Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syön pelkkiä eineksiä ja sokeria, en liiku enkä ulkoile. Kokemuksia seurauksista?
26.05.2018 |
Otsikossa asia tiivistettynä, olen nyt 26v ja olen 18-vuotiaasta asti syönyt lähinnä eineksiä, sipsiä ja karkkia (nyt sipsit jääneet tosin pois) Eineksillä tarkoitan halvimpia mahdollisia, esim mikropizzoja ja uunipizzoja, lähinnä hiilaria ja lihaa sisältäviä. Kasviksia tai hedelmiä/marjoja en syö ollenkaan. En syö vitamiinilisiä paitsi omega3. Olen normaalipainoinen.
Liikun myös todella harvoin, ja jos liikun niin se on lähinnä kauppaan ja takaisin. Olen tehnyt töitä kotona nuoresta saakka niin työmatkoja ei tarvitse liikkua. Työni teen koneelta istuen, ja siihen menee muutenkin suurin osa päivästäni. Tupakoin muutaman tupakan verran päivässä, alkoholia en juo.
Kellään kokemusta vastaavanlaisesta elämäntavasta, millaisia terveyshaittoja tuli ja milloin alkoivat näkymään? Ihoni on kuivunut selvästi tässä vuosien aikana mutta vaikea sanoa kuuluuko se normaaliin ikääntymiseen vai elämäntapoihin, samoin olen joka vuosi enemmän kipeänä (arviolta 5 kunnon sairastelua vuodessa, mutta usein myös pientä päänsärkyä ja etovaa oloa ilman kuumeilua)
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et jaksa muuta, osta monivitamiineja apteekista ja syö edes 1 hedelmä per päivä. Nyt sulla on vitaaminien puutos mikä altistaa flunssille.
Purkkivitamiinit ne vasta turhia onkin.
Ei sellaiselle jolla on vitamiinipuutos ja joka ei kykene heti muuttamaan ruokavaliotaan. Parempi purkkivitamiini kuin ei vitamiinia ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu geeneistä tuleeko jotain (ja jos niin koska ja mitä) pitkäaikaissairauksia. Jos vedät vielä vuosia tai vuosikymmeniä noin niin saattaa ainakin sepelvaltimotaudille altistaa. Jaksamiseen ainakin luulisi vaikuttavan negatiivisesti. Et kertonut kuinka nukut ja onko stressiä. Itse syö olen syönyt kanssa pienen ikäni epäterveellisesti, en noin yksipuolisesti ainakaan pitkään mutta todella paljon karkkia, sipsejä ja pikaruokaa. Lisäksi olen nukkunut todella huonosti ja ollut erittäin stressaantunut. Tulos lihavuus ja lähes pari kymmentä pitkäaikaissairautta, mukaan lukien diabetes ja masennus. Mulla on huonot geenit ja ole 48v.
Nuorempana olin kerran/kaksi kipeänä vuodessa, nyt tosiaan oikeasti kipeänä sen 4-6 kertaa, lisäksi pienempiä päivän kestäviä päänsärkyjä on useammin, mutta en näitä vielä laskisi mukaan. Stressaan todella paljon ja minulle on todettu masennus sekä ahdistuneisuushäiriö. Lisäksi pelkään sairauksia, ja sen vuoksi tämän keskustelun teinkin, haluaisin tietää onko muilla huonot elintavat vaikuttaneet terveyteen vai onko kyse jostain vakavemmasta. Tuo määrä mitä olen sairaana on vielä terveen ihmisen sairasteluksi luettu. Diabetesta pelkään myös sillä syön joka päivä esim. yhden suklaalevyn, mutta olen tosiaan vasta 26. Nukun normaalisti mutta joka päivä olen peloissani tai ahdistunut jostain.
Diabetesta ei välttämättä tuu, jos pysyt normaalipainoisena ja jos sulla ei ole suvussa diabetesta.
2tyypin diabetes tulee huonosta ruuasta, ei siihen paino vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Syön myös eineksiä enimmäkseen, mutta yritän valita ns. terveellisiä kasvis/kala/kanapainotteisia.
Terveellisiä eineksiä ei ole olemassa.
Yksi kysymys: miksi haluat kohdella itseäsi tuolla tavalla? Kuinka vaikeaa se nyt on syödä välillä esimerkiksi jokin hedelmä? Ei hme että on etovaa oloa, päänsärkyä ja masennusta. Sinulla on epäilemättä monenlaisia puutostiloja.
Yksi miinuspuoli ap:n ruokailutyylissä (juu, on kokemusta itselläkin) on se että ruoanlaiton tyydytys jää saamatta. Jos vähänkään jaksaa kokata, siitä saa yleensä enemmän virtaa kuin mitä siihen panostaa. Kun olin kiipeämässä masennuksen keskeltä ylös, ruoanlaitto toimi ihan hyvänä pikku työkaluna. Sai jotain aikaan, oli kivaa puuhasteltavaa jne. Tämä siis yksin asuvan, keskivaikeasta masennuksesta kärsineen kertomana - ymmärrän hyvin että vaikkapa perheelle kokkailu voi alkaa tuntua työleiriltä.
Masennuksesta kärsivästä voi kuulostaa ongelman vähättelyltä mainostaa juuri näitä vitamiini- ja rasvahappojuttuja mutta ne ovat kyllä osa palapeliä, samoin kuin leppoisa liikuntakin. Kannattaa ajatella näin päin: sinulla on mahdollisesti masennuksen lisäksi ainakin lievä vitamiininpuutostila koskien tiettyjä vitamiineja. Kannattaako sitä pitää yllä vai korjata? Kannattaako olla ihan kuopan syvimmässä kohdassa vai ottaa, heti kun jaksaa ja pystyy, pieni askel vähän ylöspäin?
Alue: Aihe vapaa
Purkkivitamiinit ne vasta turhia onkin.