Lue keskustelun säännöt.
varattuna treffeille
24.05.2018 |
Työpaikalla eräs mies on katsellut minua jotenkin merkitsevästi jo jonkin aikaa. En tunne häntä kovin hyvin, mutta sormus on sormessa, eli varmaankin varattu. Välillä katseiden vaihto on ollut molemmin puoleista. Olen jollain tavalla kiinnostunut hänestä, vaikka olenkin varattu. Mitään muuta välillämme ei ole tapahtunut. Nyt tämä mies kuitenkin viestitti ja ehdotti tapaamista viikonloppuna. Yksillä käynti kuulostaa aika viattomalta, mutta onko se kuitenkaan sopivaa. Kuinka itse toimisitte?
Kommentit (43)
Tästä ei ollut selvyyttä. Oli vain nähty sormus sormessa ja epäilty miehen olevan varattu. Sormushan voi olla sormessa leskimiehelläkin. Tai vaikka asumuserossa olevalla.
Joo ja lehmät lentää😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadut myöhemmin jos et mene. Vastaavassa tilanteessa olen ollut ja menin.
Vierailija kirjoitti:
Kadut myöhemmin jos et mene. Vastaavassa tilanteessa olen ollut ja menin.
Ai menit? No mitä tapahtui? Miten asia jatkui ja mitkä olivat seuraukset?
Minäkin olen mennyt. On vain hankalaa kun periaatteessa voi jotkut tutut nähdä kaupungilla. Siksi on treffattu syrjemmällä.
N32
Hän voi olla kiinnostunut sinusta ja luopumassa parisuhteestaan. Katsoisin kortin, jos olisin kiinnostunut miehestä. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin tässä ketjussa on annettu irvaillen ymmärtää.
En näkisi mitään pahaa tuossa. Heillä voi olla avoin suhde, tai vaimo voi olla kuollut - sormus voi silti pysyä vaikka ikuisesti sormessa, muistona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on naiset naiiveja😀
Haluatko olla hänen laastari? Tai salasuhde?
Ja pilaat vielä omankin suhteesi. No tervemenoa, sitä saa mitä tilaa😂
Menin lapsuuden tuttavan kanssa kahville ihan vaihtaakseni kuulumisia, kun törmättiin pitkästä aikaa. Siinä kohtaamisessa en tuntenut mitään outoa. Kuitenkin kahville päästessä tajusin että toinen osapuoli ei tainnutkaan olla ihan kaverimielellä.. tietenkin kuulumisia vaihtaessa kerroin miehestäni, mutta ei se itsellekään mukavaa ollut nähdä toisen nolostumista kun itsellä ei mitään tunteita. Taisin mennä vahingossa treffeille :D
Ihastus ei mitään. Mutta jos sen eteen aktiivisesti tekee jotain, "ruokkii" silmäpeliä, menee treffeille.. kyllä se on jo epäkunnioittavuudessaan tosi väärin. Siitä on helppo luisua pidemmälle ja pidemmälle ja selitellä itselleen kaiken olevan ok. En menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just joo.
Siis noinko helppoja jotkut on? Vähän pitkiä katseita töissä ja yksi viesti ja heti jo valmista kauraa.
Sujauta varuiksi kondomi pikkupöksyjen piilotaskuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadut myöhemmin jos et mene. Vastaavassa tilanteessa olen ollut ja menin.
Ai menit? No mitä tapahtui? Miten asia jatkui ja mitkä olivat seuraukset?
Nainen pyysi hotelliin. Siellähän naitiin. Parin vuoden sivusuhde. Puhuttiin rakkaudesta ja tunteet oli voimakkaat. Jäätiin kiinni, erottiin lopulta ja jatkettiin eri suuntiin. Ei ole enää työkaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on vain sinun asia. Älä kysy muiden mielipiteitä. Jos sama tapahtuu jollekin niin sekin on hänen asiansa ja tekee ehkä toisin. Sinäkin teet toisin jossain toisessa elämänvaiheessa tai toisen ihmisen kanssa.
Tuo on liioiteltua sanoa että kuuluu erota nykyisestä. Hyvin harva suhde loppuu tuohon ajatukseen. Vaikka moni suhde loppuu nykyään liian helposti.
