Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalainen: missä asut & mikä oli suurin kokemasi kulttuurishokki?
21.05.2018 |
Voi listata enemmänkin kuin yhden, jos mieli tekee. Mä asun Portugalissa, suurimmat shokit oli varmaan yleinen sekavuus (virastot, lääkärit, sairaalat jne.) ja ruokakauppojen valikoima. Muutin jo 2000-luvun alkupuolella tänne, nyt on onneksi kauppojen valikoima parantunut huomattavasti. Vieläkin ärsyttää toisinaan se, että hyvin kapeista kaduista huolimatta jengi ei kovin usein anna tietä, ts. kävelevät porukalla koko kulkuväylän tukkien, ja muutenkin toisinaan sellainen jännä välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan (koiranpaskat jää poimimatta, roskia ei jakseta heivata roskikseen asti vaan surutta heitellään minne sattuu jne. jne.).
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Voi listata enemmänkin kuin yhden, jos mieli tekee. Mä asun Portugalissa, suurimmat shokit oli varmaan yleinen sekavuus (virastot, lääkärit, sairaalat jne.) ja ruokakauppojen valikoima. Muutin jo 2000-luvun alkupuolella tänne, nyt on onneksi kauppojen valikoima parantunut huomattavasti. Vieläkin ärsyttää toisinaan se, että hyvin kapeista kaduista huolimatta jengi ei kovin usein anna tietä, ts. kävelevät porukalla koko kulkuväylän tukkien, ja muutenkin toisinaan sellainen jännä välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan (koiranpaskat jää poimimatta, roskia ei jakseta heivata roskikseen asti vaan surutta heitellään minne sattuu jne. jne.).
Ja Euroon vaan piti Suomen ängetä näiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Italiassa, myöskin ihan 2000-luvun alusta, ja hyvin samat on kokemukset myös täällä.
Ehkä kaikista suurin shokki oli kyllä se, että ihan joka paikassa, mitä tahansa asiaa hoitaessa, mikään ei tahdo sujua jos et ole "joku" tai tunne "jotakin". Sairaalassa, postitoimistossa, virastoissa jne. ihmisiä kohdellaan kuin p*skaa jos heillä ei ole "suositusta" ja niitäkin on eri tasoisia.
Työnsaannista puhumattakaan.
Mieheni työaseman puolesta meilläkin olisi mahdollisuus etuilla ja saada huippuhyvää palvelua lähes missä vaan, mutta itse inhoan tätä touhua. Jos vastapuolelle kesken asioinnin selviää vahingossa "kuka" olen, muutos on suorastaan oksettava.
Ruotsalaiset tiesi etukäteen ettei katolilaisten kanssa kannata mennä samaan valuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi listata enemmänkin kuin yhden, jos mieli tekee. Mä asun Portugalissa, suurimmat shokit oli varmaan yleinen sekavuus (virastot, lääkärit, sairaalat jne.) ja ruokakauppojen valikoima. Muutin jo 2000-luvun alkupuolella tänne, nyt on onneksi kauppojen valikoima parantunut huomattavasti. Vieläkin ärsyttää toisinaan se, että hyvin kapeista kaduista huolimatta jengi ei kovin usein anna tietä, ts. kävelevät porukalla koko kulkuväylän tukkien, ja muutenkin toisinaan sellainen jännä välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan (koiranpaskat jää poimimatta, roskia ei jakseta heivata roskikseen asti vaan surutta heitellään minne sattuu jne. jne.).
Ja Euroon vaan piti Suomen ängetä näiden kanssa.
Ottamatta sen enempää kantaa EU:hun tai Euroon - elin mielenkiintoisia aikoja silloin, kun Portugalille piti antaa avustuspaketti joitain vuosia takaperin. Suomella oli jokin sisäinen poliittinen pattitilanne meneillään juuri silloin; muistelenko oikein, että hallituksen kokoamisessa meni pitkään tms.? Ja niin sitten kesti tuon avustuspaketin kanssakin. Perussuomalaiset vänkäsivät vastaan, ja tästä tietysti kuulivat myös portugalilaiset. Minulle tultiin ihan suoraan töissä sanomaan, että miksette halua auttaa? Miksi vihaatte portugalilaisia?
