Ajatus kulttuurisesta omimisesta edellyttää varsin mielenkiintoisia tausta-ajatuksia!

Appropriaatio

Kulttuuriset traditiot ja esimerkiksi asut ovat todella herkkä aihe. Se, mikä toiselle voi tuntua viattomalta, voi toiselle olla loukkaus.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriset traditiot ja esimerkiksi asut ovat todella herkkä aihe. Se, mikä toiselle voi tuntua viattomalta, voi toiselle olla loukkaus.

MInusta on jotenkin kieroutunutta, että esineen palvonta menee toisen ihmisen kunnioituksen edelle. Jos Maija tykkää kimonosta, miten joku kimononpalvoja voi tulla hänelle sanomaan, että et saa tykätä siitä. 

Olen miettinyt että tämä keskustelu muistuttaa paljon sitä mitä olen ymmärtänyt lapsena kuulemastani termistä "Kulttuuri-imperialismi", mutta sehän on kommunistisysteemin generoima sana niin siinä ei voi olla mitään järkeä.

Kai kulttuurisessa omimisessa kyse on cherry-picking tapaisesta toiminnasta.

Omien mieltymysten mukaan valitaan vain ne piirteet jostain kulttuurista jotka sattuvat olemaan jänskiä ja myös taustalla olevat syvemmät merkitykset jätetään täysin huomiotta. Tämä on tietysti myös normaalia kulttuurin kehitystä, mutta se on myös pelkkää muotopiirteiden kopioimista, eikä vastaa esimerkiksi funktionalistista ajatusta siitä että jokin asia tai ilmiö kehittyy johonkin tarpeeseen.

Onko täällä muuten joitain toimittajia lukemassa tätä ketjua?

Hyvän jutun saisi ainakin Tampereella juuri olleesta oudosta kiertävästä showsta. Siinä oli kolme teemaa, dinosaurukset, ruumiit (se joku leikkelyshow) ja intiaanit. Mielenkiintoista olisi ollut kysyä joltain aidolta tasankointiaanilta että: "Hei, onko tämä se viiteryhmä mihin haluatte vertautua kulttuurinne kanssa: Kuolleet ruumiit ja miljoonia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleet eläimet?"

Vierailija kirjoitti:

Ensinäkin, kulttuuri on käsitettävä kollektiivisena yksikkönä, johon kuulumiselle on tiettyjä edellytyksiä, kuten geeniperimä. Eli oikeus käyttää esimerkiksi tietynlaista päähinettä määrittyisi sen perusteella, mihin sukuun olet sattunut syntymään. Asiaa ei katsota yksilön näkökulmasta, hyväksyvätkö ko. päähineen alunperin suunnitelleet ihmiset sen, että käytät ko. päähinettä. Koska he ovat kuolleet jo aikoja sitten. Mutta kulttuuri on sellainen kollektiivinen yksikkö, jolla on yksinoikeus oman kulttuurinsa sisällä syntyneihin perinteisiin.

Kollektivismin lisäksi taustalla on vahvasti konservatiivinen ajatus perinteiden kunnioittamisesta. Että koska kulttuurissa on pitkään käytetty vaikkapa päähinettä X, päähine X on arvokas ja kulttuuriin kuuluvilla on yksinoikeus määritellä, kenellä sitä on oikeus käyttää.

Itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriset traditiot ja esimerkiksi asut ovat todella herkkä aihe. Se, mikä toiselle voi tuntua viattomalta, voi toiselle olla loukkaus.

Entä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Ensinäkin, kulttuuri on käsitettävä kollektiivisena yksikkönä, johon kuulumiselle on tiettyjä edellytyksiä, kuten geeniperimä. Eli oikeus käyttää esimerkiksi tietynlaista päähinettä määrittyisi sen perusteella, mihin sukuun olet sattunut syntymään. Asiaa ei katsota yksilön näkökulmasta, hyväksyvätkö ko. päähineen alunperin suunnitelleet ihmiset sen, että käytät ko. päähinettä. Koska he ovat kuolleet jo aikoja sitten. Mutta kulttuuri on sellainen kollektiivinen yksikkö, jolla on yksinoikeus oman kulttuurinsa sisällä syntyneihin perinteisiin.

