Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VI
: )
Kommentit (805)
Näin unta meistä, unessa me rakastelimme hellästi. Se oli hyvin todentuntuinen uni, ihana uni.
Olisipa ihana viettää kanssasi tällaista kesäistä kuumaa viikonloppua. Mitähän kaikkea me keksittäisiin?
Mä taas näin unen, jossa ihastus pakotti seksuaaliseen tekoon/hyväksikäytti ja oli unena muutenkin hyvin synkeä.
Näen seksuaalisia unia ehkä muutaman kerran vuodessa, ja ne on 99 prosenttisesti hyväksikäyttö- ja raiskausunia plus sellasia jossa esim. ihastus harrastaa seksiä muiden kanssa ja istun katsomossa ymv.
En muista olenko edes koskaan nähnyt ”normaalia”, mukavaa seksiunta?
Joskus näen sellaisen alun, mutta sitten yhtäkkiä minut aina tönäistään ihastuksen toimesta sivuun ja ne muut tulee paikalle, jonka jälkeen pääsen katsomaan vierestä itse aktia.:D
Vierailija kirjoitti:
Huomenta mies. Olisitko valmis rakastelemaan kanssani?
Olisin valmis. Se olisi varmasti ihanaa sinun kanssasi.
Ota mut! Me kohdeltaisiin toisiamme arvostavasti ja rakastavasti. Me saataisiin kummastakin esiin sellaisia puolia, joiden ei tiedetty edes olevan olemassakaan. Me jaettaisiin samanlaiset arvot, ja meillä olisi hauskaa yhdessä. Usko mua, koska sä oot nähnyt sen kaiken itsekin.
Jos saisin sinut mies, niin halisin sinua vaan koko ajan. Olet sellainen söpöliini, nallekarhu.
Sanoit mulle kerran että unohdetaan. Mitä jos mä en vaan pysty unohtamaan? Mitä enemmän yritän, sitä enemmän sua ikävöin. Jos olet itse pystynyt unohtamaan niin kerro miten siinä onnistuit?
"Saan kenet vaan sormia napsauttamalla." Buahhaahhhaaahhhaaaaahhhaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
"Saan kenet vaan sormia napsauttamalla." Buahhaahhhaaahhhaaaaahhhaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!
Ei ehkä ihan sana tarkkaan lainattu,mutta joo. Tuon kommenttisi jälkeen kaikki oli mulle pelkkää leikkiä vain. Helppo oli löytää susta sitten muitakin paskoja luonteenpiirteitä ja fyysisiä vikoja kun hetken ihastuminen ei enää haitannut näköäni ja kuuloani. :D Kiits' kun oli oma itsesi eli täysi paska heti kättelyssä. Voisit lopettaa tuon nurkillani kyttäämisen myös.
Vierailija kirjoitti:
Ota mut! Me kohdeltaisiin toisiamme arvostavasti ja rakastavasti. Me saataisiin kummastakin esiin sellaisia puolia, joiden ei tiedetty edes olevan olemassakaan. Me jaettaisiin samanlaiset arvot, ja meillä olisi hauskaa yhdessä. Usko mua, koska sä oot nähnyt sen kaiken itsekin.
Kenelleköhän tämä on? Ei varmaan ainakaan minulle kun ei tunneta niin hyvin että ainakaan hän tietäisi millaiset elämarvot minulla on. Sen tiedän kyllä että hauskaa meillä olisi yhdessä. Niinkuin kaikkea muutakin.
Me oltais oltu vähän naimanaamatkin. Olis pitänyt törmätä noin 15 vuotta sitten. Missä sä olit silloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh...tulen ehkä vähän vaikeaksi siitä että ei törmätä enää yliopistolla. Tai käyn mie siellä vielä joitain kertoja kesänkin aikana, mutta todennäköisesti ei tulla törmäämään. Parempi niin. Tämä "ihastus" on tosi kummallinen muutenkin, enkä näe miten tästä koskaan voisi muuta tulla kuin kaukaa ihastelua ja haaveilua.