Nämä tilanteet olivat aika epämukavia. Eihän se nyt minun syyni ollut, että Suomen tilanne oli mikä oli. Todella vihaisiakin kommentteja sai toisinaan kuulla. Sitten nämä ryökäleet vielä julkaisivat sen ihmeellisen videon "opiksi" suomalaisille, että kuinka täällä oltiin keksitty kompassi ja purjehdittu Amerikkaan ja ties mitä. Se oli aika erikoista aikaa. Lopulta tuo avustuspaketti saatiin sitten perille (minne se meni, siitä en tiedä...) ja suomalaisuuden stigma pikkuhiljaa haipui. Joskus joku taksikuski tms. vieläkin jaksaa muistuttaa, että olimmepa kyllä itsekkäitä silloin taannoin, kun ei kukkaronnyörit meinanneet millään hellitä. Näille kuskeille en kyllä anna tippiä, sattuneesta syystä. -AP
Saksa: Minua järkytti se, miten raskasta työelämä on. Kaikki tehdään just eikä melkein. Sinun on siis annettava kaikkesi ja samalla analysoitava, miten sen tekisi vielä paremmin. Ylityöt ovat jokapäiväisiä. Oisko tässä Saksan menestyksen salaisuus. Suomessa oli niin leppoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Saksa: Minua järkytti se, miten raskasta työelämä on. Kaikki tehdään just eikä melkein. Sinun on siis annettava kaikkesi ja samalla analysoitava, miten sen tekisi vielä paremmin. Ylityöt ovat jokapäiväisiä. Oisko tässä Saksan menestyksen salaisuus. Suomessa oli niin leppoisaa.
Saksalaisten kanssa olen itsekin tehnyt jonkin verran töitä, ja sitä kautta päässyt tutustumaan heidän työmoraaliinsa. Samanlaisen käsityksen olen saanut, vaikkakin etäältä. Kuinka siellä sitten rentoudutaan (vai rentoudutaanko)? Entä jos on (gasp!) vaikka työtön, kuinka tällaisiin ihmisiin suhtaudutaan? Vai riippuuko sitten jo alueestakin, ts. jossain Berliinissä kenties rennompaa? -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kanadassa.
Minusta oli shokki huomata, että sormiruokana alle 1 vuotiaille lapsille tarjotaan ravintoloissa ja kahviloissa umpirasvaisia donitseja, ja se on ihan tavallista. Samoin ranskan perunat ovat kätevää sormiruokaa täällä alle 1 v lapsilla.
Neuvolassa minua ohjeistettiin juottamaan alle 1 vuotiaalle lapselleni tuoremehuja, että lapsi saa tarpeeksi vitaniineja. Ei siis suositeltu tuoreita hedelmiä vaan erilaisia tuoremehuja. Samoin sain lapsen 1v neuvolassa ruokaohjekirjan missä oli ruokaohjeita 1v lapselle, joka aloittaa syömään samaa ruokaa kuin muut. Ohjekirjassa oli ruokaohjeet mm. Kalkkunahampurilaiseen, banaani-suklaa- smoothieen ja muffinseihin. En noudattanut tuota ruokaohjekirjaa taaperoni kanssa :)
Myös täällä asuntojen homeet basementissa ´korjataan´ maalaamalla tuore maalikerros homeen päälle. Kerran kysyin maalarilta, että eikö tuo ole vähän kosmeettinen korjaus ja hän vastasi, että 'kesällä se home sitten viimeistään kuivuu pois kun tulee lämmin ilma'.
Lasten kanssa ei vietetä aikaa ulkoillen - paitsi meidän perhe :) Silloin kun halutaan viettää family time niin mennään ostareille hengaamaan ja syömään pizzaa.
