Lue keskustelun säännöt.
Painajaismainen työkaveri, mitä teen?
väsynyt
26.05.2018 |
Miten ootte selvinny; lähteneet vai jääneet?
Tilanne siis se, että tykkään työstä tosi paljon ja muut työkaverit ovat mukavia. Jokaisessa joukossa tuntuu olevan se yksi mätämuna ja tää alkaa olla aika sietämätön. Tyyppi ei ole esimiesasemassa. Hän ei onneksi ole työpaikalla joka päivä, mutta viikottain kuitenkin. Esimiehelle en pysty puhumaan asiasta.
100% sovinisti, tytöttelee halveksuvasti ja hyssyttelee. Käskyttää (kävelee vaikka roskiksen ohi ja tulee sanomaan vaikka minulle, että hei kato vähän tota roskista, teeppäs sille jotain tms.). Puuttuu muiden virheisiin todella rankalla kädellä, äänekkäästi, kertaa sitä virhettä todella paljon useana päivänä. Nauraa ja vääntää vitsiä toisten virheistä, vaikka muita ei naurata yhtään. Änkeää seuraan, puhuu taukoamatta itsestään. Jos koetat sanoa hänelle mitä vaan, hän puhuu päälle eikä kuuntele ollenkaan. Korostuvan itsekeskeinen kaikessa.
Puuh. Siinä nyt jotain mitä äkkiseltään tuli mieleen. On _todella_ raskas ihminen ja aina kun kuulen hänen äänensä tai näen hänet niin alkaa ahdistaa. Yksityisessä elämässä pysyisin mahdollisimman kaukana sellaisista ihmisistä.
Kertokaa teidän tarinoita kamalista työkavereista. Kaipaan vertaistukea. Tässä taas mol.fi auki kattelen uusia työpaikkoja...
Kommentit (2)
Kyllä esimiehelle pitäisi asiasta sanoa. Ymmärrän, että se on joskus vaikeaa, mutta olisi kuitenkin tärkeää laittaa asiaa edes sen verran eteenpäin.
Itse kyllä lähdin työpaikasta, jossa on karmea muiden silmille räjähtelevä eukko töissä. Lähtöni syyn kerroin kyllä esimiehelle, mutta aiemmin en asiasta valittanut, kun tiesin että sitä on vuosia yritetty, mutta esimies ei asiaan puutu.
Karenssin tietysti sain, koska työvoimaviranomainen edellyttää, että epäasiallisesta käyttäytymisestä on käynnistetty normaali menettely, eli että on oltu yhteydessä työsuojelupiiriin tai liittoon. No, jokainen joka on ollut hirviöiden kanssa samassa työpaikassa tietää, että mielenterveys ja motivaatio jatkaa työssä on mennyt jo siinä vaiheessa, kun työsuojeluviranomaiseen ollaan yhteydessä. Vaikka ongelma saataisiin lopulta hoidettuakin, ei itsellä välttämättä enää ole halua jatkaa moisessa paikassa.
Eli lähde ennen kuin menetät yöunesi ja terveytesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo nyt vielä kuulosta niin pahalta, että kannattaisi heittää hukkaan hyvä työpaikka. Kiusaaminen ei ole järjestelmällistä, yksilöllistä, päivittäistä tai koko työyhteisön toimesta johtuvaa. Vaikka toki tuollainenkin "jännittäminen" syö voimia ja motivaatiota. Näe tämä tilaisuutena opetella rajojen asettamista. Oli ihminen missä asemassa tahansa, hänellä ei ole oikeutta käyttäytyä huonosti. Sano vastaan, osoita hänelle, missä rajasi kulkevat. Sinua ei tytötellä, hyppyytetä eikä päällesi kaadeta hänen skeidaansa. Takaisin kettuilu harvemmin auttaa, ellet sitten osaa olla jäääätävä, mutta et anna mitään vastakaikua. Nuivasti huomauttelet työpaikan säännöistä ja oman vastuun kantamisesta, et naura vitseille, et vastaa aloituksiin, jolleivat ne liity suoraan ja asiallisesti työhön, et ilmeile, elehdi tai katso päin paitsi puhuessasi. Kun ihminen ei saa sinusta mitään reaktiota irti vaan päin vastoin tuntee itsensä tyhmäksi, hän ettii uuden kiusattavan.
Itse olen vaihtanut työpaikkaa väliportaan esimiehen takia, koska hänen käytöksensä oli terveydelleni vakava riski ja hän järjestelmällisesti jätti kaiken harteilleni, valehteli, simputti, teki hengenvaarallisia "jekkuja" ja vaihteli työpaikan sääntöjä kuin tyranni. Hänellä oli vakavasti päässä vikaa, valehteli myös omalle esimiehelleen ja sai lähtöni jälkeen potkut.