Lue keskustelun säännöt.
Hei yksinhuoltaja! Älä kerjää sympatiaa yksinhuoltajuutesi varjolla, että et saa tarpeeksi aikaa itsellesi.
25.04.2006 |
Älä märise, että lasten isän on otettava lapset viikonlopuksi, jotta sinä saisit omaa aikaa. Älä haasta riitaa lasten isän kanssa; hän on lasten ainoa isä ja heille rakas. Älä vertaa elämäntilannettasi parisuhteessa eläviin ystäviisi äläkä sääli itseäsi. Onko mielessäsi käynyt, että lapset menevät isälleen, jotta isä ja lapset saavat yhteistä aikaa? Sinä ja sinun tarpeesi eivät siinä kuviossa ole merkityksellisiä. Oletko ajattelut, että parisuhteessa eläville ei ns. lapsivapaa aika lankea automaattisesti kuten sinulle. Heidän on järjestettävä erikseen lastenhoito, mikä on sinullekin ihan yhtä mahdollista. Ja kyllähän sinä sitä sitten käytätkin, enemmän kuin moni muu. Ota mallia toisesta yksinhuoltajasta, joka elättää lapsensa yhdessä isän kanssa, tukee lasten ja isän suhdetta ja osaa nauttia myös viikonlopuista lastensa kanssa, eikä pidä lapsia taakkana ja velvollisuutena. Kaikki tuki ja kunnia näille viimeksi mainituille! Miksi muuten näitä ensiksi mainittuja tyyppejä ovat pääsääntöisesti naiset - tuntemani yksinhuoltajamiehet ovat kohtalostaan (eli lapsistaan) kiitollisia, niin kuin on suurin osa naisyksinhuoltajista ja kaikista vanhemmista. Lasten onneksi.
Kommentit (13)
Ikinä ei oo mihinkään aikaa, ukko ei kato jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei sitä välttämättä sitä kautta " helppoja vapaita" itselleen saa.
Voi olla, että lapsi ei kerta kaikkiaan tahdo tavata isäänsä, isä voi olla jossain kaukana tai isä ei halua edes tietää lapsesta.
Myös avioliitossa syntyneet, toivottuina alkunsa saaneet, voivat menettää isän ilman, että isä on varsinaisesti kuollut.
En tunne yhtäkään ap:n kuvaamaa yksinhuoltajaa, onneksi.
Kyllä siinä kummasti alkaa vapaa-aikaa kaivata, kun päivätolkulla on yksin vastuussa kaikesta lapseen liittyvästä.
Olen jäänyt ihan omasta vapaasta tahdostani yksinhuoltajaksi 21-vuotiaana kahden alle 2-vuotiaan äitinä. Vapaa-aika on kyllä kortilla, kun lapsia ei kukaan muu ole hoitamassa. Oksennustaudin aikana et voi sanoa kenellekään, että siivoa sinä tuo, kun minä putsaan lapsen. Kauppareissut, virastoissa käymiset, pankkiasiat, yms. hoidat yhdessä lapsen kanssa, kun ei voi jättää isälle / äidille ja mennä ilman lapsia.
En silti kaipaa marttyyrinkruunua kutreilleni, en kerjää sympatiaa, enkä kaipaa sääliä. Meillä menee ihan hyvin. Sekä minä että lapset olemme onnellisia ja onneksi on tukiverkosto. Vapaita viikonloppuja ei ole kahden viikon välein. Yöhoidossa lapset ovat kerran tai pari vuodessa, isäänsä eivät näe koskaan. (Isän oma tahto.) Joskus silti valitan ja märisen, se helpottaa ja sitä samaa tekevät parisuhteessa elävät ystäväni, sekä isät että äidit. Suotakoon se meille.
Silti olen erittäin kiitollinen lapsestani enkä todellakaan koe häntä taakkana, vaikka ei olekaan niitä vapaaviikonloppuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen isä ei ole halunnut olla tekemisissä lapsen kanssa, mutta se on oikeastaan vain hän joka siinä häviää. Oman ajan puutteesta en ole koskaan valittanut. Enkä valita vieläkään, vaikka olen naimisissa ja lapsia on jo lisää. Päinvastoin mieheni valittaa siitä, että en halua laittaa lapsia hoitoon, jotta voidaan lähteä kapakkaan.
Mutta yksi asia minua ärsyttää. Monet parisuhteessa olevat naiset valittavat sitä, kun he ovat käytännössä yksinhuoltajia, kun joutuvat päivät hoitamaan lapsiaan. Siitä on yksinolo kaukana. Ja jo taloudellisesti ollaan yleensä ihan eri viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kuuntelen, kun naimisissa olevat kaverini valittavat ihan samaa asiaa.
Kyllä valittaa saa!
oli sitä mieltä, että hänellä on liian vähän vapaa-aikaa :-DD.
No, onneksi nyt on toinen ääni kellossa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole itse yh. mutta joitakin yksinhuoltajia tunteva. Yleisin valituksen aihe isiin liittyen (ja minulle saa valittaa) on se, että lapset ovat pettyneitä, kun isillä on aina tärkeämpää tekemistä kuin tavata lapsiaan.
Ap:hän nimenomaan sanoi, että onneksi vain osa yh:ista on valittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin " kastiin" me kuulumme?? Me, jotka emme saa lapsiamme sille niin rakastavalle isälle, koska häntä kiinnosta. Äidit, joiden lasten isä ei osallistu millään tavalla??
kanssasisariasi, joilla sitä miestä ei ole.