Kanadalaisten rasistisuus USA:laisia kohtaan on yllättävän suurta. Toivovat avoimesti ääneen, että USAlaiset pysyvät rajan eteläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Malta. Ei oikeestaan ollut mitään varsinaisia kulttuuriSHOKKEJA, mutta tietenkin jotkut asiat hieman mietitytti taikka yllätti alkuun. Tässä muutama:
- asuntojen kylmyys talvella
- homeen yleisyys ja paikallisten välinpitämätön suhtautuminen siihen
- korttimaksuja ei hyväksytty kaikkialla silloin kun tänne muutin vuonna 2013 mutta nykyään tilanne ok!
- verkkopalveluiden puute (esimerkiksi osoitteenmuutos hirveän vaikeaa, jokaiseen virastoon pitää ilmoittaa erikseen)
- rasismi myös meitä muita EU-kansalaisia kohtaan. Kaikki täällä on aina ulkomaalaisten vika :) Mutta toki ymmärrän tuon suojelevan asenteen kun kyseessä on niin pieni saari
- hyvin kapeat kävelykadut
- roskapussien jättäminen tielle kerättäväksi
Tuossa nyt muutama. Toki muitakin eroja Suomeen on paljon, mutta ne eivät niinkään yllättäneet. Esimerkiksi juuri se kuuuluisa "mikään ei toimi" asenne virastoissa ja byrokratiassa ei kyllä yllättynyt yhtään ja siksi ei myöskään haittaa.
Jäi itseltä jostain syystä mainitsematta tuo home/kylmyys, mutta olet oikeassa! Itsellä oli sellainen mielikuva, että eihän täällä mitään talvea edes ole - olikin pienoinen järkytys, kun yhtäkkiä ulkona on 5 astetta lämmintä ja sisällä 6. Hometta ollut myös jok'ikisessä asunnossa, edellisestä oli pakko muuttaa pois koska se levisi huonekaluihinkin, ja aiheutti fyysisiä oireita sekä minulle että miehelleni. Lääkärirouva kuitenkin totesi, että ei kukaan voi homeesta mitenkään sairastua. Se jätti vähän kylmäksi. -AP
Toi homeesta sairastuminen on aika pitkälle vain suomalaisten ongelma.
Missään muualla ei ole tämän laatuista home-ongelmaa kuin suomessa.
Rakennuksessa kuin rakennuksessa on home-ongelma heti kun sinne muuttaa ensimmäinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homeongelma kyllä tosiaan mielletään lievemmäksi maissa, joissa rakenteet eivät ole puuta. Betoni/teräspohjaiset rakennukset harvemmin sortuu käsiin vaikka pinnoilla hieman hometta olisi. Homeen terveysvaikutuksista voidaan sitten olla montaa mieltä. Itse olen asunut päälle 20 vuotta Espanjassa ja jokaisessa kodissani on ollut jonkin verran hometta joka on ajoittain paikalliseen tapaan maalattu piiloon. Suomessa asuessani en oleskellut talouksissa joissa olisi ollut ainakaan näkyvää hometta tai tiedossa olevia sisäilmaongelmia. Oleskelen täällä sisätiloissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, koska kotini lähistöllä ei ole hyviä ulkoilu/lenkkeilymahdollisuuksia.
20 vuoteen en ole joutunut syömään ainottakaan antibioottikuuria, eläinallergiani ovat parantuneet, enkä joudu enää ottamaan astmalääkkeitä kuin muutamana päivänä vuodessa pahimpaan siitepölyaikaan. Ai niin ja migreenit on vähentyneet ainakin puoleen.
Eli omalla kohdallani en ole kokenut hometta haitalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksa: Minua järkytti se, miten raskasta työelämä on. Kaikki tehdään just eikä melkein. Sinun on siis annettava kaikkesi ja samalla analysoitava, miten sen tekisi vielä paremmin. Ylityöt ovat jokapäiväisiä. Oisko tässä Saksan menestyksen salaisuus. Suomessa oli niin leppoisaa.
