Kuinka monta km:ää
Onko teillä monella useampia keskenmenoja takana? Oletteko vielä niiden jälkeen saaneet lapsia?
Itselläni on ollut kolme raskautta, kaikki kesken. Ensimmäinen rv 11, toinen rv 10 ja kolmas rv 7. Kaksi ensimmäistä kaavittiin, kolmas tuli itsestään pois. Nuo raskaudet alkoivat 3-6 kk yrittämisen jälkeen, sitten tehtiin laparoskopia endometrioosin takia. Siitä on nyt 1,5 vuotta aikaa eikä uutta raskautta kuulu. Ensi viikolla menemme lapsettomuuspolille miettimään jatkotoimenpiteitä. Keskenmenojen syitä etsittiin jo tuolloin 1,5 vuotta sitten, monenlaista pientä löytyi mutta luomuraskaus kuulema olisi mahdollinen.
Nyt emme jaksa enää yrittää itse vaan lähdemme hakemaan apua hoidoista. Toisaalta hoitoihin meno pelottaa, neljäs plussa raskaustestissä tietäisi taas kamalaa pelkoa keskenmenosta. Oudon ristiriitaisia ovat nämä tunteet mitä käy läpi. Toisaalta ei muuta toivoisi kuin raskautta alkavaksi, toisaalta sekin pelottaa kovasti :(
Kommentit (17)
Miten voi liittyä toistuvat keskenmenot listalle?
Ensin 2 lasta ilman mitään ongelmaa missään vaiheessa. Sitten selittämättömät 7 keskenmenoa (aikaisin taisi olla rv 6 ja myöhäisimmät rv 16). Sitten lopulta onnistunut raskaus :)
Kaikki mahdolliset tutkittiin ja mitään vikaa ei löytynyt. Jopa Klexane oli käytössä yhdessä kesken menneessä raskaudessa käytössä.
Synnärillä sitten kuopusvauvan kotiinlähtötarkastuksessa lääkäri kysyi minulta miten olet jaksanut aina vaan yrittää ja yrittää. Vastasin että jos ei yritä niin mitään ei saa :) Eikä se vauva minulle postissa olisi tullut...
Tsemppiä kaikille useamman km:n kokeneille. Kyllä se päivä joskus paistaa risukasaankin. Sen olen tosiaan nyt omakohtaisesti kokenut!
2001 km rv9
2002 km rv9
2003 lapsi
2006 km rv7
http://health.groups.yahoo.com/group/toistuvatkeskenmenot/
tuonne noin ja napsauta sign up. täyttele siellä kentät ja jäsenhakemuksesi jää odottamaan hyväksyntää- käyn yleensä parin päivän välein tarkistamassa onko uusia.
tervetuloa.
paljon on mennyt aikaa kun olen viimeksi tänne kurkannut...
meillä näin:
poika -91
tyttö -97
tyttö -97
km -01
km -03
km -04 (inssillä alkanut)
Nyt otettu spr:n hyytymiskokeet ,kromosomit ym. kokeita ,tukostaipumus siis selvitetään ,sairastamani vaskuliitin vuoksi.
Ihmettelen kyllä suuresti ,että sitä ei jo aikaisemmin tehty kun tietetään tuon sairauden hyytymiä ja tukoksia aiheuttavan. Vastauksia siis odotellaan saapuvaksi.
Momentille onnittelut plussasta...jos muistat minut olemme joskus aikisemmin olleet juttusilla täällä ja muistaakseni myös tuolla lapsettomuus kutjuissa.
Itselläni viimeisimmästä raskautumisestakin on jo niin paljon aikaa että tunteet on paljon tasaantuneet. Mulla ekat kaks keskenmenoa oli v. 2003, kolmas v. 2004. Siitä lähtien on oltu ihan raskautumatta. Ens viikolla mennään lapsettomuuspolille ja mietitään miten jatketaan.
Kiitos lohdutuksesta, vielä meilläkin pienen pieni toivonkipinä elää mielessä :)
Ja todella paljon onnea teille lapsista, jotka olette niitä keskenmenojen jälkeen saaneet. Onni on varmaankin suuri ja lasta osaa todella arvostaa ja rakastaa tällaisten koettelemusten jälkeen!
Minulla on ollut kaksi tuulimunaraskautta (huomattiin viikoilla 11 ja 13) seka yksi tavallinen keskenmeno nyt maaliskuussa rv 9. Meillä on käynyt huonosti " vain" joka toinen kerta, tyttäret 99 ja 01. Nyt taas kovasti toivotaan !
Kaikkeaa hyvää sinulle !
Jos lääkitystä ei ole ja arvot ovat ihan päin peetä, niin km ovat hyvin todennäköisiä kilppari sairauksissa. Kun lääkityksen saa päälle ja kohdilleen, niin elämä rupeaa taas hymyilemään. Todella monelle kilpparia sairastavalle tuputetaan masennuslääkkeitä lääkäreissä eikä tutkitä todellista syytä : ( kannattaa siis vaatia nuo verikokeet, jos itsellään ei ole hyvä olla. Täältä saa paljon tietoa. www.kilpirauhas.info
1999 lapsi
2004 km
2005 km
2006 km
Hei
Minulla ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon rv 13, toinen raskaus päättyi rv 16. Nyt meneillään kolmas raskaus, rv 25...peukut ja varpaat pystyssä! Kaikki on mennyt hyvin, toivottavasti jatkuu yhtä mallikkaasti.