Minusta kumppanin kanssa kuuluu olla aito ja rehellinen. Jos käy treffeillä, niin käy treffeillä. Sinä olet kuitenkin itse se joka tekee päätöksen kenen kanssa sitoutuu.
Ehkä treffit avaa sinulle jotain, ei sinun tarvitse ajatella että panisit siellä vaan jos se kiinnostaa niin tee.Itse olen parisuhteessa ja jos mies kiinnostaisi jostain, veisi kahville toisen niin se olisi vielä korjattavissa. Ei treffit suoraan kaada mitään. Mutta silloin miehen kuuluisi miettiä vahvasti mitä tahtoo ja kenen kanssa.
Sen jälkeen kuuluisi tehdä muutoksia koska ajatteli mahdollisuutta jonkun toisen kanssa.Itseäni mietin näin myös, jos kiinnostun toisesta ihmisestä niin sen voi selvittää. Ei tarvitse päättää omaa liittoa samantien koska ihastuminen toiseen on normaalia. Ei ole tilaa, jossa yksi ihastuu vain yhteen kerralla ja suhde omaan voi olla hyvä.
Kuuluu miettiä mitä itse ja kumppani voi tehdä. Ja jos tekee jotain, aiheuttaako sillä kumppanille pahaa oloa. Jos itsestä tuntuu että jotain pitäisi tehdä, niin oma elämä tulee parisuhdetta edellä. Ei kukaan voi elää niin etteikö kumppani joskus lähde, sinäkin voit tulla jätetyksi.
Muut ihmiset eivät ole suoraan uhka ja tutustuminen toisiin ihmisiin on ok, jos housut pysyy jalassa.
Olet kiinnostunut jostain ihmisestä ja häneen tutustuminen on kuitenkin sinun asiasi, kuten se mitä tekisit hänen kanssaan.
Jokainen ihmissuhde on omanlaisensa. Itse tiedän pareja, joissa toinen on kiinnostunut ystävästään ja silti oma parisuhde kestää, eikä mitään tapahdu ystävien kesken kuitenkaan. Ehkä mitään ei tapahtuisi sinkkunakaan?!Onko myös oma asia valehdella kumppanille tässä tilanteessa? Kertoa, että menee ulos vain kaveripohjalta, kuten ap kertoi tekevänsä, vaikka todellisuudessa lähdetään tutkimaan ja ruokkimaan alkavaa kiinnostusta? Miten se nyt voi kenenkään mielestä olla ok?
Miksei sitten kerro koko tarinaa kotona? Miksi valehdella syistä ja merkityksistä?
Mitä valehdeltavaa tuossa edes on?
Kyllä ihmiset saa käydä kahvilla jos seura kiinnostaa. En puhu nyt siitä että päiväkahville menossa vaan saa viettää aikaa jonkun toisen kanssa jos tahtoo. Se mitä tekee on sitten suhteen päättävä asia. Jos alkaa kiinnostua muista, niin minusta tuossa pitää jo olla itsekritiikki kohdillaan ja tarkkana mitä tekee.
Vaikka olisi kiinnostunut siitä ihmisestä, ei tuosta välttämättä mitään tule. Miksi jonkun toisen kanssa voisi mennä kahville mutta jonkun toisen kanssa niin ei voisi?
Kyllä jokaisen kuuluu käydä itsekseen ja kumppanin kanssa keskustelua mitä heidän suhde on, miten tahdotaan rakentaa tulevaisuutta yms.
Parisuhteesta katoaa helposti herkkyys ja otetaan toista itsestäänselvyytenä. Se kaikki on riski, mutta nämä voi korjata.
Kyllä minusta molempien kuuluu haluta elää parisuhteessa jossa elää. Jos pitää uhkana tuota että toinen ei voi käydä kahvilla niin onko silloin suhde enää kunnossa? Jos toinen HALUAA mennä, niin kyllä kuuluu olla se oikeus.
Minusta on ok että mies käy kahvilla jonkun kanssa jos tahtoo. Ei suhde siihen lopu, se loppuisi joka tapauksessa jos mies kiinnostuu jostain ihmisestä kuin minusta.