Etkö siis käy siellä enää syksyllä vai eikö hän käy?
Voi käyn kyllä vielä monta vuotta. Hänestä en tiedä. Uskoakseni käy. Jää vaan vähän haikea olo kun en näe häntä kuukausiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh...tulen ehkä vähän vaikeaksi siitä että ei törmätä enää yliopistolla. Tai käyn mie siellä vielä joitain kertoja kesänkin aikana, mutta todennäköisesti ei tulla törmäämään. Parempi niin. Tämä "ihastus" on tosi kummallinen muutenkin, enkä näe miten tästä koskaan voisi muuta tulla kuin kaukaa ihastelua ja haaveilua.
Tää kuulosti jotenkin vähän sinulta, mutta ethän sinä ollut ihastunut tai edes "ihastunut". Jotenkin vaikea uskoa sitäkään että kirjoittaisit tänne. Silti mietin äsken pitkään että jos tää oiskin sulta, niin miksi oisit niin varma ettei enää törmätä. Mietin mitä oon sanonut. Sitten tajusin, että et luetkohan sä somesta mun juttuja. Jos niin, niin oot ymmärtänyt jotain väärin. En oo ajatellut että sua kiinnostais lukea ja kirjoitin vain yleisesti ihmisille. Ei piilomerkityksiä.
Mitä "ihastumiseen" tai menneeseen sellaiseen taas tulee, niin minusta jonkinlainen kaveruus ois ollut mahdollisuus tai luulin että koko "ihastuminen" viesti sitä että se ois jopa tarkoitus. Ois ollut kiva tutustua edes vähän paremmin, vaikutit vain siltä ettet sitä halua. Siksi en oo juuri edes jutellut, kunnioitan sun tahtoa. Kyllä mullekin tulee edelleen haikea olo jos mietin että pian ei enää ikinä nähdä, mutta ei enää onneksi ollenkaan niin pahasti kuin joskus. Elämä nyt vaan on sellaista aina, luopumista.
Nyt ei kyllä mitenkään tärppää itseeni. En ole se kenelle yrität vastata.
Vierailija kirjoitti:
Ota mut! Me kohdeltaisiin toisiamme arvostavasti ja rakastavasti. Me saataisiin kummastakin esiin sellaisia puolia, joiden ei tiedetty edes olevan olemassakaan. Me jaettaisiin samanlaiset arvot, ja meillä olisi hauskaa yhdessä. Usko mua, koska sä oot nähnyt sen kaiken itsekin.
Olen nähnyt ja paljon hyvää saatiin aikaan lyhyessä ajassa. Osa siitä elää ja voi hyvin, tänäänkin. 😊
Puolikas ei silti riitä, ei ole koskaan riittänyt ja sen tiedätkin kyllä.
Ku mun pitäis nähdä se ihminen ja sanoa sille kasvotusten mistä olen loukkaantunut ja mitkä asiat triggeröi ilman, että hän on tehnyt sinänsä mitään väärää.
Viestitse menee vaan sellaseksi vammaseksi rähjäämiseksi eikä edes näe mitään tunnetiloja jne.
Helpottaisikohan se?
Vai mitä hittoa teen. Ei mulla ole kyllä mahdollisuutta hänellekään mitään puhua, kädet on sidotut ja paskat muistot sisällä.
Ja siitä voisi tulla muutenkin vaan pahempi olo.
Tai sitten pitää vaan löytää joku uusi ihastus johon uppoutua ja jonka kautta tunteet tuohon luontevasti kuolee, eikä muista/kiinnosta enää ne paskat asiat tai ainakaan joka päivä tai lähes joka päivä.
Luovuin susta koska rakastit ja alati kaipasit sitä toista enemmän kuin minua, tai ketään, koskaan.
Ikävöin sua silti aina. Mihin tää maailma meitä viekään sydämessäni on aina paikka sulle, muistona kauniina.