Mulla 4 km,ensimmäinen toissa Jouluviikolla,vauvat vaan ovat kuolleet minun sisään viikoilla n.14 ja 17 ja 6 ja nyt viimeisin viimme viikolla viikolla 15. Ollaan luultu että kilpparit tai tukokset ovat ne aiheuttaneet,mutta vaikka oli lääkitykset päällä,vauva kuoli silti,meillä on kolme tervettä lasta.KIITOS heistä :)
Nyt odottelen että tähystävät kohdun kun epäilevät että kohdussa on jotain erinlaista,toivottavasti ei tarvitse kauaa odottaa,en tiedä jaksetaanko enää yrittää vaikka kuinka löytys kohdusta vika joka voidaan parantaa....
Tämä on niin raskasta...päivä kerrallaan mennään...
Apila1: Voimia! hurjaa miten joitain koetellaan... Miten olet jaksanut kaiken keskellä?
Visakoivu: Onneksi saat nauttia lapsistasi kaiken tuon keskellä :)
Meillä takana 4 km, oikeastaan 3, koska 1 oli kemiallinen raskaus, eli plussa ja heti meni kesken.
Keskenmenot ovat olleet viikoilla 7+, 8+, ja 9+. Sikiön kehitys on joka raskaudessa loppunut ilmeisesti viikolla 5+. Nyt syytä on vihdoin alettu tutkia, lapsettomuutta meillä takana pian 3,5 vuotta. Meillä syy on selittämätön, eli kummastakaan ei ole löytynyt mitään varsinaista vikaa, silti raskaus ei oikein helposti ala... Yksi raskauksista alkoi heti hssg:n jälkeen ja kesti viikolle 8+, kaksi raskauksista on clomeilla alkuun saatuja. Kierto mulla on valovuosien pituinen ja tosi epäsäännöllinen, eli ehkä siinä osasyy lapsettomuuteemme (?). Lapsia meillä ei siis ole (täällä maan päällä siis, pilven reunalla enkeleinä kyllä), mutta nyt en raskaaksi haluaisikaan ennen kun olemme saaneet verikokeiden tulokset... Jos vaikka syy toistuviin löytyisi. Mutta turhia ei kai silti kannata toivoa... Jos nyt tulisin raskaaksi, pelkäisin ihan kamalasti keskenmenoa.
Elämä tunteiden kanssa on tosi vuoristorataa... Välillä on helpompia päiviä ja välillä elämä on yhtä tuskaaaa... Mutta onneksi on kevät ja pian kesä :)
Olen pahoillani menetyksistäsi (kuten tietysti muidenkin). Kertoisitko millälailla kilpirauhanen voi vaikuttaa keskenmenoihin? Mulla oli myös juuri keskenmeno. Vauvanalku oli kuollut joskus 8+ viikon tienoilla. Epäilen, että mulla olisi kilpirauhasen vajaatoiminta, ja nyt vaan tuli mieleen, että voisiko se olla osasyynä. Sairautta ei ole siis diagnosoitu, mutta minulla on aika monia oireita, ja olen harkinnut kokeisiin menoa. Minulla oli myös viime joulukuussa kohdunulkoinen raskaus, jonka vuoksi toinen munatorvi jouduttiin poistamaan. Kuitenkin tulin pian uudelleen raskaaksi, ja olin helpottunut, kun kuulin, että vauva on oikeassa paikassa tällä kertaa. Sitten kuitenkin kävi näin. Nyt pelottaa, että en enää tulisikaan raskaaksi, tai että sekin menisi sitten taas kesken. Miten sitä kestäisi kerta toisensa jälkeen niin valtavan surun ja pettymyksen. Nostan hattua teille, jotka sitkeästi jaksavat yrittää. Toivotaan, että lopulta onnistaa.
Minulla oli kolme keskenmenoa ennen 1. poikaani. Poikien välissä yksi keskenmeno. Nyt nuorimmainen 2,5 kk, joten seuraavaa emme ole yrittäneet ja kaksi varmaan riittää meille.
Tsemppiä yrittämiseen.
Terveisin, Matami + 2Xpojut
En osaa selittää oikein kilppareiden vaikutusta,mutta käy tuolla kilpirauhas sivuilla,löydät ne helposti haun avulla.
1km vuonna 2001,
lapsi vuonna 2002
4km vuonna 2003
lapsi vuonna 2004
1km vuonna 2005
nyt raskaana viikolla 11+
tutkimukset on käyty mutta mitään vikaa ei ole löytynyt. On mahdollista saada lapsia vaikka olisi keskenmenoja välissä, mutta päätä se kysyy... Menkää ihmeessä tutkimuksiin- ainakin saa selvyyden.
jos haluat voit liittyä toituvat keskenmenot listalle, jossa kaikilla on takaan useita keskenmenoja. sieltä löytyy myös onnistumistarinoita sekä tietoa syistä ja hoidoista...
terv. momentti
1996 km rv5+
1998 poika (sai alkunsa inssillä)
2000 tyttö
2001 tyttö
2002 tyttö
2004 km rv 12+ ja toinen myös rv12+ (sikiöt kuolleet kohtuun rv7 ja 8)
2005 km rv9+ (varma tuulimuna) ja toinen rv6+ (ehkä myös tm)
2006 todettiin tukostaipumus tammikuussa, nyt lääkityksen avulla rv24 menossa
Mulla siis tuo tukostaipumus on syystä tai toisesta tullut neljännen lapsen syntymän jälkeen. Syytä kukaan ei osaa selittää. Lapset ovat olleet valtava apu kestämään noita km:ja. Tästä raskaudesta olen kyllä ollut aivan erityisen kiitollinen ja onnellinen. Varsinkin nyt, kun liikkeistä voi päätellä, että vauveli on elossa. Noin viikoille 18 asti oli todella stressaavaa ja pelot oli läsnä koko ajan.
Erityistsempit kaikille niille km:ista kärsiville, joilla ei lapsia ennestään ole!!! Ja myös kaikille muille! Onnistunutta raskautta toivon meille kaikille!!!