Työttömien vanhempien lapset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun työttömyyspätkäni oli lapsille lahja, joustava, rento siirtymä ja sopeutumisaika kotona vietetystä vuosista kohti oravanpyörää. Sillä oli hyviä puolia etten työllistynyt heti kun yritin.

Niinhän sinä luulet.

Onko sinulla jokin syy luulla toisin? Avaa toki arvailujasi.

Mitä arvailuja? Äitini oli laiska työtön, ei ollut lahja lapsille.

Ai, äitisi oli laiska? Sääli. Minä en ole, enkä ollut niinä 4 kuukautenakaan jolloin etsin elämänarvoihini ja -tilanteeseeni sopivaa työtä. Ja kannatti odottaa!

Anteeksi, jos luulit, että puhuin sinusta. En puhunut.

Vierailija kirjoitti:

Saa kasvaa stressittömissä oloissa. Muistan kun vanhemmilla oli aina aikaa eikä koskaan työstressiä. Oletteko huomanneet tämän positiivisen puolen?

Olen. Muistan itse lapsena kun vanhempi oli hetken aikaa työttömänä. Jäänyt mieleen todella ihanana ajanjaksona. Aina oli joku kotona kun tulin koulusta, ruoka odotti valmiina, reseptit oli normaalia monipuolisempia, vanhemmalla oli aikaa ja jaksamista tehdä yhdessä paljon asioita.

Kyllä tuo ajanjakso on jäänyt mieleen erittäin positiivisena ja mieleenpainuvana aikuisiässäkin vielä. Siksi olen pyrkinyt olemaan omien pienten lasten kanssa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun työttömyyspätkäni oli lapsille lahja, joustava, rento siirtymä ja sopeutumisaika kotona vietetystä vuosista kohti oravanpyörää. Sillä oli hyviä puolia etten työllistynyt heti kun yritin.

Niinhän sinä luulet.

Onko sinulla jokin syy luulla toisin? Avaa toki arvailujasi.

En arvaile, olen työttömien lapsi, joka kärsi köyhyydestä. Äitini varmaankin luuli, että se on lahja lapsille. Ei ollut, ei.

Niin mutta ei meillä ole ollut köyhyys ongelmana missään vaiheessa 🤔 Ei kotiäitinä, ei työttömänä, ei nyt työssäkäyvänä. Eli jos ajatuksesi liittyi tuohon köyhyyteen niin niin sitten se liittyi köyhyyteen, ei työttömyyteen.

Ansiosidonnaisen netto oli muuten vain joitain satasia vähemmän kuin palkan netto, kulut pienemmän (työmatkat, hoitomaksut). Ja kotihoidon tuellakin meillä oli varaa rempata omakotitaloa ja käydä ulkomailla (säästöt ja hyvä suunnittelu), ansiosidonnaisellahan sitä tunsi itsensä vallan vauraaksi. Miksi työttömyys, varsinkaan väliaikainen sellainen, tarkoittaisi automaattisesti köyhyyttä?

En puhunut sinusta. Puhuin lapsuudestani köyhien työttömien lapsena. Etkö ymmärrä eroa? Miksi luulit, että puhun joistain muista? Kolahtiko arkaan kohtaan? Ja tiedän tasan tarkkaan kaiken ansiosidonnaisesta, koska maksan niitä työkseni. Jos saat kotihoidontukea työttömänä ollessasi, se vähennetään täysimääräisena tuesta pois, eikö totta?

Aivan juu, viestiesi tarkoitus ei siis ollut väittää vastaan siihen kun sanoin että minun työttömyyspätkäni oli minun lapsilleni hyvä juttu 😂 Puhuit _vain_ itsestäsi. "Niinhän sinä luulet, minä kärsin, äitini ei tajunnut." Right.