Saksalaisten kanssa olen itsekin tehnyt jonkin verran töitä, ja sitä kautta päässyt tutustumaan heidän työmoraaliinsa. Samanlaisen käsityksen olen saanut, vaikkakin etäältä. Kuinka siellä sitten rentoudutaan (vai rentoudutaanko)? Entä jos on (gasp!) vaikka työtön, kuinka tällaisiin ihmisiin suhtaudutaan? Vai riippuuko sitten jo alueestakin, ts. jossain Berliinissä kenties rennompaa? -AP
Joo asun etelässä (Stuttgart) ja täällä ollaan niin ahkeria, yrittelijäitä ja aktiivisia että joskus väsyttää. Varmasti muualla Saksassa (itä, Berliini) erilaista, tai ainakin luulisin. En tunne yhtään työtöntä. Tunnen vain ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta halua mennä töihin -tai ehkä se syy tuli tuossa edellä:) -he eivät kuitenkaan ole missään työttömyysrekisterissä koska kai tietävät sitä kautta joutuvansa töihin. Tekevät jotain pikkujuttuja tai minijobia jotta vähän tulisi rahaa mutta enempää eivät koe jaksavansa. Saksalainen rentoutuu matkustamalla. Ja sitten matkustetaankin joka lomalla. Ja perheen kanssa ollaan tiiviisti. Sunnuntait ovat todellakin pyhitetty läheisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homeesta sen verran, että riippunee homeen lajista/tyypistä. Kuten sanoinkin, jokaisessa asunnossani olen homeeseen törmännyt, eikä niistä ennen tuota viimeisintä ole koitunut minkäänlaisia oireita. Tosin suomalaisystäväni täällä käydessään aina rupesivat niiskuttamaan/yskimään tms., jos joutuivat altistumaan "homeilmalle" pidempiä aikoja. Kaipa noihinkin jonkinlaisen vastustuskyvyn saa ajan mittaan kasvatettua, mutta tosiaan - täällä home on sellaista ohutta, päällepäin näkyvää, kun taas talon rakenteissa hometta harvemmin on.
Edellisessä kämpässä tilanne oli juuri se, että homekasvusto muhi rehevänä seinän välissä ja levisi siitä. Ja siten ensimmäistä kertaa koin itsekin kärsiväni hengitysongelmista, jatkuvasta röhäisestä yskästä jne., jotka kyllä katosivat välittömästi muuton jälkeen.
Yksi asia, jota olen miettinyt, on esim. suomalaisten allergiat ja yliherkkyydet. Täällä todella harvoin törmään ihmiseen, jolla menee pakki sekaisin vaikkapa leivästä, kun taas Suomessa tuntuu olevan yleisempää. Samalla tavalla hirveän monella (suomalaisella) tuntuu olevan jokin eläin- tai ruoka-aineallergia, täällä olen tavannut vain yhden kissoille allergisen. En tiedä syitä tähän. -AP
Vierailija kirjoitti:
Kanadassa.
Minusta oli shokki huomata, että sormiruokana alle 1 vuotiaille lapsille tarjotaan ravintoloissa ja kahviloissa umpirasvaisia donitseja, ja se on ihan tavallista. Samoin ranskan perunat ovat kätevää sormiruokaa täällä alle 1 v lapsilla.
