Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Supistelee, mutta ei edisty - kokemuksia

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
26.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla alkoi supistukset 2.30 pe-la yönä ja kun tulivat 5min välein 2h ajan niin lähdin sairaalaan. Edistystä ei ollut tapahtunut torstain yliaikaiskontrollista. Vietettiin koko la päivä sairaalassa/lähistöllä, mutta illalla 19 aikoihin kun tutkittiin niin mitään edistystä ei ollut taaskaan. Supistusten väli oli päivän mittaan pidentynyt 10-15min.

Päätimme lähteä kotiin supistelemaan. Kotona 22 aikoihin supistukset taas kovenivat, mutten halunnut lähteä takaisin sairaalaan, koska eivät suostuisi käynnistämään sovittua maanantaita ennen.

Siinä sitten kärvistelin la-su yön ja su päivän kotona, supistusten väli oli 7-15min. En ollut nukkunut pe-la 2.30 jälkeen minuuttiakaan....

Su illalla 19 aikoihin päätin luovuttaa kun jalat rupesivat jo tärisemään ja lähdettiin sairaalaan. Ajattelin että nyt kyllä vedän ranteet auki jos vieläkään mitään edistystä ei ole tapahtunut!!!

Saavuimme sairaalaan 20 aikoihin ja silloin olinkin 3cm auki ja synnytys käynnissä. Tyttö syntyi 2.37 ilman epiduraalin vaikutusta ( loppui 1,5h ennen syntymää ), arvaa olinko poikki 2vrk supistusten ja valvomisen jälkeen...



Kuinka usein sulla supistelee ja kauanko oot jo kärvistellyt? Millä viikolla olet?



JJ31

Vierailija
2/5 |
27.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun sain toisen lapseni niin supistelin enemmän tai vähemmän 3 viikon ajan ja tuntui, ettei mitään tapahdu. Esikoinen kun syntyi vesimen menon jälkeen 7 tunnissa. Tätä toista sitten tein pidempäänn..



käynnistysaamuna sitten huomattiin, että olen jo 5cm auki vaikkei ollut supistellut lähipäivinä lainkaan - olin siis pikkuhiljaa " auennut" - jonakin iltoina oli tosi tuskaisaa ja pelkkiä epäsäännöllisiä supistuksia.



Synnytystä odotellessa salissa meni vedet - juuri sitä ennen oli katsottu tilanne, että edelleen sama 5cm auki - ei edistystä. Sitten vesien menon jälkeen tuli 4 rajua supistusta ja sitten sain luvan ponnistaa, eli 4 supistuksella homma aukesi lopullisesti. Eivät kätilötkään osanneet arvata tälläistä kulkua. Yllättäen sainkin pinnistää ja loppupelissä aika helppo homma kun esikoista tuskailin koko 7h ilman puudutusta onnettoman kivunsietoni kanssa. Tämä oli helppo ekaan verrattuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
27.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei,me ollaan " tavattu" tuolla syyskeijuissakin,mutta kerron nyt täällä oman kokemukseni.



Odotin kolmatta ja viikkoja oli jotain 40 ja risat.Keskiviikkona alkoi supistella tosi kipeää,just semmosia " oikeita supistuksia" Lähettiin sit sairaalaan kun ne vain ylty.No ne loppu matkalla,mentiin kuitenkin käymään.Ajoivat käyrää,ei supistuksen supistusta.Kätilö tutki kohdun suun:takana,ylhäällä,sormen tavoittamattomissa.Ei muuta kun unipillerin kans kotia.No to-pe yönä ne taas alko.En tienny lähtäkö vai eikö.Kipeä olin,kävin suihkussa ja veivasin nelinkontin olohuoneen lattialla.Lopulta soitin sairaalaan.Kätilö epäili et muistanko miten kipeitä ne oikeat supistukset on ja entä jos ne taas loppuu.Minä märisin et niin,entäpä,entäpä jos ei lopukaan? Käski ottaa panadolia ja mennä nukkumaan.No aamulla ne loppu. Ja pe-iltana taas alko,olin päättänyt että seuraavan kerran kun ne alkaa menen sairaalaan ja en aio pois lähtä ennen kuin ne loppuu.Kaks yötä oli menny ihan plörinäks.No niinhän mää menin,tutkimushuone oli varattu,kätilö käski vain istua odotteleen,aina kun yritin istua,en voinut,tuli kamala supistus ,vauvan pää painoi tosissaan.Kun lopulta pääsin tutkimushuoneeseen,mut laitettiin vaan käyrille,vaik sanoin et pää tuntuu jo tuol" no ajetaanhan nämä käyrät..." Siinä sit baari-sängyllä kippuroin vimpat tujut supparit ja lopulta tuli kätilö tutkiin,tämähän on täysin auki...Ei muuta kun äkkiä saliin! Mikä hurjinta en ollut enää sitten yhtään kipeä!!! Tunsin vaan kun maha meni kovaks kun supisti,kätilö käskee työntää,pää tulee jo! Minä et ei ole tosi??? Ja niinhän siel vauva tuli,kalvot puhkes vasta sillon kun pää pulahti ulos.Se ehkä teki lopusta niin kivuttoman,kun oli " liukasteet" mukana...



