Millainen ihminen soveltuu psykologiksi?
Kommentit (34)
Psykologit ovat niin herkkiä, että en voisi kuvitellakaan kertovani heille oikeista, isoista ongelmistamme perheessämme, kun jo kauhistelevat ja voihkailevat silmiään pyörittäen pienistäkin asioista joita olen vasta ehtinyt kertomaan. En halua pelotella kukkahattuja enempää. Kyllä me pärjätään helvetissämme. Kovempaa tekoa näköjään olemme kuin psykologit. Niin turha ammattikunta. Psykiatreilla sama juttu. Täysin mennyt luottamus.
hyvin monet heistä ovat ahneita narsisteja
Vierailija kirjoitti:
Psykologit ovat niin herkkiä, että en voisi kuvitellakaan kertovani heille oikeista, isoista ongelmistamme perheessämme, kun jo kauhistelevat ja voihkailevat silmiään pyörittäen pienistäkin asioista joita olen vasta ehtinyt kertomaan. En halua pelotella kukkahattuja enempää. Kyllä me pärjätään helvetissämme. Kovempaa tekoa näköjään olemme kuin psykologit. Niin turha ammattikunta. Psykiatreilla sama juttu. Täysin mennyt luottamus.
Jos he pyrkivät reagoimaan empaattisesti pienistäkin asioista?
Vierailija kirjoitti:
hyvin monet heistä ovat ahneita narsisteja
no eipä sillä psykologin palkalla paljoa pääse leveilemään kun esim opettajat tienaa reilusti enemmän
Matemaattinen osaaminen on tärkeää myös. Tilastotieteiden preppauskursseja järjestetäänkin psykologiaan pyrkiville.
Vierailija kirjoitti:
Psykologit ovat niin herkkiä, että en voisi kuvitellakaan kertovani heille oikeista, isoista ongelmistamme perheessämme, kun jo kauhistelevat ja voihkailevat silmiään pyörittäen pienistäkin asioista joita olen vasta ehtinyt kertomaan. En halua pelotella kukkahattuja enempää. Kyllä me pärjätään helvetissämme. Kovempaa tekoa näköjään olemme kuin psykologit. Niin turha ammattikunta. Psykiatreilla sama juttu. Täysin mennyt luottamus.
Totta joka sana. Ihan samoja kokemuksia. Psykologeina pitäisi toimia ihmisiä, joilla kokemusta elämän nurjastakin puolesta. Ei vain kirjatietoa. Kokemus on parasta tälläkin alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit ovat niin herkkiä, että en voisi kuvitellakaan kertovani heille oikeista, isoista ongelmistamme perheessämme, kun jo kauhistelevat ja voihkailevat silmiään pyörittäen pienistäkin asioista joita olen vasta ehtinyt kertomaan. En halua pelotella kukkahattuja enempää. Kyllä me pärjätään helvetissämme. Kovempaa tekoa näköjään olemme kuin psykologit. Niin turha ammattikunta. Psykiatreilla sama juttu. Täysin mennyt luottamus.
Jos he pyrkivät reagoimaan empaattisesti pienistäkin asioista?
Rajansa empaattisuudellakin, jos ei pysty hoitamaan työtehtäviään. Ammatillisuus oltava kuitenkin, sanoi asiakas mitä tahansa. Mitä hyötyä on psykologista/psykiatrista, jolle ei voi puhua totta? Asioista niinkun ne on?
alalle hakeutuvat sellaiset jotka haluaisivat neuvoa muita, vaikka heillä ei ole kovinkaan hyviä ideoita
Vierailija kirjoitti:
alalle hakeutuvat sellaiset jotka haluaisivat neuvoa muita, vaikka heillä ei ole kovinkaan hyviä ideoita
Ajattelen samaa. Ovat täysin vieraantuneita normaalielämästä ja normaali-ihmisten mielipiteistä myös mm. mt-potilaita kohtaan.
psykologi osoittaa aitoa empatiaa
Mä luulin että psykologiksi päästään psykologiaa opiskelemalla. Ja opiskelemaan päästään normaalien pääsykokeiden (kirjatentti tms) kautta. Mikä tää musteläiskä-testihomma oikein on?
Taas harhaluuloja Psykologien palkoista. Ehkä joskus 10 vuotta sitten on ollutkin heikompi palkka, mutta nykyään ihan ok. Joskaan toki ei miljonääriksi pääse edelleenkään, mutta psykologeilla on jonkin verran neuvotteluvaraa palkassaan, koska eivät sen osalta kuulu tes:iin. Itselläni vakivirka heti valmistumisen jälkeen ja peruspalkka 3490 ilman mitään lisiä. Päivätyötä virka-aikana ihan ok mielestäni.
Kaverilla Oma firma päivätyön lisäksi ja tienaa n. 5000 e. Ei paha sekään. Yksityisellä pääsee johonkin 4500-5000 ihan peruspäivätyössä.
psykiatrien joukossa on hyvin paljon narsistisesta persoonallisuushäiriöistä kärsiviä henkilöitä
ohjaamalla psykiatrit hoitoon, voimme auttaa näitä ihmisiä
Minä olen psykologi. Jonkin verran kiinnostusta ihmisiin on hyvä löytyä, vaikka psykologeja on paljon myös muussa kuin vuorovaikutustyössä.
Mielenterveystyö puolestaan vaatii jatkuvaa oman toiminnan reflektointia, aika paljon jämäkkyyttä ja myös rajojen etsimistä omien tunnetilojen ja toisten tunteiden välille.
Psykologit voivat alkaa työn myötä kai vaikuttamaan vähän oudoilta, luulen sen liittyvän siihen että niin iso osa työstä on mielensisältöjen tutkimista toisen kanssa. Minä esim. olen työpäivän aikana kuulemma hajamielisen oloinen, mutta itse koen vain olevani keskittynyt....vapaa-ajalla en jaksa kauheasti pingottaa tai esittää mitään. Se voipi tosin johtua iästäkin.
Psykologin koulutuksella voi tosiaan tehdätärkeää monenlaista työtä joten myös monenlaisia ihmisiä tarvitaan.