Neuvolassa minua ohjeistettiin juottamaan alle 1 vuotiaalle lapselleni tuoremehuja, että lapsi saa tarpeeksi vitaniineja. Ei siis suositeltu tuoreita hedelmiä vaan erilaisia tuoremehuja. Samoin sain lapsen 1v neuvolassa ruokaohjekirjan missä oli ruokaohjeita 1v lapselle, joka aloittaa syömään samaa ruokaa kuin muut. Ohjekirjassa oli ruokaohjeet mm. Kalkkunahampurilaiseen, banaani-suklaa- smoothieen ja muffinseihin. En noudattanut tuota ruokaohjekirjaa taaperoni kanssa :)
Myös täällä asuntojen homeet basementissa ´korjataan´ maalaamalla tuore maalikerros homeen päälle. Kerran kysyin maalarilta, että eikö tuo ole vähän kosmeettinen korjaus ja hän vastasi, että 'kesällä se home sitten viimeistään kuivuu pois kun tulee lämmin ilma'.
Lasten kanssa ei vietetä aikaa ulkoillen - paitsi meidän perhe :) Silloin kun halutaan viettää family time niin mennään ostareille hengaamaan ja syömään pizzaa.
Kanadalaisten rasistisuus USA:laisia kohtaan on yllättävän suurta. Toivovat avoimesti ääneen, että USAlaiset pysyvät rajan eteläpuolella.
Aika hulluilta kuulostavat nuo ruokaohjekirjan reseptit. Siis ihan pikkulapsille?! Voin kuvitella, miten Suomessa tästä saataisiin aikaan vähintään kansalaisaloite (enkä tarkoita tätä nyt mitenkään pahassa mielessä). Myös täällä Portugalissa moni perhe tykkää viettää aikaa keskenään ostarilla, itselleni se on se vihoviimeinen h*lvetin esikartano johon haluan vapaa-aikanani raahautua. :D Mutta kukin tyylillään. Kyllä täällä tosin lapsiperheet usein myös ajavat jonnekin lähirannalle tai -puistoon rentoutumaan, eli ulkoilma-aktiviteettejakin tuntuu löytyvän.
Hauskaa kuulla Kanadasta ja kanadalaisista, koska olen aina ajatellut, että he ovat "se sivistyneempi versio Yhdysvalloista." Tosiasiassa henkilökohtaisia kokemuksia minulla ei ole maasta lainkaan, vain näitä iänikuisia stereotypioita. Ovatko he tosiaan niin kohteliaita, kuin annetaan julkisuudessa ymmärtää? Kerro lisää, haluaisin kuulla! -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin tukholmaan viisi vuotta sitten ja täällä vastaantulijat katsovat aina silmiin iloisesti hymyillen, ei mitenkään mulkoillen vaan pikainen vilkaisu. Ihanaa kun kanssaihmiset ottavat pientä kontaktia ja huomioivat muiden olemassaolon tekemättä siitä numeroa. Helsingissä ihmiset kävelivät päin ja olisi voinut vaikka kuolla sairaskohtaukseen kadulle
Vierailija kirjoitti:
Muutin tukholmaan viisi vuotta sitten ja täällä vastaantulijat katsovat aina silmiin iloisesti hymyillen, ei mitenkään mulkoillen vaan pikainen vilkaisu. Ihanaa kun kanssaihmiset ottavat pientä kontaktia ja huomioivat muiden olemassaolon tekemättä siitä numeroa. Helsingissä ihmiset kävelivät päin ja olisi voinut vaikka kuolla sairaskohtaukseen kadulle
Suomessa vastaanulijat mulkoilevat ja silti jättävät kadulle kuolemaan hätätapauksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin tukholmaan viisi vuotta sitten ja täällä vastaantulijat katsovat aina silmiin iloisesti hymyillen, ei mitenkään mulkoillen vaan pikainen vilkaisu. Ihanaa kun kanssaihmiset ottavat pientä kontaktia ja huomioivat muiden olemassaolon tekemättä siitä numeroa. Helsingissä ihmiset kävelivät päin ja olisi voinut vaikka kuolla sairaskohtaukseen kadulle
Suomessa vastaanulijat mulkoilevat ja silti jättävät kadulle kuolemaan hätätapauksessa
Ja tulevat AV:lle valittamaan kuinka itsekkäät kuolijat sotkevat koko kaupungin. Pakkoko se sydänkohtaus on tulla saamaan keskustaan ja vielä ruuhka-aikaan.
