Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö pitkäikäiseksi eläneen elämäntapajuopon?
25.05.2018 |
Isäni on juopotellut lähes päivittäin kaksikymppisestä lähtien ja ikää alkaa olla seitsemänkymppiä. Ei tässä kauan taida aikaa olla jäljellä. Kauanko tuntemasi juoppo on elänyt?
Kommentit (95)
Alkoholi on hermomyrkky eikä kuulu ihmisen elimistöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi elää vanhaksi? Elämänlaatu on tärkeämpi kuin vanhaksi eläminen.
93v oli vanhin. Hän oli isoisäni. Äitini joi itsensä hengiltä jo 52-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Jos sairastaa jotain perussairautta, alkoholin suurkulutus naamioituu usein sen taakse.
Ja juopot selittävät ongelmiensa johtuvan perussairaudesta.
Nuoruudenystäväni on juonut juhannuksesta saakka parikymmentä olutta päivässä.
No, niin on ennen juhannustakin, lukuunottamatta streptokokkitulehduskierteen aiheuttamia sairaalajaksoja.
Nyt kärsii univaikeuksista, lihasheikkoudesta, lihaskrampeista, kivuista...
Kaikki on hänen sairastamansa perinnöllisen neuropatian syytä.
Kyllä se päivittäinen juominen näkyy verikokeissa. Mutta läheisille voi selittää mitä tahansa, niin tekevät varmaan kaikki alkoholistit. Samanlainen sairas löytyy minunkin suvustani eli hän sairastaa milloin mitäkin, mutta todellinen syy on alkoholismi. Tai krooninen masennus, tosin sekin varmaan helpottaisi, jos luopuisi viinasta.
Mutta alkoholismikin on sairaus. Ja niitä pahimpia sen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysikymppinen vkl juoppo.
Viikonloppujuopot voi elää ihan yhtä kauan, kuin ihmiset ylipäätään. Itsekin tunnen yli 80 vuotiaan melko "juopon", mutta kuitenkin suurinpiirtein kohtuudella juovan. Jonkun mielestä juoppo, ja toisen mielestä kohtuukäyttäjä.
Kokonaan toinen asia on sellaiset, jotka on 24/7 kännissä kuset ja paskat housuissa. Ei yleensä elä kauaa. Jo tapaturmariski on suuri. Kerran kaksi tämmöistä tyrmäsi lähikaupassa itsensä, kun kaatuivat ja löivät päänsä kumpikin samaan aikaan. Taju pois kummaltakin sankarilta. Oli siinä ihmettelemistä, kun ambulanssia tilasi.
Päihdeongelmaisten toikkarointi on kieltämättä koomista ja usein tulee mieleen, että heillä on parempi tuuri kuin raittiilla. Olen itse telonut itsenäni ihan äskettäin huolella ihan selvin päin. Taatusti olisi lääkäri luullut, että olin humalassa, kun oli viikonloppu. Mutta ei, mukulakiviportaissa kaaduin.
Kälyni nuorena loukkasi jalkansa rikottuun tuoppiin, selvänä.
Kun hän sitten päivystyksessä ompelutti jalkaansa, sai tosi tylyä kohtelua "humalaisena".
Ompelu aloitettiin ilman puudutusta, koska oletettiin hänen olevan humalassa.
Juuri tuon takia en mennyt lääkäriin. Onneksi ei jäänyt mitään pysyvää, nilkutin jonkun aikaa ja varpaankynsi varmaan irtoaa, asfaltti-ihottumaa on reilunlaisesti, mutta ei vakavaa.
Tiedän joitakin, mutta ovat kusipäitä, itsekkäitä, hyväksikäyttäjiä. Tavat eivät ole vuosikymmenien aikana muuttuneet yhtään. Joka päivä toivon heidän kuolemaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni kuoli 71-vuotiaana. Kuolinsyy tosin oli silloinkin krooninen keuhkoputken tulehdus ja sydämen laajentuma eli aika pitkälti sekä 12-v aloitetusta tupakasta sekä teininä alkaneesta juomisesta johtuva kuolema. Viimeiseen 10 vuoteen ei liikkunut kuin kävellen enää, jalat meni lopulta juomisen takia ja kulki pitkin seiniä. Ulkona rollaattorilla.
Laiha oli aina. Suorastaan luuviulu. Että totta taitaa olla tuo ravinnon ja juomisen yhteys vaikka se omituiselta tuntuukin.
Yli 90 v. Tosin lopussa vuosikaudet laitoksissa ei voinut juoda eikä tupakoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs vanhempani tuttava on 80-kymppinen. Juo likööreitä ja viiniä päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhempani tuttava on 80-kymppinen. Juo likööreitä ja viiniä päivittäin.
Siis 8-kymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko juoppo sama kuin alkoholisti?
Vanhin alkoholisti, jonka tiedän kuoli 98v, mummo tosiaan joi lähes loppuun saakka joka päivä noin 50cl konjakkia, enemmänkin olisi mennyt mutta hoitolaitoksessa säännöstelivät viimeiset 5 vuotta.Tuo on n yksi-kaksi annosta päivässä, eihän se ole juoppo (ei ylitä suurkulutuksen rajaa). Itseasiassa yksi annos päivässä johtaa tilastojen valossa pidempään elämään kuin raittius.