Osuit asian ytimeen, en puhunut sinusta. Ja tuo lause ei ole minun tekstiäni; minä kärsin, äitini ei tajunnut. 😇

Vierailija kirjoitti:

sosiaalivirkailijat voisivat käydä työttömien kotona tarkkailemassa kasvatusta, käyttäytymistä , siisteyttä jne. tarvittaessa huomautus johtaisi psykiatrisen avun saamiseen

Viranomainen joka sormelle vai? Tehdään Suomesta yksi iso laitos, byrokraatteja ja kirjanoppineita viranomaisia joka kulmalle, samalla kukaan ei enää uskalla tehdä yhtään mitään, kyylätään toisiamme ja raportoidaan ja laitostetaan ihmiset koteihinsa? Jalkapanta ( mikrosiru) kaikille vanhemmille ja ulkonaliikkumiskielto klo 19.00 jälkeen, mitäs on tytötön ja miten onkaan kehdannut tehdä lapsia? Jos perheessä on vielä koira, niin lisätään eläinsuojeluviranomainen, joka käy työttömien kotona tarkkailemassa, ja yksikin huomautus johtaisi toimenpiteisiin. Jos todetaan psyykkistä huonovointisuutta, niin toki sairaanhoitaja käy kotona myös, varmistamassa lääkkeiden oton ja oikeanlaisen ruokavalion. Vai pitäisikö syömistä valvoa joku ihan oma viranomainen, kuten ravintoterapeutti? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla neljällä sisaruksella on eri mielipide tähänkin asiaan. Minä kärsin eniten, kun ei ollut mitään. Ainoastaan yksi on täysin tyytyväinen onnelliseen lapsuuteensa. Jatkaa samaa linjaa, kolme lasta, ei koskaan käy töissä. Ei edes yritä, elää työttömänä onnellisen elämänsä loppuun asti. Pari mukulaa varmaankin ehtii vielä pyöräyttää.

No sinä tienaat nyt ja sinulla ja lapsillasi on kaikkea. Vai miksi kuulostat katkeralta.

Ehkä ärsyttää elättää laiskoja luusereita.

Ketä elätät puolisoa, lapsia? Jos äitisikään ei viitsinyt rehkiä laiskojen eteen.

Työttömät vanhemmat ei pysty antamaan lapsilleen henkistä pääomaa eli taitoja joita tarvitaan työelämässä. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ohjataan mielenterveyspalveluihin vaikka hyödyllisintä olisi kartuttaa työtaitoja ja työssä tarvittavia sosiaalisia taitoja.

Verratkaapa vaikka isään joka opettaa pojalleen mopojen, autojen, pienkoneiden käyttöä ja huoltoa yli kymmenen vuoden ajan. Siinä on työelämään valmentautumista parhaimmillaan.

Mulla ja sisaruksillani oli hyvät sosio-ekonomiset lähtökohdat. Kärsitään kaikki mielenterveysongelmista, yksi pahemmista ja toinen lievemmistä ja kaikkea siltä väliltä. Että eipä se vanhempien työllisyys ja varallisuus aina takaa menestymistä ja onnellisuutta myöhemmin elämässä...

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun työttömyyspätkäni oli lapsille lahja, joustava, rento siirtymä ja sopeutumisaika kotona vietetystä vuosista kohti oravanpyörää. Sillä oli hyviä puolia etten työllistynyt heti kun yritin.

Minäkin jäin vuodeksi pois töistä koska rahaa on, matkusteltiin ja mökkeiltiin! tämähän on ihan sama asia kuin pitkäaikaistyöttömien elämä, eix ookkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun työttömyyspätkäni oli lapsille lahja, joustava, rento siirtymä ja sopeutumisaika kotona vietetystä vuosista kohti oravanpyörää. Sillä oli hyviä puolia etten työllistynyt heti kun yritin.

Minäkin jäin vuodeksi pois töistä koska rahaa on, matkusteltiin ja mökkeiltiin! tämähän on ihan sama asia kuin pitkäaikaistyöttömien elämä, eix ookkin?

olitko työmarkkinoiden käytettävissä`?