Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Haaveena perhe, mutta "tyydynkö" "vajaaseen" uusperheeseen?

Kirsi
31.05.2018 |

Tosi vaikea tilanne. Minulla on yksi pieni lapsi, samoin miesystävälläni, jo vanhempi. Emme asu yhdessä, mutta parin vuoden päästä se voisi tulla ajankohtaiseksi kun miehen lapsi muuttaa omilleen. Mies on ihana ja voisin kuvitella meille ihanan aikuissuhteen, mutta en pääse irti haaveesta mikä minulla jo ensimmäisessä liitossa oli: perhe, jossa useampi lapsi ja onnelliset, yhdessä viihtyvät vanhemmat. Nyt tuntuu että oma lapseni on vähän semmoinen irtolainen: silloin kun olemme porukalla, on mukavaa mutta lapsi on tietysti hieman yksinäinen kun ei ole leikkikaveria, ja sitten kun lapsi on isällään, teemme miehen kanssa kaikkia aikuisten reissuja jne. Mukavaa elämää, mutta ei se mistä haaveilin... lapsiperhe-elämästä. Tämän miehen kanssa en kuitenkaan voi saada lisää lapsia.

Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Tuntuisi niin surulliselta jättää tämä suhde taakseen kun tulevasta ei varmuutta, toisaalta pelkään että katkeroidun ja kadun etten uskaltanut antaa haaveilemalleni perheelle mahdollisuutta...

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
01.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koetat kasvaa jo aikuiseksi ja hyväksyä sen, että emme voi saada kaikkea.

Vierailija
22/23 |
01.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis voi herranjestas... sullahan on jo lapsi ja voitte täysillä elää sitä lapsiperhearkea ison osan ajasta. 

Kun mikään ei riitä... 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
01.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirsi kirjoitti:

Tyyristyllerö kirjoitti:

Ymmärrän toiveesi mutta jos nyt eroaisit ja löytäisit toisen miehen kenen kanssa saisit lapsen olisi esikoisesi jo sen ikäinen ettei tulokkaasta olisi hänelle leikkikaveriksi. Joten itse en lopettaisi muuten hyvää suhdetta hyvän miehen kanssa noilla perusteilla mutta jos aivan ehdottomasti haluat vielä vauvan on asia tietysti toinen.

En ehdottomasti halua vauvaa, vaan lähinnä tunteen että on "oma jengi" ja saisi jakaa jotain niin hienoa kuin perhe rakastamansa ihmisen kanssa. Minusta olisi ihanaa luoda jonkun kanssa jotain niin ainutlaatuista... Se ei tunnu siltä nyt, vaikka kaikki onkin periaatteessa oikein hyvin.

Jos teillä ei tunnu olevan yhteistä, omaa juttua, silloin teillä on suhteessa jokin muukin ongelma kuin vauvan puute. Ehdimme olla mieheni kanssa seitsemän vuotta yhdessä ennen ensimmäisen lapsen syntymää, mutta kyllä minusta tuntui kaiken aikaa siltä, että me ollaan meidän jengi. Lapsista tuli vain ikään kuin uusia jäseniä jengiin.