lisäksi harrastaa aihetta vapaa-ajallaan intohimoisesti. Osaamisestaan siis sai, "naama" ei ole kovin häävi ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulussa stipendin sai henkilö jonka molemmat vanhemmat olivat kuolleet samana vuonna. Oppilas oli tosi otettu saadessaan säälipalkinnon vanhempiensa kuoleman johdosta.

Tiedän myös tällaisen tapauksen, jossa juuri äitinsä menettänyt lapsi sai yllättäen stipendin. Myös perheen isä sai samana vuonna huomattavan kulttuuripalkinnon. En oikein osaa sanoa, millaisia tunteita tämä itsessäni herätti...?

Tarkoitatko, että vanhemman kuoleman pitäisi ESTÄÄ lasta saamasta stipendiä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikki priimukset saa ja sitten pienluokkien luuserit. Ärsyttää. Miksi lusmuilu ja huono käytös pitää palkita, jos vaikka aavistuksen tsemppaa siellä alarajalla viimeisenä keväänä? Miksei palkittaisi yhtä hyvin sitä seiskan oppilasta, joka on aina kiltti, aina tekee kaikkensa, tekee läksyt, lukee kokeisiin vuodesta toiseen, eikä silti saa parempaa numeroa? Ei aiheuta murheita, on hyvä ystävä ja hoitaa asiansa niin kuin pitää. Kukaan ei ole niin unohdettu ryhmä kuin nuo 7-8 ahkerat ja kiltit oppilaat. Ne on ilmaa, kaikille. Heikkoja paapotaan ja priimukset saa kehut. Keskiporukka on ilmaa. Ihan kuin yhteiskunnassa muutenkin. Rikkaat kiljuu ja köyhät kiljuu, työteliäs tavisten keskiluokka on vaan olemassa palvelemaan järjestelmää.

Tämä niin totta. Oma muksu taitaa pudota juuri tuolle välille, hyvin kiltti ja yritteliäs monessa mutta kun ei ole se paras eikä myöskään häntäpään tsemppaaja eikä me vanhemmat nuoleskella opettajia niin sitten ei myöskään kummemmin huomioida. No meitä on monta tällaista. Tuli taas kevätjuhlassa huomattua kuinka juuri opettajien kavereiden ylisuorittajalapsille meni stipendit sekä niille kellä vähän haastetta elämässä.

Äiti-ihmiseksi-syntynyt kirjoitti:

Irvokkainta oli kun pitkän linjan koulukiusaaja sai ystävällisyydestään ja avuliaisuudestaan stipendin. Osa lapsista nauroi ja osa painoi päänsä. Naurajat olivat kiusaajan kavereita ja päänsä painaneet kiusattuja. Surullista katsottavaa.

Olisiko kannattanut ottaa kiusaamisasia puheeksi koulun henkilökunnan kanssa?

"miks nää tyypit jotka muutenkin on kaikessa mukana saa stipenditkin?" nurisi joku käytävällä, toinen sormi nenässä ja toinen, no, sanotaan vaikka peeceessä.

Niin, jos hoitaa koulunsa kunnialla, oikeasti näkee vaivaa menestyksensä eteen, ja lisäksi vielä hoitaa tukioppilas-, oppilaskunta-, nuva-, harrastekerho-ohjaus ym. vapaaehtoistoiminnot.... ehkä ihan ansaittua, jos saa yhden tai pari kymmenistä oppilaille osoitetuista huomionosoituksista, joita jotkut stipendiksikin kutsuu

Luokan parhaan stipendin saa luokan paras. Oppiainestipendit saavat oppiaineiden parhaat tai sellaiset oppilaat, jotka ovat esimerkiksi parantaneet huomattavasti numeroaan ko. aineessa. Loput,ovat sitten hieman epämääräisempää, kuten hymytytöt ja -pojat. Kokonaisuus ratkaisee ja niistä yleensä suuremmissa kouluissa äänestetään.

