Miksi ihminen ei itse välitä jostain asiasta, mutta on kuitenkin kateellinen samasta asiasta toiselle?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. liikunta. Toinen ihminen liikkuu jonkin verran, ettei sairastu. Toinen ei, vaikka mahdollisuudet olisi samat. Turhautuu, jos hänelle sitten ehdottaa liikuntaa, se kun ei ole hänen velvollisuus. Mutta kuitenkin tästä samasta aiheesta sitten syyttää toista, että oletpa itsekäs kun liikut? Tai epätoivoisena parahtaa että joo joo olet parempi ihminen kuin hän, vaikkei tuollainen olisi käynyt pienessä mielessä.
Mitä ihmettä nyt taas? Kukin tekee niin kuin tykkää. Itselläni ollut salikortti n. 15v saakka siellä epäsäännöllisesti käynyt ja lenkkeillyt.
Minkä takia ketään kiinnostaa toisen elämän valinnat noin paljon ap? Kaikki hyvin?Ai sinä tykkäät siitä, kun sinua syytellään?
Joo, saan liikunnasta hyvän olon.
Ja se vei aivosi?
? Miten se nyt tähän liittyy. Onko sulla kaikki ok?
No miten se, tykkäätkö liikunnasta liittyy? Siis siihen, että nautit syytettynä olemisesta, ilmeisesti.
Ehkä se on vain peilisolujen toimintaa. Vahva tunne, kuten toisen ilo ja ylpeys saavutuksesta, aiheuttaa spontaania samastumista. Sitten päätyy ajattelemaan että olisi ehkä itsekin iloinen ja ylpeä siitä asiasta. Vasta järjellä ajatellessa voi tajuta että tavoite on vaikka ristiriidassa omien arvojen kanssa tai vaatisi joidenkin tärkeämpien asioiden heivaamista.
Anteeksi ikävä sävy, otan takaisin että kyseenalaistaisin koko luetunymmärtämisesi. En vain ihan sitä hakenut, miten taisit aloituksen ymmärtää. Tottakai jokainen saa toimia miten haluaa, myös sekin, joka liikkuu. Ilman syyllistämistä.