Elinalla ja Terolla on toisensa.

Ehkä liikuttavin juttu, mitä olen Vauvalta lukenut.
Itkin. Olette taatusti tärkeitä aikuisia sukulaislapsille.

Itsellä neljä lasta ja olen monella tavalla epätäydellinen äiti. Masentunut, en jaksa hakea apua. Teen töitä kuin hullu enkä jaksa olla lapsille läsnä kuin harvoin. Siis oikeasti, henkisesti läsnä. Lapset ovat jo teinejä onneksi. Ekat vuodet jaksoin. Puoliso alkoholisoitui jossain välissä ja se vaikuttaa totta kai. Itseäni saan syyttää, kun en saa aikaiseksi muutosta elämään.