Tiedän, että stipendin kriteerejä on monenlaisia, mutta kyllä vähän myönnän pojan puolesta harmittaneen,kun luikan paras sai stipendin. Oman poikani keskiarvo oli päättärissä 9,7 (la 9,9) ja samalla luokalla sattui aina olemaan se vielä yhden pykälän parempi. Muilla luokilla stipendin sai jopa numeron heikommalla todistuksella... ei siinä mitään,kriteerihän oli luokan paras, mutta oliskohan jonkun stipendin voinut kuitenkin kehitellä, kun "stemppareita" ja "kädentaitajia" oli myös aika monta.

Lopulta poika ei saanut koko pk-aikana stipendiä koulumenestyksestään. Tuo piirun parempi tyttö sai joka vuosi...

Stipendit jaetaan pikku paikkakunnilla sen mukaan mikä vanhempien status on kylällä.

Vierailija kirjoitti:

Stipendit jaetaan pikku paikkakunnilla sen mukaan mikä vanhempien status on kylällä.

Esim. apteekkarin tyttö saa joka vuosi. 🤣

Ainakin opettajan lapset saa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajan lapset saa.

Näin. Pitää kyllä opettajan lapsen olla toooosi huono jos ei stipendiä saa.

Monissa kouluissa on erilaisia perusteita. Yleensä joka luokalta saa parhaan todistuksen saanut stipendin. Mutta sen lisäksi voidaan jakaa stipendi jossain tietyssä aineessa erinomaisesti menestyneelle, ahkerimmin tsempanneelle ja tasoaan nostaneelle, hyvälle kaverille jne. Eiköhän ne pärstäkertoimet voisi jo unohtaa. On tietysti harmillista, jos oma Jonne tai Jenna ei stipendiin yltänyt, kun taas naapurin kakara sellaisen sai, vaikka on niin ruskeakielinen kuin olla voi. Joopa joo, luulo ei ole tiedon väärtti, mutta kateus vie kalatkin vedestä.

Sukupuoli. Nuoremman, alakouluikäisen, koulussa 25 stipendistä 21 meni tytöille. Esikoisen yläkoulusa jako oli 27/ 18.

Vierailija kirjoitti:

Stipendit menivät niille, joiden vanhemmat osallistuivat ahkerasti kaikkiin myyjäisiin ym.

Miinuspeukutin, mutta tarkemmin ajateltuna fiksu ratkaisu.

Kyseiset vanhemmat maksavat työllään kaikkien oppilaiden matkat jne. :)

Vierailija kirjoitti:

Naama.

Vierailija kirjoitti:

Onko se koulumenestys vai naamavärkki?

Huomiotalouden perusteilla. Kenet huomaa ja miksi. Lellikki on aika hyvä kohde.

Toinen tapa on ajaa jotain tavoitetta koulussa, vetää hieman propagandaa ja lopulta neuvotella tämä muutos läpi.

Viimeisin oli oma juttuni. Niijoo ja varsin näkyvät muut kannanotot. Väittelyt. Ja ketsuppia ruokalaan.

Silloin 90 luvun alussa oli noita homo ja ydinvoima keskusteluja.

Molemmissa oli noin 2/100 mun puolella alussa eli ydinvoima on jees ja homous väärin. Väittelyn lopussa oli aika  50-60.

Lukiossa olikin sitten semmoinen arbeit macht frei abi auto (ettikää huviksenne stadin lehdistä, hbl lienee paras.. siinä 1996 aikoihin?). Eli ilmeisen hyvin osaan toimia demagogina :D

Aika iso stipendi tuli vuoden 50 abeilta, ja tekstinä "per aspera ad astra".

Viimeaikojen merkittävin, tosin pieleen menny (tavallaan), demagogointi oli suomen triumviraattihallitus. Tosin ajatuksena oli että Soini olisi ymmärtänyt että joko seuraa puolueohjelmaa tai sitten menee asema puheenjohtajana alta ja että ois edes yrittäny ajaa puoluen asiaa. No meni kuten meni.

Joutuu miettimään hieman tarkemmin mitä lobbausta ajan seuraaviin vaaleihin.

Se 20 netsiä keskustelupalstapommituskin oli aika hauskaa touhua. Mukana oli tosin varmaan yli 100 muutakin. Siloin nostettiin persujen kannatus lähemmäs 2%-yks per kuukausi semmoisen hieman yli puolen vuoden ajan. Oli raskasta, oli hauskaa. Oli hemmetin pitkät yöt...