Itse ainakin toivon että mieheni on kanssani, koska haluaa tätä. Jos ei halua, niin ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on vain sinun asia. Älä kysy muiden mielipiteitä. Jos sama tapahtuu jollekin niin sekin on hänen asiansa ja tekee ehkä toisin. Sinäkin teet toisin jossain toisessa elämänvaiheessa tai toisen ihmisen kanssa.
Tuo on liioiteltua sanoa että kuuluu erota nykyisestä. Hyvin harva suhde loppuu tuohon ajatukseen. Vaikka moni suhde loppuu nykyään liian helposti.
Minusta kumppanin kanssa kuuluu olla aito ja rehellinen. Jos käy treffeillä, niin käy treffeillä. Sinä olet kuitenkin itse se joka tekee päätöksen kenen kanssa sitoutuu.
Ehkä treffit avaa sinulle jotain, ei sinun tarvitse ajatella että panisit siellä vaan jos se kiinnostaa niin tee.Itse olen parisuhteessa ja jos mies kiinnostaisi jostain, veisi kahville toisen niin se olisi vielä korjattavissa. Ei treffit suoraan kaada mitään. Mutta silloin miehen kuuluisi miettiä vahvasti mitä tahtoo ja kenen kanssa.
Sen jälkeen kuuluisi tehdä muutoksia koska ajatteli mahdollisuutta jonkun toisen kanssa.Itseäni mietin näin myös, jos kiinnostun toisesta ihmisestä niin sen voi selvittää. Ei tarvitse päättää omaa liittoa samantien koska ihastuminen toiseen on normaalia. Ei ole tilaa, jossa yksi ihastuu vain yhteen kerralla ja suhde omaan voi olla hyvä.
Kuuluu miettiä mitä itse ja kumppani voi tehdä. Ja jos tekee jotain, aiheuttaako sillä kumppanille pahaa oloa. Jos itsestä tuntuu että jotain pitäisi tehdä, niin oma elämä tulee parisuhdetta edellä. Ei kukaan voi elää niin etteikö kumppani joskus lähde, sinäkin voit tulla jätetyksi.
Muut ihmiset eivät ole suoraan uhka ja tutustuminen toisiin ihmisiin on ok, jos housut pysyy jalassa.
Olet kiinnostunut jostain ihmisestä ja häneen tutustuminen on kuitenkin sinun asiasi, kuten se mitä tekisit hänen kanssaan.
Jokainen ihmissuhde on omanlaisensa. Itse tiedän pareja, joissa toinen on kiinnostunut ystävästään ja silti oma parisuhde kestää, eikä mitään tapahdu ystävien kesken kuitenkaan. Ehkä mitään ei tapahtuisi sinkkunakaan?!Onko myös oma asia valehdella kumppanille tässä tilanteessa? Kertoa, että menee ulos vain kaveripohjalta, kuten ap kertoi tekevänsä, vaikka todellisuudessa lähdetään tutkimaan ja ruokkimaan alkavaa kiinnostusta? Miten se nyt voi kenenkään mielestä olla ok?
Miksei sitten kerro koko tarinaa kotona? Miksi valehdella syistä ja merkityksistä?
Mitä valehdeltavaa tuossa edes on?
Kyllä ihmiset saa käydä kahvilla jos seura kiinnostaa. En puhu nyt siitä että päiväkahville menossa vaan saa viettää aikaa jonkun toisen kanssa jos tahtoo. Se mitä tekee on sitten suhteen päättävä asia. Jos alkaa kiinnostua muista, niin minusta tuossa pitää jo olla itsekritiikki kohdillaan ja tarkkana mitä tekee.
Vaikka olisi kiinnostunut siitä ihmisestä, ei tuosta välttämättä mitään tule. Miksi jonkun toisen kanssa voisi mennä kahville mutta jonkun toisen kanssa niin ei voisi?
Kyllä jokaisen kuuluu käydä itsekseen ja kumppanin kanssa keskustelua mitä heidän suhde on, miten tahdotaan rakentaa tulevaisuutta yms.
Parisuhteesta katoaa helposti herkkyys ja otetaan toista itsestäänselvyytenä. Se kaikki on riski, mutta nämä voi korjata.Kyllä minusta molempien kuuluu haluta elää parisuhteessa jossa elää. Jos pitää uhkana tuota että toinen ei voi käydä kahvilla niin onko silloin suhde enää kunnossa? Jos toinen HALUAA mennä, niin kyllä kuuluu olla se oikeus.
