Miehen poika jatkuvissa ongelmissa
Puolisoni poika 13v on ollut koko kevään jatkuvissa vaikeuksissa koulun ja vanhempiensa kanssa. Ei noudata kotiin tuloaikoja, hengailee poikaporukoissa pitkin keskustaa, koulu menee päin prinkkalaa. Nyt kuukauden sisällä jäänyt kiinni useasti tupakoinnista, nuuskasta ja alkoholista. Ei tule kummankaan vanhemman kanssa toimeen, keskustelu yrityksistä huolimatta. Itsekkin äitipuolena yrittänyt saada kontaktia poikaan, minulle luvannut parantaa käytöstään mutta ei tunnu tuottavan tulosta. Kesäloma tulossa ja huolestuttaa kovin.. olemme kaikki työelämässä, mies vielä kaikista eniten kiinni töissään. Olisiko neuvoja kuinka voisi tukea nuorta taikka vinkkejä tilanteeseen?
Kommentit (27)
Anna sille turpiin niin oppii olemaan. En kuitenkaan suosittele, koska laitonta.
Jos vanhemmat eivät jaksa, niin sulla on aika vähän vaihtoehtoja. Toki voit vaatia kotonasi käytöstä ja olla lapselle turvallinen aikuinen.
Miehen olisi tarkoitus ottaa yhteyttä johonkin tahoon huomenna, perheneuvola tai terkkari voisi olla todella hyvä vaihtoehto! Pelkää kovin sosiaalityöntekijöitä, ei haluaisi sinne olla yhteydessä.
Vanhemmat ovat siis eronneet lapsen ollessa alta vuoden vanha. Asuu äidillään pääsääntöisesti ja yhteishuolto.
Sellaista se eroperheen lapsen elämä on.
Kaverit vaihtoon. Yrittäkään löytää uusia kavereita vaikka harrastusten kautta. Meillä lapsi "osti" kaveruutta tuolla tavalla.
Itse pyytäisin huostaanottoa tuossa tilanteessa.
Kun puhe ei auta niin siirrytään seuraavalle tasolle. Ihan on pojan oma valinta.
Kyselin viimeksi nähdessämme että olisiko mitään harrastus toivetta niin sain vastaukseksi ettei kiinnosta kun kaveritkaan ei harrasta :(
En nyt ajatellut avioeroa ottaa tämän vuoksi taikka väkivalta on täysi nounou! Meillä myös yhteisiä lapsia.
Jokin muu apu olisi tarpeen tässä, kovasti tuntuu vanhemmat pelkäävän sosiaaliviranomaisia ja pyytää täten ulkopuolista apua. Itse tässä välikädessä, vaikeaa katsoa vierestä kun lapsi käyttäytyy näin. Kova stressi myös päällä, heräilen öisin asiaa pohtimaan.
Eikös se ukkos saa kuria jannulle.
Olisiko sinulla antaa vinkkiä ”kurista”? Kännykät, rahat ja kaikki muu mukavuus on jo takavarikoitu.
Jätä mies ja pojan viet suoraan nuorisovankilaan!!
Vierailija kirjoitti:
En nyt ajatellut avioeroa ottaa tämän vuoksi taikka väkivalta on täysi nounou! Meillä myös yhteisiä lapsia.
Jokin muu apu olisi tarpeen tässä, kovasti tuntuu vanhemmat pelkäävän sosiaaliviranomaisia ja pyytää täten ulkopuolista apua. Itse tässä välikädessä, vaikeaa katsoa vierestä kun lapsi käyttäytyy näin. Kova stressi myös päällä, heräilen öisin asiaa pohtimaan.
Odotelkaa kunnes tilanne pahenee ja jää kunnolla huu-me-kou-kkuun, jos vielä alaikäinen niin sosiaaliviranomaisille menee silloin tieto jos jää kiinni. Toisaalta 13-vuotias on kypsä tekemään omat päätöksensä ja jis kerran haluaa vetää elämänsä vessanpöntöstä alas niin siitä vaan. Ei ole kovin pitkäikäinen varmaankaan.
Vaikea on saada nuoren päätä kääntymään ja ainoa mikä todennäköisesti auttaisi olisi löytää uusi kaveri ja tuskin löytää mikäli entiset on kivoja...
Ikävämpi vaihtoehto on, että sattuu sekoiluissa jotain karmeaa mikä säikäyttää pojan raiteilleen.
Huostaanottoa kannattaa välttää syystä, että laitokseen joutuu tuon ikäiset ja siellä ne uudet kaverit ei välttämättä ole niinkään fiksuja kuin entiset.
Mies vankilaan ja lapsi huostaan. Mies kuitenkin vastuussa!!!!!!!!!!!!!!!!
Järkyttävän sydämettömiä ja mukahauskoja kommentteja täällä.
Ymmärrän hyvin, että kynnys oittaa sosiaaliviranomaisiin on korkea, mutta ei sitä tarvitse ylittää kuin kerran: sen hetken, kun soittaa ja pyytää apua. Vanhempien huoli kertoo siitä, että he välittävät pojastaan ja heillä on oikeus saada apua nyt, kun omat keinot eivät riitä.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Järkyttävän sydämettömiä ja mukahauskoja kommentteja täällä.
Ymmärrän hyvin, että kynnys oittaa sosiaaliviranomaisiin on korkea, mutta ei sitä tarvitse ylittää kuin kerran: sen hetken, kun soittaa ja pyytää apua. Vanhempien huoli kertoo siitä, että he välittävät pojastaan ja heillä on oikeus saada apua nyt, kun omat keinot eivät riitä.
Huumeveikot suoraan linnan. Ei voi muuta sanoa!
Vierailija kirjoitti:
Vaikea on saada nuoren päätä kääntymään ja ainoa mikä todennäköisesti auttaisi olisi löytää uusi kaveri ja tuskin löytää mikäli entiset on kivoja...
Ikävämpi vaihtoehto on, että sattuu sekoiluissa jotain karmeaa mikä säikäyttää pojan raiteilleen.Huostaanottoa kannattaa välttää syystä, että laitokseen joutuu tuon ikäiset ja siellä ne uudet kaverit ei välttämättä ole niinkään fiksuja kuin entiset.
Tätä juuri pelkään.
Oli viime viikonlopun pakotettuna mummolassa ja sinnekkin meno oli vaikeaa, lähti karkuteille koulun päätyttyä vaikka oli sovittu että mummo noutaa. Loppujen lopuksi pojan äiti löysi hänet kavereiden kanssa kessuttelemasta kaupan takaa. Äitinsä huusi pojalle että nyt saa lähdöt kotoa, mummo säikähti ja itki. Mummo sitä mieltä että poika on kiltti, viaton kaikkeen ja on täysin vanhempien syytä että tilanne riistäytynyt käsistä.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Järkyttävän sydämettömiä ja mukahauskoja kommentteja täällä.
Ymmärrän hyvin, että kynnys oittaa sosiaaliviranomaisiin on korkea, mutta ei sitä tarvitse ylittää kuin kerran: sen hetken, kun soittaa ja pyytää apua. Vanhempien huoli kertoo siitä, että he välittävät pojastaan ja heillä on oikeus saada apua nyt, kun omat keinot eivät riitä.
Kiitos sydämellisesti myötätunnostasi tilannettamme kohtaan!
Oleteko olleet yhteydessä perheneuvolaan? Kannattaa ehdottomasti, jutelkaa koulun terveydenhoitajan kanssa tilanteesta.
Teini on vielä pieni etenkin 13 v. Tarvitsee aikuisia, vaikka ei näytä sitä, onko etsinyt uuden perheen kavereistaan oman hajottua?