Onneks lähettiin ajoissa ja loppujen lopuks ite synnytys oli aivan uskomaton.Tuntu et oisin vaan nähnyt unta! Mutta kyllä sit osastolla uni maistui!!! Ne supistukset sillon kotona oli tosi kipeitä,oisin ilokaasua impannu,jos sairaalas ois oltu.



Et näinkin voi joskus käydä!

Vierailija
4/5 |
27.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla tosin kipeät supistukset alkoi jo viikoilla 24+6 ja tulivat heti säännöllisesti 10 minuutin välein. Muutaman tunnin ajan ihmettelin et voiko tää olla totta ja sitten soittelin synnärille. Käskivät mennä suihkuun ja jos se ei lopeta suppareita, ni sitte sairaalaan näytille. Vuorokausi ehti vaihtua juuri ennen ku oltiin sairaalalla. Yöks jäin synnärille tarkkailuun (sain kipulääkettä ja suoistuksia estävän lääkityksen) ja sit aamulla mut passitettiin vähäisen lapsiveden takia osastolle. Osastolla olin maanantaiaamusta keskiviikko iltapäivään. Supistuksia tuli säännöllisesti 10 minuutin välein. Supistuksia estävä lääke saatto pitää ne poissa 20-30 minuuttia.



Keskiviikkona iltapäivällä pääsin kotiin ja torstaina aamuyöllä klo 2.30 meni sitten lapsivedet ja tyttö syntyi sektiolla klo 5.52. Sairaalassa todettiin kohdunsuun olevan auki sormelle... Sunnuntain jälkeen en ollu kunnolla nukkunu joten uni maistui hyvin ensimmäisenä sektion jälkeisenä yönä. En heränny ees pyytämään lisää kipulääkettä vaan kätilö kävi sitä mulle pistämässä samalla kun toisellekin sektioäidille (joka siis oli itse lääkettä pyytäny)



Kätilö sano mulle, et jos meille joksus tulee toinen lapsi olen sektion takia ensisynnyttäjän asemassa. Toivottavasti sillon supistukset sais jotain aikaseks nopeammin

Vierailija
5/5 |
30.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Supistukset olivat saannöllisia ja kivuliaita, ja koska kysymys oli toisesta lapsestamme niin tiesin kylla ihan hyvin edellisesta kokemuksesta etta ne olivat niita " ihan oikeita" supistuksia. Mentiin aamulla n. klo 6 sairaalaan, supistuskayralla nakyi vahvoja saannöllisia supistuksia, ja avautumisvaihe oli edennyt n.4cm. Laakari vahan taisi hatailla ja sanoi etta tama etenee tassa nyt vauhdilla, minulle laitettiin epiduraali ja sitten koko avautumisvaihe pysahtyi kuin seinaan. Laitettiin oksitosiinitippa vauhdittamaan, mutta vahitellen paivan mittaan supistukset laantuivat. Yön vietin sairaalassa, eivat halunneet lahettaa minua enaa takaisin kotiin. Seuraavana aamuna ei ollut tapahtunut mitaan edistysta. Aamulla oksitosiinia alettiin antaa enemman ja lapsi syntyi todella kivuliaan paivan paatteeksi n. klo 18 illalla kovalla ryminalla.