Englannissa asun. Vanhanaikaisuus ei sinaansa tullut yllatyksena, mutta kyllahan se suomalaisena vahan jarisytti esim. etta miten kylma taalla on usein talvisin sisalla ja asumisen taso muutenkin. Pintahome/home ja kosteus on ihan yleista. Yksinkertaiset ikkunat, kapiset kokolattiamatot, valilla jopa kylpyhuoneissa. Rakennuskanta on usein vanhaa, vanhin talo missa olen asunut oli georgiaaninen 1700-luvun 5-kerroksinen "town house" jonka jaoin 4 muun ihmisen kanssa ja taistelimme hiiriongelmaa vastaan. Olen saanut usein talvisin kuulla kunniani kun olen sisalla 3 villapaitaa, kahdet villasukat ja tohvelit jalassa etta "eihan suomalaisella voi olla kylma" No haloo meilla saattaa olla se -25 ja saman verran plusasteita sisatiloissa. Taalla yleinen sisalampotila talvisin on joku 17 ja jengi pitaa lammitysta vaan tiettyina kellonaikoina paalla.
Toinen on kaikenmaailman paperirumba. Tarvitset proof of addressin joka asiaan. Esim jos haluat kirjastokortin niin sun on tuotava muutama kotitalouslasku omalla nimellasi todistaaksesi henkilollisyytesi ja asuinpaikkasi. Varsinkin monet nuoret taalla asuu kimppakampissa ja laskut tulevat siina mukana ja jaetaan kamppisten kesken. Naiden kanssa on monet kerrat tullut tapeltua.
Ruotsi, täällä ei myydä peruna-sipulisekoitusta.
Ruotsin nettipankkisysteemit myös ihmetyttää. Homma toimii käytännössä sähköisillä shekeillä. Raha ei siirry samantien, vaan laskussa on joku hemmetin käsittelyviive vaikka maksaisit sen nettipankista. Henkilöiden väliset rahansiirrot hoituu nopeasti kännykkäsovelluksella, mutta oikeiden laskujen maksu on ihan idioottimaista. Suomalaiset voisivat levittää iban-siirtojen ilosanomaa maailmalle.
Malawi. Köyhyys, köyhyys, köyhyys. Ihmisten elämä selviytymistaistelua päivästä toiseen.
Toisena se, että missään ei valkoihoisena saa olla rauhassa. Rahaa pyydetään, kerjätään ja vaaditaan joka nurkan takana. Lopetin torilla käymisenkin sen takia, kun ahdistaa se, ettei saa olla sekuntiakaan ilman huomiota. Eli nyt ostan vihannekseni Sparista ja Shopritesta. Ihan kiva olisi ostaa paikalliselta toriimyyjältä, mutta ahdistaa liikaa siellä asiointi.
Kolmantena kaiken toimimattomuus ja hitaus. Lahjonta virastoissa ja jonoissa seisotaan ihan perseessä kiinni.
Unkari: Ihmiset ovat toisiaan kohtaan Unkarissa usein inhottavia ja ilkeitä. Toisaalta hätkähdyttää myös ihmisten väliinpitämätön ja halveksiva asenne yhteiskunnan väliinputoajia kohtaan (joita on Unkarissa paljon). Solidaarisuus puuttuu maasta täysin. Suomessa on tottunut siihen, että vieras ihminen (esim. kaupan kassa, naapuri tms.) on perusystävällinen. Unkarissa tottui siihen, että vieras ihminen on perusinhottava.
Huomasin myös, mikä merkitys on hyvällä peruskoululla. Unkarin peruskoulu ei ole niin tasokas ja se näkyy. Korkeakoulua käymättömät ihmiset ovat usein todella idiootteja.
Varsin hyvin ihmisten seurassa viihtyvä ystävänikin joutui välillä vähän hengähtämään hämmentyneenä😄