Minusta on ok että mies käy kahvilla jonkun kanssa jos tahtoo. Ei suhde siihen lopu, se loppuisi joka tapauksessa jos mies kiinnostuu jostain ihmisestä kuin minusta.
Itse ainakin toivon että mieheni on kanssani, koska haluaa tätä. Jos ei halua, niin ei halua.
Varmaan juuri noin, mutta miksei sitten sanota kotona suoraan, että mulla on ollut silmäpeliä työpaikalla erään miehen kanssa ja selvästi tunnemme vetoa toisiimme ja nyt mentäisiin viikonloppuna ravintolaan vähän katsomaan mihin se johtaa. Ihan kaksin vaan. Voiko joku parisuhteessa oleva oikeasti tosissaan nyt kertoa, että tämänlainen kumppanin toiminta olisi haluttua tai hyväksyttävää? Ja miksi ap sitten sanoo miehelleen, että menee ihan kaverina vaan? Tämähän ei ole totta.
En mennyt. Tästä ketjusta tuli tuo "kalteva pinta" -vertaus ja tajusin siinä olevan riskin. Tiedän, että mitään sopimatonta ei olisi tapahtunut, mutta siltikin.
Loukkaavat likaiset kommentit eivät juuri vaikuttaneet, en ollut lähdössä pettämään, mutta tästä ketjusta tajusin myös, että en pysty kertomaan koko totuutta kotona jos menen. Olisin kertonut vain osan totuudesta.
Enkä missään nimessä halua yhtään mitään pahaa mieltä miehelleni ja kyllä tässä mahdollisuus siihen on.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.
Kyllä jokaisen kuuluu käydä itsekseen ja kumppanin kanssa keskustelua mitä heidän suhde on, miten tahdotaan rakentaa tulevaisuutta yms.
Parisuhteesta katoaa helposti herkkyys ja otetaan toista itsestäänselvyytenä. Se kaikki on riski, mutta nämä voi korjata.Miten ihmeessä sinun mielestäsi tässä oli tuosta kyse? Tässähän oltiin menossa treffeille uuden tuttavuuden kanssa. Ei ap pohtinut suhdettaan palstalla tai kumppaninsa kanssa.
Ihan mielenkiinnosta: miten tämä työkaveri reagoi, kun kieltäydyit tapaamisesta? Loppuivatko pitkät katseet siihen? Oletteko olleet tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on vain sinun asia. Älä kysy muiden mielipiteitä. Jos sama tapahtuu jollekin niin sekin on hänen asiansa ja tekee ehkä toisin. Sinäkin teet toisin jossain toisessa elämänvaiheessa tai toisen ihmisen kanssa.
Tuo on liioiteltua sanoa että kuuluu erota nykyisestä. Hyvin harva suhde loppuu tuohon ajatukseen. Vaikka moni suhde loppuu nykyään liian helposti.
Minusta kumppanin kanssa kuuluu olla aito ja rehellinen. Jos käy treffeillä, niin käy treffeillä. Sinä olet kuitenkin itse se joka tekee päätöksen kenen kanssa sitoutuu.
Ehkä treffit avaa sinulle jotain, ei sinun tarvitse ajatella että panisit siellä vaan jos se kiinnostaa niin tee.Itse olen parisuhteessa ja jos mies kiinnostaisi jostain, veisi kahville toisen niin se olisi vielä korjattavissa. Ei treffit suoraan kaada mitään. Mutta silloin miehen kuuluisi miettiä vahvasti mitä tahtoo ja kenen kanssa.
Sen jälkeen kuuluisi tehdä muutoksia koska ajatteli mahdollisuutta jonkun toisen kanssa.Itseäni mietin näin myös, jos kiinnostun toisesta ihmisestä niin sen voi selvittää. Ei tarvitse päättää omaa liittoa samantien koska ihastuminen toiseen on normaalia. Ei ole tilaa, jossa yksi ihastuu vain yhteen kerralla ja suhde omaan voi olla hyvä.
