Oletko yhä tekemisissä aivan ensimmäisen poika-/tyttöystäväsi kanssa?
Millaiset välit teillä on nykyään, vai onko välejä ollenkaan? Erositteko sovussa vai muunlaisissa merkeissä? Kysymys on suunnattu niille, jotka eivät ole enää yhdessä sen ekan kanssa.
Kommentit (23)
Ihan ok välit, saadaan hoidettua sovussa lasten asiat. Ei erottu sovussa, mutta ollaan päästy sopuun.
En ole. Ero oli kipeä ja siihen päädyttiin lopulta yhden tauon ja yhteenpaluustaan jälkeen. Yritettiin olla ystäviä mutta ainakin itselleni se teki liian kipeää ja vaikeaa toipumisesta. Lopullisesti pistin välit poikki kun olin tavannut nykyisen mieheni.
Olen koska meistä tuli hyviä kavereita sen jälkeen kun erottiin. :) Nykyään tosin lähinnä enää fb-kavereita koska nykyään asutaan niin kaukana toisistamme, mutta ihan mukavaa aina välillä kuulla kuulumisia. En enää varsinaisesti ajattele häntä ensisijaisesti entisenä poikaystävänä vaan enemmänkin vanhana kaverina, koska seurusteltiin teineinä ja nykyään ollaan yli kolmekymppisiä. Ollaan siis oltu kavereita paljon pitempään kuin mitä ikinä seurusteltiin.
Olen tekemisissä. Ensimmäinen poikaystäväni jolle myös menetin neitsyyteni, niin seurusteltiin 15v - 18v asti. Kolmisen vuotta olimme yhdessä. Erottiin ja molemmin puolin se tuntui pahalta ja ihan kuin olisi maailma kaatunut päälle. Exä lähti Ranskaan opiskelemaan ravintolaan ja siihen se suhde loppui oikeastaan.
Hyvissä merkeissä silti erosimme ja olimme yhteydessä koko sen ajan ja jopa kävin siellä hänen luonaan pari kertaa. Molemmilla on omat perheet nyt ja hän on minun vanhimman lapsen kummisetä. Hän on myös minun paras ystävä ja hän on ainoa johon luotan 100%. Ei olla koskaan unelmoitu, että oltais yhdessä näin aikuisena, koska meidän ystävyys on tärkeämpää ja ystävyys säilyy varmemmin kuin parisuhde.
Olen, pakostakin. Hän on sukua avioliiton kautta, joten nähdään joka kissanristiäisissä, ja ihan mukava on vaihtaa kuulumisia. Näin meillä perämetsän nuorilla, pienet oli parinvalintapiirit. :D
Ei ole välejä. Poika petti. Sen jälkeen ei ole puhuttu sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen koska meistä tuli hyviä kavereita sen jälkeen kun erottiin. :) Nykyään tosin lähinnä enää fb-kavereita koska nykyään asutaan niin kaukana toisistamme, mutta ihan mukavaa aina välillä kuulla kuulumisia. En enää varsinaisesti ajattele häntä ensisijaisesti entisenä poikaystävänä vaan enemmänkin vanhana kaverina, koska seurusteltiin teineinä ja nykyään ollaan yli kolmekymppisiä. Ollaan siis oltu kavereita paljon pitempään kuin mitä ikinä seurusteltiin.
onko kaveruussuhteenne kestänyt myöhemmät seurustelutkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen koska meistä tuli hyviä kavereita sen jälkeen kun erottiin. :) Nykyään tosin lähinnä enää fb-kavereita koska nykyään asutaan niin kaukana toisistamme, mutta ihan mukavaa aina välillä kuulla kuulumisia. En enää varsinaisesti ajattele häntä ensisijaisesti entisenä poikaystävänä vaan enemmänkin vanhana kaverina, koska seurusteltiin teineinä ja nykyään ollaan yli kolmekymppisiä. Ollaan siis oltu kavereita paljon pitempään kuin mitä ikinä seurusteltiin.
onko kaveruussuhteenne kestänyt myöhemmät seurustelutkin?
Olen nykyään avoliitossa ja tuo ensimmäinen poikaystäväni myös näiden vuosien aikana ehtinyt toki sekä seurustella että asua monien muiden kanssa... joten siis on. Ei mitään romanttisia tunteita ole enää meidän välillä joten lähinnä sitä on iloinen jos toisella menee hyvin silläkin osa-alueella. Jos olisi vielä jotain sellaisia tuntemuksia toista kohtaan niin sitten se varmaan sattuisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen, pakostakin. Hän on sukua avioliiton kautta, joten nähdään joka kissanristiäisissä, ja ihan mukava on vaihtaa kuulumisia. Näin meillä perämetsän nuorilla, pienet oli parinvalintapiirit. :D
sisäsiittoisia elukoita.
Aikaa seurustelusta on jo vuosikymmeniä. Lukoaikainen poikaystävä ottaa yhteyttä n. 5 v välein ja vaihdetaan kuulumiset. Ihan hupaisaa.
En ole ollut sen koommin, kun tuli "bänät". Siitä on jo 30 vuotta. Yllätyksekseni näin hänet taannoin yhdessä tosi tv -ohjelmassa, koska hän oli jakson päähenkilön sukulainen, kuvissa kuitenkin useampaan kertaan :)
Ollaan kavereita joo, seurusteltiin kun olin 15-20 ja erottiin ihan hyvissä merkeissä. Erosta on vasta muutama vuosi, eli ei välttämättä mitään loppuelämän kavereita olla, mutta ei haittais jos oltaisiin. Molemmilla uudet jo ja pelkästään onnellisia toistemme puolesta. Hän on veljeni hyvä ystävä, joten varmaan sen takiakin jatkossakin tekemisissä.
Fesessä edelleen kavereita, mutta ei puhuta oikeastaan, asutaan eri maissa. Varmaankin puolin ja toisin stalkkaillaan välillä :)
Ensimmäinen poikakaverini oli lukiossa, seurusteltiin melkein 3 vuotta. Erosta on jo 20v aikaa! Oltiin tekemisissä pari-kolme vuotta eron jälkeen ja sitten yhteydenpito hiipui välillä muutamaksi vuodeksi. Facen myötä yhteydenpito alkoi uudestaan, vaihdetaan viestejä silloin tällöin. Jos törmätään jossain niin moikataan tai jutellaan hetken aikaa. On varmasti hyvä isä lapsilleen ja mukava kumppani.
En. En pitänyt hänestä mitenkään ihmeemmin. Hän päätyi sittemmin telkien taa ahdisteltuaan nuoria tyttöjä. Eli eipä kyllä yhtään kiinnosta, mitä kuuluu tai miten menee.