Puoli litraa konjakkia joka päivä on 1-2 annosta????
Oikeastaan 50 cl tekee 12 kpl 4cl:n standardiannosta + puolikas vielä päälle. Eli melkein oikein mutta ilman viivaa :)
Isoisäni, eli 80-vuotiaaksi. Viinaa meni reippaasti. Ehkä fyysinen työura oli etuna, maatilalla teki kovasti hommia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Setäni eli 69- vuotiaaksi, joi rankasti 2-kymppisestä asti päivittäin. Olut oli pääasiallinen ravinto vuosikymmeniä.
Oma isä alotti 23 vuotiaana juomisen. Kuoli 74 vuotiaana. EIkä kuollut viinaan vaan kaatu rollaattorilla kadulla ja löi päänsä. Ei tietenkään juonut 50 vuotta putkeen, mutta joi 12 kuukauden aikana sen 8-9kk. Loput kuukaudet oli krapulaa ja pari selvää päivää. 50v noin tolla tyylillä. Eikä sais nauraa. Mutta kyllä hymyilin. Sen maksassa oli tietenkin jo vikoja, mutta sen maksa oli silti suht normaali. Toiset kestää toiset ei kestä. Hänen kohdalla mietin sitä, että kuinka paljon voi vetää toiset viinaa, että siihen kuolee. Isäni ei siihen kuollut. Hän lähti aivovamman takia. Siskoni kanssa sanoi, että miten edes mahdollista tolla juomisella. Luulis, että ukko olis ollu jo täynnä viinaa varpaista otsaan.
Vaikka hän oli rapajuoppo, niin se oli hieno mies. Meiltä ei ikinä puuttunut mitään ja vei silti meitä lintsille, lätkämatseihin, fudiksiin, oli koulun päättäjäisissä ja oli hyvä vaari. Se vaan oli aina kännissä.
Oma faijani joi varsin reippaasti jonnekin reilu 70-vuotiaaksi, hoiti kyllä työnsä ihan ok siitä huolimatta siihen asti kunnes jäi eläkkeelle n. 60-vuotiaana. Viimeiset n. 15 vuotta hän oli selvinpäin. Eli 88-vuotiaaksi. Juominen aiheutti kyllä pikkuaivoihin jotain häikkää mikä heijastui tasapainoon mikä on kai aika yleistä heillä jotka pidemmän aikaa ryyppäävät.
Mutta silloin kun vielä joi, niin sanotaanko että yksi viskipullo meni ihan kevyesti illassa.
Elintapoihin nähden oli kuitenkin aika terve.
Kerran tuli maksatulehdus silloin kun vielä joi ja se pelästytti sen verran paljon, että oli varmaan täysin juomatta joku puoli vuotta siitä eteenpäin.
Juomisen lopetti kokonaan SSRI-lääkitys. Meni täysin mielenkiinto alkoholiin.
Yksi heavy user sukulainen kuoli noin kuusikymppisenä muttei alkoholiin vaan syöpään. Voiko noikin johtua alkoholista, en tiedä.
Toinen eli vähän pidempään eli reilu 70v. Tuo oli yleisesti huonossa kunnossa hajotettuaan paikkojaan työuransa aikana ja tuskin se iso alkoholinkulutuskaan auttoi asiaa.
Kolmas oli enemmänkin tuurijuoppo mutta ne putket saattoi jatkua viikkoja eikä ne hirveän harvinaisia olleet. Välillä sitten oltiin selvinpäin kohtalaisia aikoja. Tuo eli melkein kasikymppiseksi.
Sitten vertailun vuoksi tuttu joka oli erittäin urheilullinen kuoli yllättäviin sydänvaivoihin viisikymppisenä. Tuo ei käyttänyt viinaa koskaan ja söi terveellisesti ja urheili isoja määriä vapaa-aikanaan eri lajeja mm. triathlonia.
Tiedän lähihoitajan, joka kävi tupakka nurkalla yläasteella ja oli jo silloin jakorasia. Se nainen, jolta Teemu kertoi saaneensa genitaali herpeksen.
Vakavasti sydänsairas, alzheimer ja ikää 80 ja risat. Saattaa juoda montaa päivää peräkkäin eikä tunnu missään.
Oma faija on mun ymmärtääkseni ryypiskellyt koko aikuisikänsä, välillä vähän vähemmän ja välillä taas enemmän. Saavutuslistalta löytyy mm. useampi konkurssi firmoista, jotka olisivat voineet olla hyvinkin menestyksekkäitä, mutta mies joi ja viina vei. Tupakkaa on omien sanojensa mukaan kiskonut 13-vuotiaasta.
Ensi vuonna tulee äijällä 80-vuotta täyteen, joten täytyy toivoa, että jos en koskaan mitään hyvää ole muutoin isältäni saanut, että olisin perinyt edes tuon sitkeyden.