Kollektivismin lisäksi taustalla on vahvasti konservatiivinen ajatus perinteiden kunnioittamisesta. Että koska kulttuurissa on pitkään käytetty vaikkapa päähinettä X, päähine X on arvokas ja kulttuuriin kuuluvilla on yksinoikeus määritellä, kenellä sitä on oikeus käyttää.

Kyllä. tämä vaatii ihmisten näkemistä jonkin joukon edustajina, mutta tuo geenien mainitseminen menee metsään. Ennemminkin näkisin, että kulttuurisessa omimista voi tapahtua vain jos kulttuuri koetaan uskonnon omaisena rakennelmana niin että kulttuuriset ilmiöt pitävät sisällään pyhiä piirteitä. Näitä pyhiä piirteitä ja riittejä eivät sitten "pakanat" saa toisintaa, koska heitä ole vihitty ko. kulttuuriin.

Vierailija kirjoitti:

kulttuurinen omiminen on mun mielestäni kyllä myös positiivinen asia. Jotkut kulttuurit on niin laajalle levinneitä, että ne tunnetaan joka maailman kolkassa ja niitä ihaillaan. Samalla kiinnostutaan näiden kulttuurien historiasta ja tavoista. Jokainen suomalainen tietää jotain kiinasta, japanista ja intiaaneista. Tämä myös tekee niistä tutun ja turvallisen oloisia. Kiinalaisia harva pelkää, tai intialaisiakaan. Jos vertaa sitten toisiin kulttuureihin, joiden tapoja emme tunne, joiden vaatteita emme tajua ja joiden kulttuurista emme tiedä mitään.. he ovat epäilyttäviä muukalaisia meille. Tämä näkyy yhteiskunnassa oikein selkeästi juuri nyt.

En tässä tarkoittanut että intiaani on intialainen. Tuli vain mieleen intiasta kantautuvista väkivaltauutisista, että harva kuitenkaan vaihtaa kadun puolta toiselle jos intialaisen näköinen tulee vastaan..

Silkkaa rasismiahan se koko touhu on, et saa käyttää asua x, koska olet väärän värinen. Jostain syystä koko touhu on kääntynyt niin, että vasemmistolla on kaikista ahtaimmat sukupuoliroolit ja käsitykset eri kansoista. Heti,jos poikalapsi leikkii vaikka nukeilla niin tämän pitäisi vaihtaa sukupuolta, koska eihän tämä ole pojalle sopivaa. Samalla tavalla erotellaan kaikki ihmisryhmät ihonvärin ja alkuperän mukaan ja määritellään sen perusteella mitä kukakin saa tehdä tai pukea päälleen. Tämä on haitallista erityisesti vähemmistöille ja heidän kulttuureilleen, koska näin heidät tapoineen marginalisoidaan ja ja pikkuhiljaa unohdetaan sen sijaan, että vähemmistöt ja valtaväestö vaihtaisivat kulttuuria luonnollisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriset traditiot ja esimerkiksi asut ovat todella herkkä aihe. Se, mikä toiselle voi tuntua viattomalta, voi toiselle olla loukkaus.

MInusta on jotenkin kieroutunutta, että esineen palvonta menee toisen ihmisen kunnioituksen edelle. Jos Maija tykkää kimonosta, miten joku kimononpalvoja voi tulla hänelle sanomaan, että et saa tykätä siitä. 

Ensin et kunnioita toisen kulttuuria mutta sitten vaadit että tätä rikkojaa kunnioitetaan. Sinänsä ajatuksessasi on ideaa.

Vierailija kirjoitti:

Kai kulttuurisessa omimisessa kyse on cherry-picking tapaisesta toiminnasta.

Omien mieltymysten mukaan valitaan vain ne piirteet jostain kulttuurista jotka sattuvat olemaan jänskiä ja myös taustalla olevat syvemmät merkitykset jätetään täysin huomiotta. Tämä on tietysti myös normaalia kulttuurin kehitystä, mutta se on myös pelkkää muotopiirteiden kopioimista, eikä vastaa esimerkiksi funktionalistista ajatusta siitä että jokin asia tai ilmiö kehittyy johonkin tarpeeseen.

Itsestäänselvyys

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä muuten joitain toimittajia lukemassa tätä ketjua?