Kuuluu miettiä mitä itse ja kumppani voi tehdä. Ja jos tekee jotain, aiheuttaako sillä kumppanille pahaa oloa. Jos itsestä tuntuu että jotain pitäisi tehdä, niin oma elämä tulee parisuhdetta edellä. Ei kukaan voi elää niin etteikö kumppani joskus lähde, sinäkin voit tulla jätetyksi.
Muut ihmiset eivät ole suoraan uhka ja tutustuminen toisiin ihmisiin on ok, jos housut pysyy jalassa.
Olet kiinnostunut jostain ihmisestä ja häneen tutustuminen on kuitenkin sinun asiasi, kuten se mitä tekisit hänen kanssaan.
Jokainen ihmissuhde on omanlaisensa. Itse tiedän pareja, joissa toinen on kiinnostunut ystävästään ja silti oma parisuhde kestää, eikä mitään tapahdu ystävien kesken kuitenkaan. Ehkä mitään ei tapahtuisi sinkkunakaan?!Onko myös oma asia valehdella kumppanille tässä tilanteessa? Kertoa, että menee ulos vain kaveripohjalta, kuten ap kertoi tekevänsä, vaikka todellisuudessa lähdetään tutkimaan ja ruokkimaan alkavaa kiinnostusta? Miten se nyt voi kenenkään mielestä olla ok?
Miksei sitten kerro koko tarinaa kotona? Miksi valehdella syistä ja merkityksistä?
Mitä valehdeltavaa tuossa edes on?
Kyllä ihmiset saa käydä kahvilla jos seura kiinnostaa. En puhu nyt siitä että päiväkahville menossa vaan saa viettää aikaa jonkun toisen kanssa jos tahtoo. Se mitä tekee on sitten suhteen päättävä asia. Jos alkaa kiinnostua muista, niin minusta tuossa pitää jo olla itsekritiikki kohdillaan ja tarkkana mitä tekee.
Vaikka olisi kiinnostunut siitä ihmisestä, ei tuosta välttämättä mitään tule. Miksi jonkun toisen kanssa voisi mennä kahville mutta jonkun toisen kanssa niin ei voisi?
Kyllä jokaisen kuuluu käydä itsekseen ja kumppanin kanssa keskustelua mitä heidän suhde on, miten tahdotaan rakentaa tulevaisuutta yms.
Parisuhteesta katoaa helposti herkkyys ja otetaan toista itsestäänselvyytenä. Se kaikki on riski, mutta nämä voi korjata.Kyllä minusta molempien kuuluu haluta elää parisuhteessa jossa elää. Jos pitää uhkana tuota että toinen ei voi käydä kahvilla niin onko silloin suhde enää kunnossa? Jos toinen HALUAA mennä, niin kyllä kuuluu olla se oikeus.
Minusta on ok että mies käy kahvilla jonkun kanssa jos tahtoo. Ei suhde siihen lopu, se loppuisi joka tapauksessa jos mies kiinnostuu jostain ihmisestä kuin minusta.
Itse ainakin toivon että mieheni on kanssani, koska haluaa tätä. Jos ei halua, niin ei halua.
Ai mitäkö valehdeltavaa? Etkö ymmärrä lukemaasi? Onhan se nyt vale jos kertoo menevänsä kaveripohjalta drinkeille ja oikeasti on silmäpeli ja flirtti jo käynnistynyt ja mennään koska ollaan toisesta kiinnostuneita. Miten et muka tätä käsitä?
Se että menee "ottamaan selvää mitä ne pitkät katseet merkitsee" ei tosiaankaan ole sama kuin työkaverin kanssa yksillä käynti ihan työkavereina.
Tuttava meni. Tuli avoero. Muutto omilleen lapsen kanssa. Nyt on vapaa seurustelemaan. Ei ollut eka kerta. Aina sortuu uuteen mieheen, kun on nauttinut alkoholia. Jokaisessa erossa on köyhtynyt, kun syyllisyydentuntoisena ei ala jakaamaan omaisuutta sulle mulle, vaan lähtee kevein kantamuksin. Panee ensin uutta, on niin "rakastunut" ja sitten vasta eroaa entisestä.
Tästä ei ollut selvyyttä. Oli vain nähty sormus sormessa ja epäilty miehen olevan varattu. Sormushan voi olla sormessa leskimiehelläkin. Tai vaikka asumuserossa olevalla.