Hyvän jutun saisi ainakin Tampereella juuri olleesta oudosta kiertävästä showsta. Siinä oli kolme teemaa, dinosaurukset, ruumiit (se joku leikkelyshow) ja intiaanit. Mielenkiintoista olisi ollut kysyä joltain aidolta tasankointiaanilta että: "Hei, onko tämä se viiteryhmä mihin haluatte vertautua kulttuurinne kanssa: Kuolleet ruumiit ja miljoonia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleet eläimet?"

En näe syytä miksi joku toimittaja lukisi tätä ketjua.

Vierailija kirjoitti:

kulttuurinen omiminen on mun mielestäni kyllä myös positiivinen asia. Jotkut kulttuurit on niin laajalle levinneitä, että ne tunnetaan joka maailman kolkassa ja niitä ihaillaan. Samalla kiinnostutaan näiden kulttuurien historiasta ja tavoista. Jokainen suomalainen tietää jotain kiinasta, japanista ja intiaaneista. Tämä myös tekee niistä tutun ja turvallisen oloisia. Kiinalaisia harva pelkää, tai intialaisiakaan. Jos vertaa sitten toisiin kulttuureihin, joiden tapoja emme tunne, joiden vaatteita emme tajua ja joiden kulttuurista emme tiedä mitään.. he ovat epäilyttäviä muukalaisia meille. Tämä näkyy yhteiskunnassa oikein selkeästi juuri nyt.

Tämä. Kuka haluaa esim. romani-kulttuurista omia mitään?

Lähi-idän kulttuureista omitaan lähinnä kebabit, kaikki muu on sellaista joka ei niin kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriset traditiot ja esimerkiksi asut ovat todella herkkä aihe. Se, mikä toiselle voi tuntua viattomalta, voi toiselle olla loukkaus.

MInusta on jotenkin kieroutunutta, että esineen palvonta menee toisen ihmisen kunnioituksen edelle. Jos Maija tykkää kimonosta, miten joku kimononpalvoja voi tulla hänelle sanomaan, että et saa tykätä siitä. 

Tuli mieleen se tapaus missä joku meni japanilaiselle huutamaan kulttuurin omimisesta kun tällä oli kimono päällä.

Muutenkin nämä omimisesta saarnaavat ovat puolestaloukkaantujia, moneen otteeseen kulttuurin edustajat on olleet ok asian kanssa, kunhan vaatetta/tmv käytetään kunnioittavasti.

Kulttuurisessa omimisessa kulttuureista otetaan vai parhaat puolet ja huonot tavat kuoleva pikkuhiljaa, eli kulttuuri jalostuu. Miksi jotain islamin huonoimpia puolia täytyisi vaalia, kun siitäkin voitaisii omia vain hyvät puolet.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuurisessa omimisessa kulttuureista otetaan vai parhaat puolet ja huonot tavat kuoleva pikkuhiljaa, eli kulttuuri jalostuu. Miksi jotain islamin huonoimpia puolia täytyisi vaalia, kun siitäkin voitaisii omia vain hyvät puolet.

Mitkä hyvät puolet:)

Onko se kulttuurista omimista, että kirkollinen vihkiminen halutaan laajentaa myös samaa sukupuolta oleville? Kun se on kuitenkin uskovaisille tärkeä traditio ja siihen kukttuuriin kuuluva asia. En ole siis itse sitä mieltä, että homopareja ei saisi vihkiä kirkossa, mutta tuli vain mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Onko se kulttuurista omimista, että kirkollinen vihkiminen halutaan laajentaa myös samaa sukupuolta oleville? Kun se on kuitenkin uskovaisille tärkeä traditio ja siihen kukttuuriin kuuluva asia. En ole siis itse sitä mieltä, että homopareja ei saisi vihkiä kirkossa, mutta tuli vain mieleen.

On. 2000 vuotta ollaan vihitty heteropareja ja nyt pitäisi kaikkien päästä vihille. Mulle ihan sama mutta miksi kulttuurin omimisesta vaahtoavat eivät puutu tähän. Että miksi toisten pitäisi luopua omasta kulttuuristaan ja toiset eivät anna millään omastaan?

Mullakin oli muuten lapsena neljän tuulen hattu eikä siitä kukaan lapissa mitään sanonut. Siellähän myydään sitä saamelaiskrääsää turisteille hyvään hintaan. Voisi siitäkin älähtää joku, vaikka eräs saamelaisten puolesta loukkaantuja.